{"id":163,"date":"2023-04-06T16:21:34","date_gmt":"2023-04-06T16:21:34","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/?p=163"},"modified":"2023-04-06T16:21:35","modified_gmt":"2023-04-06T16:21:35","slug":"lasten-oikeudet","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/2023\/04\/06\/lasten-oikeudet\/","title":{"rendered":"Lasten oikeudet"},"content":{"rendered":"\n

Vuonna 2015 julkaistussa S. Matthew Liaon The right to be loved<\/em>– teoksen Can children have rights?- tekstiss\u00e4 pyrit\u00e4\u00e4n k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4\u00e4n lasten tai ihmisel\u00e4m\u00e4n varhaisessa vaiheessa olevien oikeusasemaa. Liao asettaa l\u00e4ht\u00f6kohdaksi ajatuksen siit\u00e4, kuinka jokaisella ihmisell\u00e4 tulisi olla oikeus el\u00e4m\u00e4n perusedellytyksiin, kuten rakkauteen. Teksti l\u00e4htee liikkeelle perustelemalla lasten kyvykkyyden olla oikeudenhaltijoina ja kuulua ihmisoikeusjulistuksen tarkoittamaan joukkoon. Perusteluissa pyrit\u00e4\u00e4n lopputulokseen, jossa lapset olisivat oikeutettuja tulla rakastetuiksi. Argumentoinnissa nojataan erityisesti YK:n yleismaailmalliseen ihmisoikeuksien julistukseen ja Lapsen oikeuksien yleissopimukseen sek\u00e4 Liaon tulkintaan niist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Kirjoittaja S. Matthew Liao on amerikkalainen bioetiikkaan erikoistunut filosofi. H\u00e4n on bioetiikan professori ja toimii parhaillaan bioetiikan laitoksen johtajana Oxfordin yliopistossa, jossa my\u00f6s tarkasteltava teos on julkaistu. Liaon er\u00e4s pyrkimys on laajentaa adoption mahdollisuutta ihmisille eri el\u00e4m\u00e4ntilanteissa. Lis\u00e4ksi Liao on k\u00e4sitellyt oikeudenmukaisuutta alkion kantasolututkimuksen, kloonauksen, keinotekoisen lis\u00e4\u00e4ntymisen ja geenitekniikan parissa. Filosofin voidaan siis sanoa erityisesti paneutuneen ihmisel\u00e4m\u00e4n hyvin varhaisen vaiheen oikeuksien problematiikkaan.<\/p>\n\n\n\n

Liao ei ole yksin pohtiessaan oikeuksien ulottuvuutta ihmisel\u00e4m\u00e4n alkuvaiheille. Kyseisen vaiheen voidaan katsoa olevan ainakin er\u00e4s kipupiste lasten oikeuksien toteutumista tutkittaessa. On kuitenkin selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 asiakokonaisuus on eritt\u00e4in monitahoinen ja taistelua lasten oikeuksien puolesta k\u00e4yd\u00e4\u00e4n edelleen. Esimerkiksi Suomessa oikeusministeri\u00f6 on antanut 4.4.2023 lausunnon ei-kaupallisen sijaissynnytyksen mahdollistamisesta. Er\u00e4in\u00e4 argumentteina asian puolesta nostetaan syntyv\u00e4n lapsen oikeusturvan\u00e4k\u00f6kohtien tasapainottaminen sek\u00e4 yht\u00e4 hyv\u00e4\/huono hyvinvoinnin taso verrattuna tavanomaisella tavalla syntyneisiin lapsiin. My\u00f6s Liao ehdotti artikkelissaan juuri hyvinvoinnin k\u00e4ytt\u00e4mist\u00e4 er\u00e4\u00e4nlaisena \u201dmittarina\u201d tutkittaessa oikeutuksia lasten hyv\u00e4ksi. N\u00e4k\u00f6kulma on omiaan puhumaan syntym\u00e4tt\u00f6mien lasten puolesta, sill\u00e4 er\u00e4\u00e4n filosofisen tulkinnan mukaan jo syntymisen itsess\u00e4\u00e4n voidaan katsoa olevan hyvinvointia lis\u00e4\u00e4v\u00e4\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

Toisaalta lasten oikeuksien puolesta on puhuttu jo kauan. Ensimm\u00e4isen\u00e4 lasten oikeuksien puolesta puhujana voidaan pit\u00e4\u00e4 filosofi Jean-Jacques Rousseauta. H\u00e4n toi julki sen eron, joka yhteiskunnallisten vaatimusten suhteen kuuluu lapsuuden ja aikuisuuden v\u00e4lille. Rousseaun mukaan lapsella kuuluu olla oikeus leikkiin ja lapsuuteen. H\u00e4nen mukaansa aikuisten tulisi pyrki\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n lasten kaltaisiksi, er\u00e4\u00e4nlaiseen luonnontilaan. Lis\u00e4ksi Rousseau on esitt\u00e4nyt k\u00e4sityksens\u00e4 siit\u00e4, kuinka kyseinen luonnontila ilmenee juuri vastasyntyneiss\u00e4 tai hieman kehittyneiss\u00e4 lapsissa, joita yhteiskunta ei ole ehtinyt h\u00e4nen sanojensa mukaisesti turmelemaan. Rousseaun voidaan n\u00e4hd\u00e4 katsovan samaan suuntaan my\u00f6s Liaonin ajatusten kanssa lasten s\u00e4ilymisest\u00e4 rakastettuina ja yhteiskunnalta koskemattomina. <\/p>\n\n\n\n

Kaikkiaan syntyville lapsille siis tulisi Liaon mukaan taata riitt\u00e4v\u00e4t perusoikeudet, jotta jokaisella lapsella olisi oikeus tulla rakastetuksi ja s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 mahdollisimman kauan Rousseaulaisen luonnontilan mukainen viattomuus. Kysymys kuitenkin kuuluu: mill\u00e4 ehdoilla t\u00e4llaista lapselle ominaista luonnontilaa pystytt\u00e4isiin nyky-yhteiskunnassa en\u00e4\u00e4 s\u00e4ilytt\u00e4m\u00e4\u00e4n?\u00a0<\/p>\n\n\n\n

— Luonnontilaryhm\u00e4<\/em><\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hdeluettelo:<\/p>\n\n\n\n

Liao, Matthew, S. Can Children Have Rights? s. 11-17, teoksessa: The right to be loved, Oxford University Press, 2015<\/p>\n\n\n\n

Lindberg Janne, Luodeslampi Juha, Yhteiskuntafilosofia!, Jan-Jacques Rousseau s. 41<\/p>\n\n\n\n

School of global public health -sivusto, faculty, S. Matthew Liao (luettu 30.3. klo 12)<\/p>\n\n\n\n

Oikeusministerio.fi -sivusto, Selvitys ei-kaupallisten sijaissynnytysten sallimisesta (luettu 5.4. klo 13)<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Vuonna 2015 julkaistussa S. Matthew Liaon The right to be loved– teoksen Can children have rights?- tekstiss\u00e4 pyrit\u00e4\u00e4n k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4\u00e4n lasten tai ihmisel\u00e4m\u00e4n varhaisessa vaiheessa olevien oikeusasemaa. Liao asettaa l\u00e4ht\u00f6kohdaksi ajatuksen siit\u00e4, kuinka jokaisella ihmisell\u00e4 tulisi olla oikeus el\u00e4m\u00e4n perusedellytyksiin, kuten rakkauteen. Teksti l\u00e4htee liikkeelle perustelemalla lasten kyvykkyyden olla oikeudenhaltijoina ja kuulua ihmisoikeusjulistuksen tarkoittamaan joukkoon. Perusteluissa pyrit\u00e4\u00e4n lopputulokseen, … Continue reading Lasten oikeudet<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":35805,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[6],"tags":[],"class_list":["post-163","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-keke2023"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/163","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/users\/35805"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=163"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/163\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":164,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/163\/revisions\/164"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=163"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=163"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=163"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}