Suomen eduskuntavaaleissa 2023 Perussuomalaiset nousivat toiseksi isoimmaksi puolueeksi, ohittaen ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa monia \u201dperinteisempi\u00e4\u201d puolueita. Amerikassa Donald Trump on syytettyn\u00e4 vilpist\u00e4 vaalirahoituksen suhteen. Israelissa p\u00e4\u00e4ministeri Benjamin Netanyahu on joutunut laittamaan tuomioistuimia koskevan reforminsa j\u00e4ihin massiivisten protestien vuoksi. Unkarin johtaja Viktor Orban on pit\u00e4nyt valtaa jo yli 12 vuotta, EU:n vastalauseista huolimatta. Populistit hallitsevat uutisia tasaisesti, mutta kaikki eiv\u00e4t ole yht\u00e4 menestyneit\u00e4. Mik\u00e4 erottaa menestyv\u00e4n populistin ep\u00e4onnistuneesta? Milada Anna Vachudova, professori North Carolinan yliopistossa, on erikoistunut moderniin Euroopan politiikkaan, keskittyen esim. Euroopan Unionin toimintaan ja valtioiden demokraattiseen kehitykseen kommunismin romahduksen j\u00e4lkeen. H\u00e4n on kirjoittanut kirjoja ja artikkeleita demokraattisten valtioiden \u201dluisumisesta\u201d takaisin autorit\u00e4\u00e4risiin valtamuotoihin. T\u00e4ss\u00e4 tekstiss\u00e4 avataan h\u00e4nen vuonna 2020 julkaistua artikkeliaan \u201dEthnopopulism and democratic backsliding in Central Europe\u201d, miss\u00e4 Vachudova k\u00e4sittelee Unkarin, Puolan ja T\u0161ekin populisteja. <\/p>\n\n\n\n
Tarkoituksenani on omassa tutkimuksessani avata erityisesti Unkarin ja sen johtajan Viktor Orbanin toimintaa, keskittyen valtiota py\u00f6ritt\u00e4v\u00e4n \u201dkoneiston\u201d muuttumiseen. Oma teorianalkuni on, ett\u00e4 vaikka populisteja valitaan koko ajan valtaan kansan tuki itsess\u00e4\u00e4n ei riit\u00e4. Valtio py\u00f6rii my\u00f6s vaalien ulkopuolella, ja siihen tarvitaan monia osia. Viktor Orban on hallinnut vuodesta 2010 asti ja h\u00e4nen asemansa n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 niin vakaalta kuin se vain voi olla. Miten h\u00e4n on muuttanut valtion koneiston oman n\u00e4k\u00f6isekseen? T\u00e4t\u00e4 selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n olen ottanut Vachudovan artikkelin. Ensin avaan yleisesti artikkelin rakennetta, jonka j\u00e4lkeen nostan esille oman tutkimukseni kannalta mielenkiintoisia osia tarkempaan katseluun. Lopuksi mietin miten tutkimuksessa voisi jatkaa eteenp\u00e4in, ja mit\u00e4 muita kysymyksi\u00e4 on j\u00e4\u00e4nyt mieleen.<\/p>\n\n\n\n
Vachudova jakaa artikkelinsa viiteen osaan, joista ensimm\u00e4isess\u00e4 h\u00e4n avaa etnopopulismin tehokkuutta \u00e4\u00e4nest\u00e4jien keskuudessa, ja miksi kyseess\u00e4 on niin vahva strategia tietyiss\u00e4 valtioissa. Seuraavaksi avataan miten etnopopulismi mahdollistaa demokraattisten, liberaalien instituutioiden purkamisen. Seuraavaksi Vachudova miettii miksi demokraattinen \u201dluisuminen\u201d on tapahtunut juuri niiss\u00e4 valtioissa, joita pitk\u00e4\u00e4n pidettiin demokratian ja taloudellisen toipumisen mallioppilaina, viitaten juuri Unkariin, puolaan ja T\u0161ekkiin. Nelj\u00e4nness\u00e4 osassa Vachudova k\u00e4sittelee EU:n osaa demokratian tukemisessa. Lopuksi Vachudova ker\u00e4\u00e4 kaiken aikaisemmin mainitun kokoon ja esitt\u00e4\u00e4 omat johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksens\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
On monia hyvi\u00e4 kohtia ja suuntia, johon omaa tutkimusta voisi vied\u00e4. Tarkoitukseni ei kuitenkaan ole toistaa yksi yhteen Vachudovan argumentteja, vaan nostan seuraavaksi esille kiintoisia yksitt\u00e4isi\u00e4 asioita. Esimerkiksi yksi kiintoisa syy etnopopulimin k\u00e4ytt\u00e4miseen, mink\u00e4 artikkeli nosti esille, on demokraattisen \u201dheiluriliikkeen\u201d pys\u00e4ytt\u00e4minen. Yleens\u00e4 demokratioissa hallitusvastuu siirtyy vaaleista toiseen oikealta vasemmalle ja toisin p\u00e4in. Harvoin hallitus pysyy vaaleista toiseen samana. Orban on onnistunut pit\u00e4m\u00e4\u00e4n itsens\u00e4 vallassa yli 12 vuotta, ja t\u00e4m\u00e4 \u201dheiluriliikkeen\u201d pys\u00e4ytys on antanut h\u00e4nelle aikaa tehd\u00e4 tarvittavat muutokset. Kyseess\u00e4 voisi ajatella olevan itse\u00e4\u00e4n ruokkiva kierre. Mit\u00e4 pidemp\u00e4\u00e4n populistit ovat hallituksessa, sit\u00e4 enemm\u00e4n heill\u00e4 on aikaa varmistaa, ett\u00e4 he ovat pidemp\u00e4\u00e4n vallassa. Heiluri pys\u00e4htyy ja Orban pysyy vallassa.<\/p>\n\n\n\n
Lis\u00e4ksi Vachudova tekee erittelyn etnopopulismin ja etnonationalistisen aatteen v\u00e4lill\u00e4. Vaikka n\u00e4it\u00e4 termej\u00e4 voidaan jokap\u00e4iv\u00e4isess\u00e4 keskustelussa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 synonyymein\u00e4, Vachudova pit\u00e4\u00e4 etnonationalismia vanhana ideana, joka keskittyi vihanpitoon naapurien kanssa. Etnopopulismi sen sijaan on moderni, aatteiltaan joustavampi idea, joka saa alkunsa identiteettipolitiikasta. \u201dMe vastaan he\u201d -tyylinen ajattelu pit\u00e4\u00e4 rivit koossa, mutta etnopopulismi ei aseta kiveen hakattuja rajoja siit\u00e4, keit\u00e4 kuuluu omiin riveihin ja ketk\u00e4 ovat vastustajia. <\/p>\n\n\n\n
Erityisesti oman tutkimukseni kannalta kiintoisa pointti on, kuinka kokonaisvaltaisesti valtiota ja yhteiskuntaa pit\u00e4\u00e4 muuttaa, jos tarkoituksena on liberalismin \u201dp\u00e4ihitt\u00e4minen\u201d tai torjuminen. Vachudovan mukaan Unkarissa Orban ei ole vaikuttanut pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n lains\u00e4\u00e4t\u00e4miseen (siihen osa-alueeseen johon vaalit suorimmin vaikuttavat) vaan my\u00f6s oikeusj\u00e4rjestelm\u00e4, poliisi, virkamiehet ja media ovat n\u00e4hneet muutoksia. Erityisesti media on kiintoisa, sill\u00e4 vaikka Montesquieu aikoinaan ei laskenut sit\u00e4 vallan kolmijaossa mukaan, median roolia ei voi j\u00e4tt\u00e4\u00e4 huomioimatta. Vachudova mainitsee my\u00f6s miten menestyksekk\u00e4\u00e4t populistit taitavat mediapelin, jolloin populistien vastustajille j\u00e4\u00e4 vain \u201dnyrkkeilys\u00e4kkin\u00e4\u201d oleminen tai muu reagointi populistien toimintaan. Oppositio on koko ajan puolustuskannalla, eik\u00e4 itse pysty ajamaan keskustelua haluamaansa suuntaan. Mainittakoon my\u00f6s, miten Orban on tietoisesti j\u00e4tt\u00e4nyt yhden oppositiomedian kanavan j\u00e4ljelle, jotta se toimisi hyv\u00e4n\u00e4 maalina populisteille. Oppositio menett\u00e4\u00e4 kaikki hienovaraiset erot sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n, ja n\u00e4ytt\u00e4ytyy ulkopuolelle yhten\u00e4 kiinte\u00e4n\u00e4 blokkina, jota on helppo parjata. Omaan mieleen nousee kysymys, kuinka paljon juuri mediaan tulisi kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota omassa tutkimuksessa, sill\u00e4 aineistoa siihen liittyen on paljon. Ongelmana on, peitt\u00e4\u00e4k\u00f6 mediaan keskittyminen muut syyt Orbanin menestykseen. Joka tapauksessa on selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 medialla on rooli populistien strategioissa ja toiminnassa.<\/p>\n\n\n\n
Yksi sivujuonne, johon artikkeli viittaa loppupuolella on EU:n rooli demokratian tukemisessa. Vachudova esitt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kannustimet oikeusvaltion mukaiseen toimintaan ovat ennen EU:iin liittymist\u00e4. EU asettaa halukkaalle j\u00e4senvaltiolle monia vaatimuksia, joista osa liittyy juuri oikeusvaltioon. Kun valtio on p\u00e4\u00e4ssyt j\u00e4seneksi, on helpompaa antaa asioiden luisua v\u00e4hemm\u00e4n liberaaleihin raameihin. Ajatus on kiintoisa, mutta tied\u00e4n ett\u00e4 EU:n roolia tullaan Joona Keskiluoman tutkimuksessa avaamaan enemm\u00e4n, joten ei siit\u00e4 nyt sen enemp\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Lopuksi kysymys joka artikkelia l\u00e4pik\u00e4ydess\u00e4 nousi mieleen, ja jonka haluan j\u00e4tt\u00e4\u00e4 lukijalle mietitt\u00e4v\u00e4ksi, oli demokratian ja oikeusvaltion yhteent\u00f6rm\u00e4ys. Jos demokratiassa valtamandaatti tulee kansalta, kuinka pitk\u00e4lle t\u00e4t\u00e4 mandaattia voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4? Idea \u201denemmist\u00f6n tyranniasta\u201d ei ole mill\u00e4\u00e4n tavalla uusi, ja useissa valtioissa on ollut jarruja t\u00e4t\u00e4 varten (perustuslaki, v\u00e4hemmist\u00f6n oikeudet). Mutta miten pitk\u00e4lle teoriassa \u201dkansan valtaa\u201d voidaan venytt\u00e4\u00e4? T\u00e4m\u00e4 lienee kysymys, joka itselleni tulee vastaan, kun jatkan Unkarin koneiston purkamista.<\/p>\n\n\n\n
— Ryhm\u00e4 Unkari<\/em><\/p>\n\n\n\n L\u00e4hteet:\u00a0<\/p>\n\n\n\n Vachudova, Milada Anna: Ethnopopulism and democratic backsliding in Central Europe.\u00a0East European Politics, 36:3 (2020) ss. 318-340.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Suomen eduskuntavaaleissa 2023 Perussuomalaiset nousivat toiseksi isoimmaksi puolueeksi, ohittaen ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa monia \u201dperinteisempi\u00e4\u201d puolueita. Amerikassa Donald Trump on syytettyn\u00e4 vilpist\u00e4 vaalirahoituksen suhteen. Israelissa p\u00e4\u00e4ministeri Benjamin Netanyahu on joutunut laittamaan tuomioistuimia koskevan reforminsa j\u00e4ihin massiivisten protestien vuoksi. Unkarin johtaja Viktor Orban on pit\u00e4nyt valtaa jo yli 12 vuotta, EU:n vastalauseista huolimatta. Populistit hallitsevat uutisia tasaisesti, mutta … Continue reading Liberalismin purku Unkarissa<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":35805,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[6],"tags":[],"class_list":["post-161","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-keke2023"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/161","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/users\/35805"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=161"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/161\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":162,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/161\/revisions\/162"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=161"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=161"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=161"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}