John Locke syntyi Englannissa vuonna 1632. Locken is\u00e4 oli lakimies ja vaikkei perhe ollut erityisen varakas, Locke p\u00e4\u00e4si perhesuhteiden avulla hyv\u00e4\u00e4n kouluun, jonka j\u00e4lkeen p\u00e4\u00e4tyi Oxfordin yliopistoon. Locke opetti yliopistossa ensin kieli\u00e4 ja filosofiaa ja tutustui muun muassa Hobbesin ja Descartesin ajatuksiin, mutta opiskeli my\u00f6hemmin l\u00e4\u00e4k\u00e4riksi ja kiinnostui my\u00f6s uskontoa ja taloutta koskevista kysymyksist\u00e4. K\u00e4\u00e4nteentekev\u00e4\u00e4 Lockelle oli, kun h\u00e4n tutustui lordi Ashleyyn, joka kuului kuninkaan hoviin. Lordi Ashleysta tuli my\u00f6hemmin Shaftesburyn jaarli ja Lockesta t\u00e4m\u00e4n henkil\u00e4\u00e4k\u00e4ri, mutta Locke toimi my\u00f6s Shaftesburyn sihteerin\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 toimessaan Locke tapasi paljon vaikutusvaltaisia ihmisi\u00e4 ja h\u00e4nen yst\u00e4v\u00e4piiriins\u00e4 kuului my\u00f6s tiedemiehi\u00e4, esim. fyysikko Isaac Newton. Shaftesburyn kautta Locke tempautui mukaan poliittisin valtapeleihin ja Shaftesburyn ajautuessa ongelmiin, my\u00f6s Locke joutui l\u00e4htem\u00e4\u00e4n maanpakoon. Locke oleskeli ensin Ranskassa, jonka j\u00e4lkeen palasi takaisin kotimaahan, mutta l\u00e4hti my\u00f6hemmin uudestaan maanpakoon Hollantiin. Englantiin Locke palasi vuonna 1689. <\/p>\n\n\n\n
Locken t\u00e4rkeimm\u00e4t teokset julkaistiin viiden vuoden sis\u00e4ll\u00e4 ja ensimm\u00e4inen niist\u00e4 Locken ollessa jo liki 60-vuotias. <\/strong>Kuuluisassa teoksessaan Tutkimus inhimillisest\u00e4 ymm\u00e4rryksest\u00e4<\/em> Locke kirjoittaa, ett\u00e4 ihmiset syntyv\u00e4t maailmaan vailla periaatteita ja ideoita. Ihmisen mieli on tyhj\u00e4 taulu, tabula rasa<\/em>, ja vasta kokemuksen kautta ihminen saa k\u00e4sityksen asioista. Vuonna 1690 Locke julkaisi Kaksi tutkielmaa hallitusvallasta<\/em>, jonka vaikutus on ollut valtava. Locke kirjoitti, ett\u00e4 ihmiset ovat alun perin luonnontilassa, jossa he ovat jumalallisen luonnonlain mukaan tasa-arvoisia ja vapaita eik\u00e4 kukaan ole syntyper\u00e4lt\u00e4\u00e4n parempi kuin toinen. Jokaisella on oikeus omaisuuteensa, henkeen ja vapauteen. Jos joku rikkoo t\u00e4t\u00e4 luonnonlakia vastaan, h\u00e4nt\u00e4 saa rangaista. Jotta rangaistukset eiv\u00e4t menisi liiallisuuksiin, ihmiset solmivat kesken\u00e4\u00e4n yhteiskuntasopimuksen ja perustavat yhteis\u00f6n. Locken mukaan tarvitaan valtiokoneisto, jonka teht\u00e4v\u00e4 on suojella ihmisten omaisuutta, vapautta ja henke\u00e4. Mik\u00e4li valtiokoneisto ei kykene tehokkaasti t\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n t\u00e4t\u00e4 teht\u00e4v\u00e4\u00e4ns\u00e4 tai k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 valtaansa v\u00e4\u00e4rin, ihmisill\u00e4 on oikeus sy\u00f6st\u00e4 vallanpit\u00e4j\u00e4t vallasta. Locke katsoi my\u00f6s, ett\u00e4 ihmisill\u00e4 on oikeus oman ty\u00f6ns\u00e4 hedelmiin ja oikeus k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 omaisuuttaan parhaaksi katsomallaan tavalla, mik\u00e4 koski my\u00f6s luonnonvaroja. Locke kannatti my\u00f6s vallanjakoa lakias\u00e4\u00e4t\u00e4v\u00e4n ja toimeenpanevan instanssin v\u00e4lill\u00e4. <\/p>\n\n\n\n Locken ajatuksilla on ollut merkitt\u00e4v\u00e4 vaikutus ja voidaan sanoa, ett\u00e4 l\u00e4nsimaiset demokraattiset valtiot ovat rakentuneet Locken ajatusten mukaisesti. Locken teosta hallitusvallasta pidet\u00e4\u00e4n liberalismin klassikkona ja teos innoitti sek\u00e4 Yhdysvaltain vuoden 1776 itsen\u00e4isyysjulistusta ett\u00e4 Ranskan vallankumousta vuonna 1789 ja sen julistusta ihmis- ja kansalaisoikeuksista. Itse asiassa Yhdysvaltain itsen\u00e4isuusjulistuksessa lainataan Locken ajatuksia l\u00e4hes sanantarkasti. Locken ajatukset vallanjaosta innoittivat puolestaan Montesquieuta (1689-1755). Ihmisoikeuksien juurien katsotaan kuitenkin olevan jo vuonna 1215 Englannissa laaditussa Magna Cartassa, jolla aateliset rajoittivat kuninkaan valtaa. Locken ajatukset sek\u00e4 Yhdysvaltain ja Ranskan tapahtumat voikin n\u00e4hd\u00e4 er\u00e4\u00e4nlaisena jatkumona ihmisoikeuksien kehityksess\u00e4. YK perustettiin vasta 1940-luvulla ja sen ihmisoikeusjulistus hyv\u00e4ksyttiin vuonna 1948. Ihmisoikeudet on ollut tapana jakaa sukupolviin, jossa ensimm\u00e4isen sukupolven oikeuksiin on laskettu kansalais- ja poliittiset oikeudet ja toisen polven oikeuksiin taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet. Kolmannen sukupolven oikeuksiksi on katsottu ns. kollektiiviset oikeudet, kuten oikeus kehitykseen ja hyv\u00e4\u00e4n ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n. Sukupolvijaottelu on kuitenkin monen mielest\u00e4 aikansa el\u00e4nyt ja muullakin tavalla ongelmallinen. Olisi mielenkiintoista selvitt\u00e4\u00e4 tarkemmin, mit\u00e4 kolmas oikeuksien sukupolvi pit\u00e4\u00e4 sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n, mink\u00e4lainen asema n\u00e4ill\u00e4 oikeuksilla on ja mit\u00e4 problematiikkaa sukupolvijaotteluun liittyy.<\/p>\n\n\n\n — Luonnontilaryhm\u00e4<\/em><\/p>\n\n\n\n L\u00e4hteet: <\/p>\n\n\n\n Doernberg, Donald L.: \u201dWe the People\u201d: John Locke, Collective Constitutional Rights and Standing to challenge Government Action. California Law Review, 1985, Vol. 73 (1).<\/p>\n\n\n\n Koivurova, Timo & Pirjatanniemi, Elina (toim.): Ihmisoikeuksien k\u00e4sikirja. Tietosanoma, 2014. <\/p>\n\n\n\n Lindberg, Janne & Luodeslampi, Juha: Yhteiskuntafilosofia! Helsinki: WSOY Oppimateriaalit, 2007 <\/p>\n\n\n\n Locke, John: Tutkielma hallitusvallasta: tutkimus poliittisen vallan oikeasta alkuper\u00e4st\u00e4, laajuudesta ja tarkoituksesta. Gaudeamus, 1995. <\/p>\n\n\n\n Magee, Bryan: Filosofins historia. Bonnier Fakta, 2018. <\/p>\n\n\n\n Nordin, Svante: Filosoferna. Vetenskaplig revolution och upplysning 1650-1776. Fri Tanke, 2022. <\/p>\n\n\n\n Ohlsson, Richard: Filosofi – fr\u00e5n Sokrates till Anderberg. BTJ F\u00f6rlag, 2013. <\/p>\n\n\n\n Schwanitz, Dietrich: Sivistyksen k\u00e4sikirja: kaikki, mik\u00e4 tulee tiet\u00e4\u00e4. Ajatus, 2003.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" John Locke syntyi Englannissa vuonna 1632. Locken is\u00e4 oli lakimies ja vaikkei perhe ollut erityisen varakas, Locke p\u00e4\u00e4si perhesuhteiden avulla hyv\u00e4\u00e4n kouluun, jonka j\u00e4lkeen p\u00e4\u00e4tyi Oxfordin yliopistoon. Locke opetti yliopistossa ensin kieli\u00e4 ja filosofiaa ja tutustui muun muassa Hobbesin ja Descartesin ajatuksiin, mutta opiskeli my\u00f6hemmin l\u00e4\u00e4k\u00e4riksi ja kiinnostui my\u00f6s uskontoa ja taloutta koskevista kysymyksist\u00e4. K\u00e4\u00e4nteentekev\u00e4\u00e4 … Continue reading John Locke ja luonnontila<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":35805,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[6],"tags":[],"class_list":["post-165","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-keke2023"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/165","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/users\/35805"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=165"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/165\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":166,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/165\/revisions\/166"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=165"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=165"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=165"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}