Artikkelissaan \u2018The Green Economy mythical or meaningful?\u2019 Daniel J. Fiorino, joka ty\u00f6skentelee ymp\u00e4rist\u00f6politiikan keskuksen johtajana American Universityss\u00e4, esittelee erilaisia vihre\u00e4n talousajattelun muotoja. Ensimm\u00e4isen\u00e4 Fiorino tuo kuitenkin esiin aiheen taustalla vaikuttavan ymp\u00e4rist\u00f6politiikkaa leimaavan ongelman, ristiriidan ymp\u00e4rist\u00f6llisten ja taloudellisten tavoitteiden v\u00e4lill\u00e4. Keskustelussa yhten\u00e4 argumenttina on esitetty, ett\u00e4 saasteiden v\u00e4hent\u00e4minen ja ekosysteemien ja muiden luonnonvarojen suojeleminen heikent\u00e4\u00e4 turhaan talouden laajentumista, kilpailukyky\u00e4 ja hyvinvointia. Toisaalta taas on esitetty, ett\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6n rajat vaativat, ett\u00e4 kasvun on oltava tarkkaan hallittua, vain v\u00e4h\u00e4ist\u00e4 tai jopa, ettei kasvua tulisi olla lainkaan. Kiistaa on ollut my\u00f6s siit\u00e4, kumpi on asetettava etusijalle ekologisten- ja taloudellisten tavoitteiden ollessa ristiriidassa. Ymp\u00e4rist\u00f6politiikassa onkin kamppailtu sen kanssa, miss\u00e4 tavoitteiden v\u00e4linen tasapaino on l\u00f6ydett\u00e4viss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Fiorino huomauttaa kuitenkin, ett\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6llisten ja taloudellisten tavoitteiden v\u00e4lisen kilpailun kasvaessa my\u00f6s kiinnostus pyrki\u00e4 sovittamaan n\u00e4m\u00e4 tavoitteet yhteen on kasvanut. Vihre\u00e4n talouden ajatus pyrkiikin tarjoamaan ratkaisun t\u00e4h\u00e4n talouden ja ymp\u00e4rist\u00f6n v\u00e4liseen konfliktiin. Fiorinon mukaan vihre\u00e4ss\u00e4 taloudessa on kyse ajatuksesta, jonka mukaan ihmisten ja kansojen taloudelliset ja sosiaaliset pyrkimykset eri puolilla maailmaa voidaan toteuttaa ylitt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 paikallisten, alueellisten ja maailmanlaajuisten ekosysteemien rajoja. Fiorino nostaa esiin American Association for the Advancement of Sciences raportissa vuonna 1971 esitetyn kysymyksen, johon vihre\u00e4n talouden aatteellakin pyrit\u00e4\u00e4n vastaamaan, \u201dmiten el\u00e4mme hyv\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4 rajallisella maapallolla?\u201d.<\/p>\n\n\n\n
Fiorino nostaa esiin my\u00f6s muita k\u00e4sityksi\u00e4 vihre\u00e4st\u00e4 taloudesta. YK:n ymp\u00e4rist\u00f6ohjelman (UNEP) 2011 julkaiseman raportin mukaan vihre\u00e4 talous parantaa hyvinvointia ja sosiaalista tasapuolisuutta ja v\u00e4hent\u00e4\u00e4 samalla merkitt\u00e4v\u00e4sti ymp\u00e4rist\u00f6riskej\u00e4 ja taloudellisia puutteita. Se ei hidasta kasvua vaan luo sit\u00e4. OECD on l\u00e4hestynyt aihetta juuri kasvun n\u00e4k\u00f6kulmasta. OECD:n mukaan \u201dvihre\u00e4 kasvu merkitsee talouskasvun jataloudellisen kehityksen edist\u00e4mist\u00e4 niin, ett\u00e4 varmistetaan hyvinvointimme perustan muodostavien luonnonvarojen ja ymp\u00e4rist\u00f6palvelujen saanti my\u00f6s jatkossa\u201d. Vihre\u00e4 kasvu tarkoittaa luonnonvarojenkest\u00e4v\u00e4\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6\u00e4, energiatehokkuutta ja ekosysteemipalveluiden oikeudenmukaista arvostamista. Fiorino tuo viel\u00e4 esiin my\u00f6s World Business Council for Sustainable Developmentin (WBCSD) kaksiosaisen vision vuodelle 2050, jonka mukaan ensimm\u00e4isen\u00e4 tavoitteena on elintaso, jossa ihmisill\u00e4 on mahdollisuus ja varaa koulutukseen, terveydenhuoltoon, liikkuvuuteen, ruokaan, veteen, energiaan ja suojaan sek\u00e4 kulutushy\u00f6dykkeisiin ja toisena tavoitteena elintaso, jota voidaan pit\u00e4\u00e4 yll\u00e4 k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 olevilla luonnonvaroilla ja ilman lis\u00e4haittoja biologiselle monimuotoisuudelle, ilmastolle ja muille ekosysteemeille.<\/p>\n\n\n\n
Seuraavaksi Fiorino avaa artikkelissaan vihre\u00e4n talouden k\u00e4sitteen historiaa ja sen ilmenemist\u00e4. Vihre\u00e4 talous -k\u00e4site voidaan Fiorinon mukaan j\u00e4ljitt\u00e4\u00e4 jo ainakin 1980-luvun lopun tulevaisuuteen suuntautuneisiin ekonomisteihin ja 1992 Earth Summit huippukokoukseen. Fiorino tuo esiin seuraavaksi my\u00f6s vihre\u00e4n talouden ajatuksen vastaanottamaa kritiikki\u00e4. Esimerkiksi ajatuksen, ett\u00e4 vihre\u00e4 talous on liian ihmiskeskeinen ja sen ratkaisut perustuvat niiden arvoon ihmisten tarpeiden ja pyrkimysten tyydytt\u00e4jin\u00e4 eik\u00e4 niink\u00e4\u00e4n luonnon arvoon itsess\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n
Lopuksi Fiorino esittelee viel\u00e4 erilaisia suhtautumistapoja kasvuun. Monet vihre\u00e4n talouden kannattajat pyrkiv\u00e4t sovittamaan taloudelliset ja sosiaaliset pyrkimykset yhteen ekosysteemin rajojen kanssa nykyisten kasvurajojen sis\u00e4ll\u00e4. Kuitenkin ajatusta, jossa oletetaan, ett\u00e4 nykyiset kasvuluvut voisivat s\u00e4ily\u00e4 ennallaan, voidaan pit\u00e4\u00e4 joidenkin mukaan riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n\u00e4. T\u00e4t\u00e4 ajatusta edustaa degrowth -aate. Yksi aatteen kannattajista m\u00e4\u00e4rittelee sen tuotannon ja kulutuksen tasapuoliseksi heikent\u00e4miseksi, joka lis\u00e4\u00e4 ihmisten hyvinvointia ja parantaa ymp\u00e4rist\u00f6olosuhteita. Sen tavoitteena on saavuttaa globaali tulotaso, joka tarjoaa riitt\u00e4v\u00e4n hyvinvoinnin ja onnellisuuden tason, mutta joka ei kuitenkaan ylit\u00e4 ekologisia rajoja.<\/p>\n\n\n\n
Fiorinon mukaan vihre\u00e4 talous tarjoaa ainoan realistisen keinon ymp\u00e4rist\u00f6n tuhon v\u00e4ltt\u00e4miseksi. Kansantaloudet kasvavat ja talouskasvu ja tulojen nousu ovat etusijalla sek\u00e4 kehittyneiss\u00e4 ett\u00e4 kehittyviss\u00e4 talouksissa. Kehittyvilt\u00e4 mailta ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n voida kielt\u00e4\u00e4 pyrkimyksi\u00e4 parantaa el\u00e4m\u00e4nlaatua. Fiorino kuitenkin uskoo, ett\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6haitoista luopuminen on teknisesti ja taloudellisesti mahdollista. Fiorinon mukaan vaaditaan absoluuttista taloudellisen kehityksen ja ekologisten haittojen irtikytkent\u00e4\u00e4. Haluankin selvitt\u00e4\u00e4 n\u00e4it\u00e4 vihre\u00e4n talouden ja kasvun mahdollisuuksia. Voidaanko talouskasvu ja ymp\u00e4rist\u00f6haitat todella erottaa toisistaan? Onko talouskasvu ongelmien syy vai voisiko talouskasvu olla jopa ratkaisu ymp\u00e4rist\u00f6ongelmiin?\u00a0\u00a0Miten ymp\u00e4rist\u00f6s\u00e4\u00e4ntely vaikuttaa kasvuun? Voisiko ymp\u00e4rist\u00f6s\u00e4\u00e4ntelyll\u00e4 jopa parantaa tehokkuutta ja lis\u00e4t\u00e4 kilpailua? Mink\u00e4laisia ohjauskeinoja ja lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00e4 tai hankkeita vihre\u00e4n siirtym\u00e4n toteuttamiseksi on tai on valmisteilla ja miten ne voisivat vaikuttaa kasvuun? Mielenkiintoista voisi olla tutkia my\u00f6s sit\u00e4, miten vihre\u00e4n talouden ilmi\u00f6t n\u00e4kyv\u00e4t globaalissa etel\u00e4ss\u00e4 vai onko kyse ainoastaan globaalin pohjoisen hankkeesta tai miten vihre\u00e4 siirtym\u00e4 voidaan toteuttaa oikeudenmukaisesti.<\/p>\n\n\n\n
–– Ryhm\u00e4 kasvun rajat<\/em><\/p>\n\n\n\n L\u00e4hteet:<\/p>\n\n\n\n Fiorino, Daniel J: The green economy: mythical or meaningful?\u00a0Policy quarterly<\/em>, Vol.10 (1), 2014,\u00a0s.\u00a026-34.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Artikkelissaan \u2018The Green Economy mythical or meaningful?\u2019 Daniel J. Fiorino, joka ty\u00f6skentelee ymp\u00e4rist\u00f6politiikan keskuksen johtajana American Universityss\u00e4, esittelee erilaisia vihre\u00e4n talousajattelun muotoja. Ensimm\u00e4isen\u00e4 Fiorino tuo kuitenkin esiin aiheen taustalla vaikuttavan ymp\u00e4rist\u00f6politiikkaa leimaavan ongelman, ristiriidan ymp\u00e4rist\u00f6llisten ja taloudellisten tavoitteiden v\u00e4lill\u00e4. Keskustelussa yhten\u00e4 argumenttina on esitetty, ett\u00e4 saasteiden v\u00e4hent\u00e4minen ja ekosysteemien ja muiden luonnonvarojen suojeleminen heikent\u00e4\u00e4 turhaan talouden … Continue reading Vihre\u00e4 talous<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":35805,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[6],"tags":[],"class_list":["post-155","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-keke2023"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/155","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/users\/35805"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=155"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/155\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":156,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/155\/revisions\/156"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=155"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=155"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=155"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}