Stuart S. Yehin artikkeli \u201cPoverty and the Rule of Law in Africa: A Missing International Actor?\u201d k\u00e4sittelee Afrikan maiden k\u00f6yhyyden perustavanlaatuista yhteytt\u00e4 valtioiden sis\u00e4isiin oikeusvaltio-ongelmiin. Tekstiss\u00e4 esitell\u00e4\u00e4n eri teorioita \u201ck\u00f6yhyyskierteen\u201d syist\u00e4, ja vaikka ne eiv\u00e4t kaikki t\u00e4ysin tue toisiaan, kaikissa kuitenkin tunnistetaan kasvun ja kehityksen esteeksi merkitt\u00e4vilt\u00e4 osin oikeusvaltio-ongelmat huonon hallinnon, eli korruption merkityksess\u00e4. Teoriat esitt\u00e4v\u00e4t ratkaisuajatelmia ja -ehdotuksia k\u00f6yhyyden kierteen p\u00e4\u00e4tt\u00e4miseen, mutta mik\u00e4\u00e4n niist\u00e4 ei kuitenkaan huomioi kansainv\u00e4lisen toimijan mahdollisuutta korruption kitkemisess\u00e4. T\u00e4h\u00e4n sivuutettuun mahdollisuuteen Yeh tarttuu esitelless\u00e4\u00e4n artikkelissaan mallin kansainv\u00e4lisest\u00e4 ja riippumattomasta (Yhdistyneiden kansakuntien (YK) alaisesta) toimijasta, jolla olisi kansainv\u00e4liseen sopimukseen perustuva toimivalta ja auktoriteetti tutkia korruptiov\u00e4itteit\u00e4 Afrikan valtioissa ja olla siten mukana saattamassa ihmisi\u00e4 vastuuseen vallan v\u00e4\u00e4rink\u00e4yt\u00f6st\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Afrikan maat ovat erityisen alttiita korruptiolle, sill\u00e4 yleens\u00e4 taloudellinen ja poliittinen valta on hyvin keskittynytt\u00e4. T\u00e4llaisen keskittyneen valtarakennelman juuret ovat johdettavissa kolonialismiin \u2013 kolonialistit halusivat h\u00e4ivytt\u00e4\u00e4 vallanjaon (Montesquieu, vallan kolmijako-oppi) voidakseen k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 valtaa mielivaltaisesti omiin tarkoituksiinsa ja omaksi hy\u00f6dykseen. T\u00e4m\u00e4 ongelmallinen ja keskittynyt valtarakenne on sitten siirtynyt eteenp\u00e4in afrikkalaisille johtajille ja eliitille. Usein korruptoituneissa maissa korruptio ulottuu valtion koneistossa ns. \u201dylh\u00e4\u00e4lt\u00e4 alas\u201d asti, mink\u00e4 vuoksi valtaa v\u00e4\u00e4rink\u00e4ytt\u00e4neit\u00e4 korruptoituneita henkil\u00f6it\u00e4 on vaikea saattaa vastuuseen teoistaan, kun usein lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6- ja tuomioistuinelimet ja muut viranomaiset ovat korruptoituneen eliitin vaikutuspiiriss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Kansallisen puuttumisen sijaan korruption kitkemiseksi on siis l\u00f6ydett\u00e4v\u00e4 toimia ja toimijoita, jotka ovat afrikkalaisen eliitin vaikutusvallan ja painostusyritysten ulkopuolella \u2013 t\u00e4llainen voisi olla kansainv\u00e4linen toimija. T\u00e4h\u00e4n ajatukseen pohjautuen Yeh esittelee tekstiss\u00e4\u00e4n mallin YK:n alaisesta riippumattomasta kansainv\u00e4lisest\u00e4 toimijasta (International Commission Against Corruption, ICAC), jolla olisi toimivaltaa tutkia korruptiov\u00e4itteit\u00e4 kansallisella maaper\u00e4ll\u00e4 riippumattomasti. Yeh pohjaa mallinsa vastaavaan Hong Kongissa kehitettyyn ja k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notettuun malliin \u201cIndependent Commission Against Corruption\u201d, joka on todettu toimivaksi keinoksi j\u00e4ljitt\u00e4\u00e4 korruptiota valtion eri tasoilta. ICAC ja sen toimivaltuudet perustuisivat vapaaehtoiseen kansainv\u00e4liseen sopimukseen, johon liittyv\u00e4t valtiot suostuisivat siihen, ett\u00e4 ICAC voi tutkia valtionsis\u00e4isten korruptiov\u00e4itteiden todenper\u00e4isyytt\u00e4. ICAC:lla olisikin siis puhtaasti tutkiva luonne; tulokset korruptiov\u00e4itteit\u00e4 koskevista tutkimuksista luovutettaisiin kansallisille tuomioistuimille, jotka olisivat vastuussa loppuprosessista. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi tulokset voitaisiin mahdollisesti luovuttaa my\u00f6s medialle ja suoraan kansalaisille.<\/p>\n\n\n\n
Ehdotelman mukainen ICAC:n kaltainen toimija her\u00e4tt\u00e4\u00e4 my\u00f6s kritiikki\u00e4 ja kysymyksi\u00e4 \u2013 miksi korruptoituneet afrikkalaiset johtajat ensinn\u00e4k\u00e4\u00e4n haluaisivat liitty\u00e4 sopimukseen, joka rajoittaa heid\u00e4n valtaansa sek\u00e4 voi saattaa heid\u00e4t vastuuseen vallan v\u00e4\u00e4rink\u00e4yt\u00f6st\u00e4\u00e4n. Yeh selitt\u00e4\u00e4 t\u00e4t\u00e4 sill\u00e4, ett\u00e4 vastaavanlainen valtaa rajoittava sopimus eri kontekstista on jo solmittu; Rooman peruss\u00e4\u00e4nn\u00f6ll\u00e4 perustettiin Kansainv\u00e4linen rikostuomioistuin. T\u00e4h\u00e4n sopimukseen liittyess\u00e4\u00e4n 123 valtiota ovat antaneet toimivallan sek\u00e4 hyv\u00e4ksynn\u00e4n ulkopuoliselle, kansainv\u00e4liselle ja riippumattomalle (vastaavalle) toimijalle tutkia vakavia kansainv\u00e4lisi\u00e4 rikoksia. Ei siis ole ennenkuulumatonta, ett\u00e4 valtionjohto haluaa liitty\u00e4 heid\u00e4n valtaansa rajoittaviin sopimuksiin. Lis\u00e4ksi Yeh nostaa esiin kansalaisten turhautumisen korruptioon \u2013 mik\u00e4li k\u00e4visi ilmi, ett\u00e4 valtionjohto on est\u00e4nyt valtion liittymisen korruptionvastaiseen sopimukseen, demokraattisissa vaaleissa kansa todenn\u00e4k\u00f6isesti ei antaisi johtajalle en\u00e4\u00e4 jatkomandaattia. Kansalaisten silmiin n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 eritt\u00e4in huonolta, mik\u00e4li valtionjohto sivuuttaa korruptionvastaiseen toimintaan sitoutumisen.<\/p>\n\n\n\n
Korruptio on hyvin keskeinen tekij\u00e4 Afrikan maiden \u201ck\u00f6yhyyskierteeseen\u201d. Jotta talouskasvua saataisiin aikaiseksi, ainoa vaihtoehto on vankistaa oikeusvaltiota ensisijaisesti korruptioon puuttumalla. Suuri ongelma korruptoituneissa Afrikan maissa on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 se, ettei vallan v\u00e4\u00e4rink\u00e4yt\u00f6ksi\u00e4 valvo kukaan eik\u00e4 v\u00e4\u00e4rink\u00e4yt\u00f6ksist\u00e4 siten joudu vastuuseen. Mielest\u00e4ni t\u00e4llaisen kansainv\u00e4lisen toimijan perustaminen ja sen toimet voisivat olla ensiaskel tuomaan riippumatonta todistusaineistoa korruptiosta ja valtaa v\u00e4\u00e4rink\u00e4ytt\u00e4vist\u00e4 henkil\u00f6ist\u00e4. T\u00e4m\u00e4 saattaisi pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 ajaa valtioita rakenteellisiin muutoksiin, jotka vahvistaisivat oikeusvaltiota vallan jakamisella Montesquieun kolmijako-opin mukaisesti. Kaikista t\u00e4rkeint\u00e4 olisikin ns. Hand up, eik\u00e4 Hand-out -mentaliteetti \u2013 keskeisint\u00e4 olisi tukea valtioiden oikeusvaltiokehityst\u00e4 sis\u00e4lt\u00e4 k\u00e4sin, eik\u00e4 yritt\u00e4\u00e4 ulkoap\u00e4in sovittaa rakennelmia suoraan valtioihin tai yritt\u00e4\u00e4 paikata valtavia yhteiskunnallisia ongelmia t\u00e4sm\u00e4ratkaisuilla. ICAC:n kaltainen kansainv\u00e4linen toimija voisi olla tarpeen korruptionvastaisen ilmapiirin ja diskurssin luomisessa tilanteessa, jossa korruptiosta on tullut jo l\u00e4hes erottamaton osa valtion toimintaa.<\/p>\n\n\n\n
Lis\u00e4ksi yksi huomionarvoinen n\u00e4k\u00f6kulma korruptionvastaisessa toiminnassa on tasapainottelu sen v\u00e4lill\u00e4, mik\u00e4 on l\u00e4nsimaiden historiaan pohjautuva vastuu Afrikan valtioiden tukemisessa korruption kitkemiseksi, mutta taas toisaalta mill\u00e4 tavoin t\u00e4t\u00e4 vastuuta voitaisiin toteuttaa ilman white saviour -kompleksia tai sortumatta Hand-out -toteutukseen. N\u00e4m\u00e4 ovat ehdottomasti t\u00e4rkeit\u00e4 kysymyksi\u00e4. Ratkaisuja valtavaan korruptio-ongelmaan kuitenkin tarvitaan, ja kaikenlaiset avaukset sen kitkemiseksi ovat tervetulleita. Keskeisint\u00e4 kaikessa on kuitenkin jo edell\u00e4 mainittu paradigmamuutos valtiossa itsess\u00e4\u00e4n, johon t\u00e4llainen vapaaehtoiseen sopimukseen perustuva kansainv\u00e4linen toimija voisi toimia ensisys\u00e4yksen\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
— Ryhm\u00e4 kasvun rajat<\/em><\/p>\n\n\n\n L\u00e4hteet:<\/p>\n\n\n\n Yeh, Stuart S. \u201cPoverty and the Rule of Law in Africa: A Missing International Actor?\u201d Poverty & public policy 6.4 (2014): 354\u2013379. <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Stuart S. Yehin artikkeli \u201cPoverty and the Rule of Law in Africa: A Missing International Actor?\u201d k\u00e4sittelee Afrikan maiden k\u00f6yhyyden perustavanlaatuista yhteytt\u00e4 valtioiden sis\u00e4isiin oikeusvaltio-ongelmiin. Tekstiss\u00e4 esitell\u00e4\u00e4n eri teorioita \u201ck\u00f6yhyyskierteen\u201d syist\u00e4, ja vaikka ne eiv\u00e4t kaikki t\u00e4ysin tue toisiaan, kaikissa kuitenkin tunnistetaan kasvun ja kehityksen esteeksi merkitt\u00e4vilt\u00e4 osin oikeusvaltio-ongelmat huonon hallinnon, eli korruption merkityksess\u00e4. Teoriat … Continue reading K\u00f6yhyydest\u00e4 kasvuun \u2013 oikeusvaltion vahvistaminen edellytyksen\u00e4 kehittyvien maiden kasvulle ja kehitykselle<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":35805,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[6],"tags":[],"class_list":["post-157","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-keke2023"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/157","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/users\/35805"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=157"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/157\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":158,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/157\/revisions\/158"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=157"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=157"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=157"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}