{"id":159,"date":"2023-04-06T16:17:14","date_gmt":"2023-04-06T16:17:14","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/?p=159"},"modified":"2023-04-06T16:17:15","modified_gmt":"2023-04-06T16:17:15","slug":"miksi-unkarilla-on-kielteinen-suhtautuminen-euroopan-unionin-oikeusvaltioperiaatteeseen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/2023\/04\/06\/miksi-unkarilla-on-kielteinen-suhtautuminen-euroopan-unionin-oikeusvaltioperiaatteeseen\/","title":{"rendered":"Miksi Unkarilla on kielteinen suhtautuminen Euroopan unionin oikeusvaltioperiaatteeseen?"},"content":{"rendered":"\n

Euroopan unionin (EU) oikeusvaltioperiaate perustuu Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 2 artiklaan, jonka mukaan oikeusvaltio on yksi unionin perustana oleva arvo. Unkarin oikeusvaltiokehityst\u00e4 on viime vuosina arvioitu kriittisesti esimerkiksi komission raporteissa, EU-tuomioistuimessa ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa. Euroopan parlamentti k\u00e4ynnisti syyskuussa 2018 SEU 7(1) mukaisen menettelyn. Kyseinen menettely voidaan k\u00e4ynnist\u00e4\u00e4, jos on olemassa selv\u00e4 SEU 2 artiklan mukaisten arvojen rikkomisen vaara, johon siis my\u00f6s oikeusvaltioperiaate kuuluu. Kyseinen menettely k\u00e4ynnistettiin Euroopan parlamentin p\u00e4\u00e4t\u00f6slauselmalla, jolla neuvostoa pyydet\u00e4\u00e4n toteamaan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 7 artiklan 1 kohdan nojalla, onko olemassa selv\u00e4 vaara, ett\u00e4 Unkari loukkaa vakavasti unionin perustana olevia arvoja. Kyseisess\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6slauselmassa kritisoidaan Unkarin demokratia- ja oikeusvaltiokehityst\u00e4, korruptiota, sek\u00e4 perus- ja ihmisoikeusrikkomuksia. Perusteina ja l\u00e4htein\u00e4 kritisoinneille toimivat erilaisten viranomaisten havainnot Unkarista. <\/sup>Oikeusvaltiokehityksest\u00e4 tehdyt havainnot ovat suhteellisen lyhyt osuus kyseisen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen asiasis\u00e4ll\u00f6st\u00e4 verrattuna esimerkiksi perus- ja ihmisoikeuskehitykseen. Ilmeisesti sen merkitys on kuitenkin suurin, sill\u00e4 ainakin median perusteella EU on nimenomaan Unkarin oikeusvaltioperiaatteen toteutumisesta huolissaan. Eri asia on olisiko parlamentti k\u00e4ynnist\u00e4nyt kyseist\u00e4 menettely\u00e4, jos kyseess\u00e4 olisi ollut vain oikeusvaltiokehitys.<\/p>\n\n\n\n

Euroopan parlamentti antoi my\u00f6s syyskuussa 2022 p\u00e4\u00e4t\u00f6slauselman, jossa otetaan esille, ett\u00e4 my\u00f6nteist\u00e4 kehityst\u00e4 aiempaan p\u00e4\u00e4t\u00f6slauselmaan verrattuna ei ole ainakaan kaikilta osin tapahtunut vaan pikemminkin ajanjakson aikana on ilmennyt uusia perusteita k\u00e4ynnist\u00e4\u00e4 SEU 7(1) mukainen menettely. Kyseisess\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksess\u00e4 kritisoidaan my\u00f6s, ett\u00e4 neuvosto ei ole kyennyt edistym\u00e4\u00e4n merkityksellisell\u00e4 tavalla k\u00e4ynniss\u00e4 olevaa menettely\u00e4 ja asian lykk\u00e4\u00e4minen edelleen merkitsisi, ett\u00e4 neuvosto itse loukkaa oikeusvaltioperiaatetta. Huomionarvoista on, ett\u00e4 t\u00e4ss\u00e4kin yhteydess\u00e4 mainitaan pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n \u201doikeusvaltioperiaate\u201d eik\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 neuvosto loukkaisi menettelyll\u00e4\u00e4n perus- ja ihmisoikeuksia. Ik\u00e4\u00e4n kuin \u201doikeusvaltioperiaate\u201d kattaisi alleen kaikki liberaalin yhteiskunnan arvot, joita Unkari on politiikallaan huojuttanut. <\/p>\n\n\n\n

Unkarin hallituksen mukaan oikeusvaltioperiaatetta ei olla m\u00e4\u00e4ritelty EU:n perustamissopimuksessa eik\u00e4 EU:lla ole kompetenssia m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 sit\u00e4. Laurent Pechin artikkelin mukaan on totta, ett\u00e4 perustamissopimuksissa ei ole yht\u00e4 tyhjent\u00e4v\u00e4\u00e4 oikeusvaltioperiaatteen m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4\u00e4. Kyseisiss\u00e4 perustamissopimuksissa on kyseisen artikkelin mukaan kuitenkin useita ydinkomponentteja, joiden perusteella oikeustapausten ja kodifikaation, kuten ehdollisuusasetuksella 2020\/2092 sit\u00e4 on tarkemmin t\u00e4smennetty. Ymm\u00e4rr\u00e4n sin\u00e4ns\u00e4 Unkarin n\u00e4k\u00f6kulman asiaan, ett\u00e4 EU:lla ei olisi toimivaltaa m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 oikeusvaltioperiaatetta esimerkiksi asetuksen kautta, koska siihen ei nimenomaisesti perustamissopimuksen yhteydess\u00e4 olla luovutettu toimivaltaa. Oikeusvaltioperiaate ainakin Euroopan parlamentin antaman p\u00e4\u00e4t\u00f6slauselmien mukaisesti vaikuttaa ja rajoittaa kuitenkin eritt\u00e4in merkitt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tavalla siihen, mink\u00e4laisia s\u00e4\u00e4d\u00f6ksi\u00e4 j\u00e4senvaltio voi s\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4 ja miten se voi toimia erilaisissa tilanteissa. Sill\u00e4 on siis suora vaikutus valtion suvereenisuuteen.  Unkari on tehnyt kyseisen asetuksen kumoamiseksi my\u00f6s kumoamiskanteen, joka ei kuitenkaan menestynyt EU-tuomioistuimessa.<\/p>\n\n\n\n

Vaikka Unkari v\u00e4itt\u00e4isi, ett\u00e4 se olisi ollut vilpitt\u00f6m\u00e4ss\u00e4 mieless\u00e4 sen suhteen, ett\u00e4 se ei tiennyt mink\u00e4laiseen sitoumukseen se ryhtyi ratifioidessaan perussopimuksen, jossa oikeusvaltion kunnioittaminen mainitaan arvona, niin n\u00e4k\u00f6kulmani mukaan EU-tuomioistuimen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksien kunnioittamista Unkari ei voi sivuuttaa, olkoon ne sitten mink\u00e4laisia tahansa. Unkari on tiennyt jo ennen Euroopan unioniin liittymist\u00e4, ett\u00e4 EU-tuomioistuimella on toimivalta tulkita EU-oikeutta ja sen, ett\u00e4 EU-oikeudella on etusija kansalliseen lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00f6n n\u00e4hden. <\/p>\n\n\n\n

Mit\u00e4 oikeusvaltioperiaate sis\u00e4lt\u00e4\u00e4?<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Oikeusvaltion k\u00e4site on kehittynyt huomattavasti historiassa. Esimerkiksi vuonna 2002 julkaistussa Aulis Aarnion ja Timo Uusituvan kirjassa nimelt\u00e4 Oikeusvaltio mainitaan, ett\u00e4 jokaisen oikeusvaltion ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tarvitse olla demokratia. Oikeusvaltiolla on my\u00f6s monia m\u00e4\u00e4ritelmi\u00e4, kuten liberaali-, aineellinen-, muodollinen- ja demokraattinen oikeusvaltio. Euroopan unionin retoriikka koskien oikeusvaltioperiaatetta vaikuttaa silt\u00e4, kuin se sis\u00e4lt\u00e4isi my\u00f6s demokratiaperiaatteen ja perus- ja ihmisoikeudet osana sit\u00e4. My\u00f6s Venetsian komission raportissa mainitaan, ett\u00e4 oikeusvaltio ja monet ihmisoikeudet limittyv\u00e4t toisiinsa ja ett\u00e4 oikeusvaltio ei liity pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n ihmisoikeuksiin vaan my\u00f6s demokratiaan. Unkarin politiikka on huomattavasti erilaista kuin muissa EU:n j\u00e4senvaltioissa. Ymm\u00e4rr\u00e4n osittain Unkarin kokemuksen siit\u00e4, ett\u00e4 oikeusvaltioperiaatteeseen vedoten pyrit\u00e4\u00e4n vain hiljent\u00e4m\u00e4\u00e4n Unkarin hallituksen poliittiset n\u00e4kemykset. Se on EU:n etujen mukaista, sill\u00e4 mahdollisimman yhten\u00e4inen EU arvoiltaan ja politiikaltaan antaa ainekset syvemm\u00e4lle integraatiolle. Kuitenkin pluralismi on ollut arvo, jonka p\u00e4\u00e4lle koko EU alun perin rakentui. My\u00f6s siit\u00e4 olisi t\u00e4rke\u00e4 pit\u00e4\u00e4 kiinni, ett\u00e4 Euroopan yhten\u00e4isyys s\u00e4ilyisi eik\u00e4 Brexitin kaltaisia eroamisia en\u00e4\u00e4 tapahtuisi.<\/p>\n\n\n\n

— Ryhm\u00e4 Unkari<\/em><\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet:\u00a0<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Kirjallisuus<\/em><\/p>\n\n\n\n

Pech, Laurent, The Rule of Law as a Well-Established and Well-Defined Principle of EU Law. Hague Journal on the Rule of Law (2022) 14:107\u2013138.<\/p>\n\n\n\n

Raitio, Juha, Kiista oikeusvaltion k\u00e4sitteen merkityksest\u00e4 ja eu:n arvopohjasta. Helsinki Law Review, 1\/2020, pp. 14\u201317.<\/p>\n\n\n\n

Aarnio, Aulis \u2013 Uusitupa, Timo, Oikeusvaltio. Lakimiesliiton kustannus: Helsinki 2002. <\/p>\n\n\n\n

Virallisl\u00e4hteet<\/em><\/p>\n\n\n\n

Euroopan neuvoston demokratiaa oikeusteitse -komissio (Venetsian komissio), Oikeusvaltion tarkistuslista 711\/2013.<\/p>\n\n\n\n

Euroopan parlamentin p\u00e4\u00e4t\u00f6slauselma 12. syyskuuta 2018 ehdotuksesta, jolla neuvostoa pyydet\u00e4\u00e4n toteamaan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 7 artiklan 1 kohdan nojalla, onko olemassa selv\u00e4 vaara, ett\u00e4 Unkari loukkaa vakavasti unionin perustana olevia arvoja (2017\/2131(INL)<\/p>\n\n\n\n

Euroopan parlamentin p\u00e4\u00e4t\u00f6slauselma 15. syyskuuta 2022 ehdotuksesta neuvoston p\u00e4\u00e4t\u00f6kseksi sen toteamiseksi Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 7 artiklan 1 kohdan nojalla, onko olemassa selv\u00e4 vaara, ett\u00e4 Unkari loukkaa vakavasti unionin perustana olevia arvoja (2018\/0902R(NLE))<\/p>\n\n\n\n

Oikeustapaukset<\/em><\/p>\n\n\n\n

Euroopan unionin tuomioistuin C-156\/21, Unkari v. parlamentti ja neuvosto.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Euroopan unionin (EU) oikeusvaltioperiaate perustuu Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 2 artiklaan, jonka mukaan oikeusvaltio on yksi unionin perustana oleva arvo. Unkarin oikeusvaltiokehityst\u00e4 on viime vuosina arvioitu kriittisesti esimerkiksi komission raporteissa, EU-tuomioistuimessa ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa. Euroopan parlamentti k\u00e4ynnisti syyskuussa 2018 SEU 7(1) mukaisen menettelyn. Kyseinen menettely voidaan k\u00e4ynnist\u00e4\u00e4, jos on olemassa selv\u00e4 SEU 2 artiklan … Continue reading Miksi Unkarilla on kielteinen suhtautuminen Euroopan unionin oikeusvaltioperiaatteeseen?<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":35805,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[6],"tags":[],"class_list":["post-159","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-keke2023"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/159","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/users\/35805"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=159"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/159\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":160,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/159\/revisions\/160"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=159"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=159"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=159"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}