{"id":152,"date":"2023-04-06T16:01:19","date_gmt":"2023-04-06T16:01:19","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/?p=152"},"modified":"2023-04-06T16:02:01","modified_gmt":"2023-04-06T16:02:01","slug":"kysymys-elainten-perusoikeuksista","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/2023\/04\/06\/kysymys-elainten-perusoikeuksista\/","title":{"rendered":"Kysymys el\u00e4inten perusoikeuksista"},"content":{"rendered":"\n

Lait ovat aina olleet ihmiskeskeisi\u00e4. Filosofisesti ja tieteellisesti on oletettu el\u00e4imilt\u00e4 puuttuvan muun muassa identiteetti, kyky tehd\u00e4 moraalisia valintoja ja jopa tietoisuus. Vaikka Euroopassa on paljon el\u00e4insuojelua koskevia lakeja, ovatko ne riitt\u00e4vi\u00e4? El\u00e4imet on tunnetusti n\u00e4hty oikeudellisesti esinein\u00e4. Ne eiv\u00e4t ole oikeussubjekteja kuten luonnolliset henkil\u00f6t ja oikeushenkil\u00f6t. Ne eiv\u00e4t siis voi olla oikeuksien tai velvollisuuksien kohteita. Tommy el\u00e4\u00e4 New Yorkin osavaltiossa ja muistuttaa todella paljon meit\u00e4 ihmisi\u00e4. H\u00e4n on tietoinen olemassaolostaan ja siit\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 on menneisyys. Ihmiset voivat my\u00f6s luovuttaa Tommylle verta, jos veriryhm\u00e4 t\u00e4sm\u00e4\u00e4. Tommy on kuitenkin vangittu, vaikka h\u00e4n ei ole tehnyt rikosta. Koska kyseess\u00e4 on simpanssi, h\u00e4n on osa autojen, roskakorien ja klemmareiden ryhm\u00e4\u00e4. Er\u00e4s kuuluisa apinoidentutkija oli todennut, ett\u00e4 ilman ihmisten egoa kaikki ihmisensukuiset olennot olisivat osa yht\u00e4 ja samaa sukua. Pit\u00e4isik\u00f6 asioiden olla toisin? Pit\u00e4isik\u00f6 my\u00f6s Tommylla ja muilla el\u00e4imill\u00e4 olla perusoikeuksia? Miten t\u00e4m\u00e4 voidaan perustella? Muun muassa n\u00e4it\u00e4 kysymyksi\u00e4 k\u00e4sittelee Bart Driessen artikkelissaan Fundamental Animal Rights in European Law (2017). <\/em>Bart Driessen ty\u00f6skentelee Euroopan unionin neuvostossa ylemp\u00e4n\u00e4 oikeusavustajana. H\u00e4n on t\u00e4m\u00e4n artikkelin lis\u00e4ksi kirjoittanut my\u00f6s muita oikeudellisia artikkeleita, erityisesti Euroopan unioniin liittyen. T\u00e4ss\u00e4 blogitekstiss\u00e4 selvit\u00e4n tiivistetysti, mit\u00e4 h\u00e4n artikkelissaan kertoo el\u00e4inten perusoikeuksiin liittyv\u00e4st\u00e4 kysymyksest\u00e4, ja millaisia ongelmia kysymykseen liittyy.<\/p>\n\n\n\n

Kokonaiskuva ja aiheen t\u00e4rkeys<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Driessen k\u00e4sittelee el\u00e4inten perusoikeuksia koskevaa aihetta l\u00e4hinn\u00e4 Euroopan unionin oikeuden n\u00e4k\u00f6kulmasta, mutta h\u00e4n poikkeaa hieman my\u00f6s Yhdysvaltojen oikeuteen. H\u00e4n joutuu Euroopan oikeuteen liittyv\u00e4n keskustelun yhteydess\u00e4 poikkeamaan my\u00f6s muihin tieteenaloihin, kun h\u00e4n esimerkiksi kertoo erilaisista el\u00e4imi\u00e4 koskevista tutkimuksista, joiden tarkoituksena on todistaa, ett\u00e4 el\u00e4imet ovat \u00e4lykk\u00e4it\u00e4, empaattisia ja niin edelleen. Teksti sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 paljon filosofisia n\u00e4k\u00f6kulmia esimerkiksi sen yhteydess\u00e4, kun Driessen selvitt\u00e4\u00e4 syit\u00e4 olla my\u00f6nt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ja syit\u00e4 my\u00f6nt\u00e4\u00e4 el\u00e4imille perusoikeuksia. H\u00e4nen mukaansa kysymys siit\u00e4, kuuluisiko el\u00e4imille my\u00f6nt\u00e4\u00e4 perusoikeuksia on moraalifilosofian keski\u00f6ss\u00e4 kiihke\u00e4sti keskusteltu aihe. Driessen kertoo esimerkiksi yhteiskuntasopimuksiin liittyvist\u00e4 teorioista. N\u00e4iden teorioiden mukaan oikeus ja valtio ovat sopimuksen tuloksia. N\u00e4m\u00e4 teoriat perustuvat oletukseen, ett\u00e4 vain ihmisolennot voivat olla sopimuksen osapuolia. Filosofit Rousseau, Locke, Hobbes ja Rawls ovat muun muassa kehitelleet oikeudenmukaisuusteorioita ja teorioita valtion laillisuudesta ja luonnontilasta. Driessen esittelee heid\u00e4n ajatuksiaan artikkelissaan ja arvioi niit\u00e4. El\u00e4inten perusoikeudet ovat t\u00e4rke\u00e4 aihe my\u00f6s kest\u00e4v\u00e4n kehityksen ja ilmaston kannalta. Driessen kertoo, ett\u00e4 esimerkiksi maatilan el\u00e4imet ovat taloudelliselle rakenteellemme t\u00e4rkeit\u00e4. Ihmisten oikeus vapauteen kidutuksesta ei kilpaile taloudellisten etujen kanssa niin kuin osa el\u00e4inten oikeuksista. Lihantuotanto ja munateollisuus ovat muun muassa syit\u00e4 sille, miksi el\u00e4imill\u00e4 ei ole perusoikeuksia. Taloudellisesti on esimerkiksi kannattavampaa murskata kananpojat el\u00e4vilt\u00e4, koska ne eiv\u00e4t kykene munimaan. My\u00f6s ihmisorjuus n\u00e4htiin aikoinaan t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 osana taloudellista rakennetta. T\u00e4st\u00e4 oli kuitenkin mahdollista my\u00f6hemmin luopua, joten miksi ei my\u00f6s v\u00e4hitellen esimerkiksi lihantuotannosta? Lihantuotanto on yksi suurimmista kasvihuonekaasujen l\u00e4hteist\u00e4. El\u00e4inten perusoikeudet voisivat t\u00e4ten my\u00f6s ehk\u00e4ist\u00e4 ilmastonmuutosta, kun esimerkiksi naudanlihaa ei tuotettaisi enemp\u00e4\u00e4, kuin mik\u00e4 on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4. Kest\u00e4v\u00e4n kehityksen tarkoituksena on muun muassa s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemien toimivuus. El\u00e4inten perusoikeuksien avulla olisi mahdollista my\u00f6s yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 biodiversiteetti\u00e4 eli luonnon monimuotoisuutta ja erityisesti juuri lajimonimuotoisuutta.<\/p>\n\n\n\n

El\u00e4inten perusoikeuksiin liittyvi\u00e4 kysymyksi\u00e4<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Perusoikeuksien my\u00f6nt\u00e4minen el\u00e4imille ei ole kovin yksinkertaista. Siihen liittyy monia erilaisia kysymyksi\u00e4 ja haasteita. Driessen k\u00e4sittelee n\u00e4it\u00e4 artikkelissaan. H\u00e4n my\u00f6s aloittaa el\u00e4inten perusoikeuksiin liittyv\u00e4n keskustelunsa kertomalla, mist\u00e4 l\u00e4htien el\u00e4imi\u00e4 on pidetty oikeudellisesti esinein\u00e4. Tiivistettyn\u00e4 vastaus on, ett\u00e4 el\u00e4imi\u00e4 ryhdyttiin pit\u00e4m\u00e4\u00e4n omaisuutena ja esinein\u00e4, kun ihmiset siirtyiv\u00e4t varhaiseen maatalouteen. Ensimm\u00e4isen\u00e4 kysymyksen\u00e4 on, suojellaanko el\u00e4imi\u00e4 tarpeeksi tehokkaasti el\u00e4insuojelulaeilla? Driessen kertoo t\u00e4st\u00e4 artikkelissaan. Vastaus kuitenkin on lyhyesti selitettyn\u00e4, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 lait eiv\u00e4t riit\u00e4, sill\u00e4 ne vain asettavat velvoitteita ihmisille ennemmin kuin my\u00f6nt\u00e4isiv\u00e4t oikeuksia el\u00e4imille. Miten sitten el\u00e4inten perusoikeudet ovat perusteltavissa, ja miten on mahdollista kumota vastav\u00e4itteet? Driessen pyrkii parhaansa mukaan kumoamaan erilaisia tavallisesti t\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 esitettyj\u00e4 vastav\u00e4itteit\u00e4. Jotta voidaan ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 osaa vastav\u00e4itteist\u00e4, on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ensin tiet\u00e4\u00e4 syyt sille, miksi on olemassa ihmisoikeuksia ja ihmisille kuuluvia perusoikeuksia. T\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 Driessen kertoo erilaisista perusteluista sille, miksi ihmisill\u00e4 on n\u00e4it\u00e4 oikeuksia, mutta el\u00e4imill\u00e4 ei ole. H\u00e4n my\u00f6s esitt\u00e4\u00e4 vastav\u00e4itteen\u00e4 erilaisia tieteellisi\u00e4 tutkimuksia, jotka ovat todistaneet jotkin n\u00e4ist\u00e4 v\u00e4itteist\u00e4 v\u00e4\u00e4riksi. H\u00e4n my\u00f6s nostaa esiin kysymyksen, pit\u00e4isik\u00f6 el\u00e4inten olla asianosaiskelpoisia. T\u00e4rke\u00e4 kysymys on my\u00f6s, mit\u00e4 seurauksia t\u00e4llaisilla el\u00e4inten perusoikeuksilla olisi, ja millaisia n\u00e4iden oikeuksien kuuluisi olla? Driessen esitt\u00e4\u00e4 ehdotuksia el\u00e4inten perusoikeuksiksi. Maailman el\u00e4inj\u00e4rjest\u00f6 on esitellyt niin kutsutut \u201dviisi vapautta\u201d, joita Driessenin mukaan esimerkiksi voisi hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 tilanteessa. Lis\u00e4ksi h\u00e4n esitt\u00e4\u00e4 ehdotuksen \u201dkuudenneksi vapaudeksi\u201d. Kysymys her\u00e4\u00e4, miten n\u00e4m\u00e4 kuusi vapautta voidaan tunnistaa? My\u00f6s t\u00e4t\u00e4 h\u00e4n pyrkii avaamaan artikkelinsa lopussa. Vaikka Euroopan el\u00e4inten hyvinvointia koskeva lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6 on v\u00e4hent\u00e4nyt suurimpia liiallisuuksia el\u00e4inten kaltoinkohtelusta, t\u00e4m\u00e4 ei riit\u00e4. El\u00e4inoikeuksien vastustajat liioittelevat ja aiheuttavat paniikkia. T\u00e4m\u00e4 ei Driessenin mukaan voi toimia sivuraiteena sille, mik\u00e4 olisi oikea tapa toimia. Ehk\u00e4 jonain p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 n\u00e4emme sen, ettei el\u00e4imill\u00e4 ole perusoikeuksia, yht\u00e4 kauheana asiana kuin sen, ett\u00e4 edelleen olisi laillista omistaa ihmisorjia.<\/p>\n\n\n\n

— Ryhm\u00e4 ekosysteemipalvelut ja el\u00e4inoikeudet<\/em><\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet:<\/p>\n\n\n\n

Driessen, Bart, Fundamental Animal Rights in European Law. European Public Law 23 (3) 2017, s. 547\u2013585.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Lait ovat aina olleet ihmiskeskeisi\u00e4. Filosofisesti ja tieteellisesti on oletettu el\u00e4imilt\u00e4 puuttuvan muun muassa identiteetti, kyky tehd\u00e4 moraalisia valintoja ja jopa tietoisuus. Vaikka Euroopassa on paljon el\u00e4insuojelua koskevia lakeja, ovatko ne riitt\u00e4vi\u00e4? El\u00e4imet on tunnetusti n\u00e4hty oikeudellisesti esinein\u00e4. Ne eiv\u00e4t ole oikeussubjekteja kuten luonnolliset henkil\u00f6t ja oikeushenkil\u00f6t. Ne eiv\u00e4t siis voi olla oikeuksien tai velvollisuuksien … Continue reading Kysymys el\u00e4inten perusoikeuksista<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":35805,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[6],"tags":[],"class_list":["post-152","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-keke2023"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/152","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/users\/35805"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=152"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/152\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":154,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/152\/revisions\/154"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=152"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=152"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=152"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}