{"id":220,"date":"2024-04-13T09:57:39","date_gmt":"2024-04-13T09:57:39","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/?p=220"},"modified":"2024-04-13T09:57:40","modified_gmt":"2024-04-13T09:57:40","slug":"ilmasto-oikeudenkaynnit-tulevien-sukupolvien-oikeuksien-turvaajina","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/2024\/04\/13\/ilmasto-oikeudenkaynnit-tulevien-sukupolvien-oikeuksien-turvaajina\/","title":{"rendered":"Ilmasto-oikeudenk\u00e4ynnit tulevien sukupolvien oikeuksien turvaajina"},"content":{"rendered":"\n<p>Ilmastonmuutos on merkitt\u00e4v\u00e4 uhka ihmiskunnalle. Ihmisen toiminnan seurauksena maapallon keskil\u00e4mp\u00f6tila on noussut huomattavasti viimeisen sadan vuoden aikana, mik\u00e4 on johtanut merkitt\u00e4viin muutoksiin ilmakeh\u00e4ss\u00e4, meriss\u00e4, lumi- ja j\u00e4\u00e4peitteiss\u00e4 sek\u00e4 maan pinnalla. Ilmaston l\u00e4mpenemisen vaikutukset n\u00e4kyv\u00e4t jo nyt s\u00e4\u00e4n \u00e4\u00e4ri-ilmi\u00f6in\u00e4 sek\u00e4 ekosysteemin muutoksina. Pitk\u00e4aikaisista vaikutuksista ei kuitenkaan voida olla varmoja. Hallitustenv\u00e4lisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) raportin mukaan ilmastonmuutoksen haitalliset vaikutukset ovat merkitt\u00e4v\u00e4sti suuremmat kuin nykyisin havaitaan. Ilmastonmuutos ei siten ole vain nykyisten sukupolvien ongelma. Se on ennen kaikkea tulevien sukupolvien kohtaama haaste. Siksi on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 toimia nyt ennen kuin on liian my\u00f6h\u00e4ist\u00e4.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Juridisesti on vaikeaa m\u00e4\u00e4ritell\u00e4, mit\u00e4 tulevilla sukupolvilla ja niiden oikeuksilla tarkoitetaan. Tulevalla sukupolvella viitataan yleisesti niihin ihmisiin, joiden el\u00e4m\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4t\u00f6ksill\u00e4mme on vaikutusta. Oikeudellisen ajattelun kannalta on ongelmallista, ettei tulevaisuuden ihmisill\u00e4 ole viel\u00e4 hahmotettavissa olevaa identiteetti\u00e4 tai oikeussubjektin asemaa. Oikeudet rajataan perinteisesti koskemaan vain el\u00e4vi\u00e4 ihmisi\u00e4. T\u00e4t\u00e4 l\u00e4ht\u00f6kohtaa pidet\u00e4\u00e4n huonosti yhteensopivana tulevien sukupolvien oikeuksien suojaamisen n\u00e4k\u00f6kulmasta.<\/p>\n\n\n\n<p>Kansainv\u00e4lisiss\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6sopimuksissa ja -julistuksissa on l\u00e4hes poikkeuksetta asetettu kest\u00e4v\u00e4n kehityksen tavoitteita, joihin kytkeytyy my\u00f6s kysymyksi\u00e4 tulevien sukupolvien aseman ja oikeuksien turvaamisesta. Useat kansainv\u00e4liset sopimukset, EU-oikeus ja kansallinen lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6 sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t mainintoja tulevista sukupolvista.&nbsp;&nbsp;Varsinkin EU-j\u00e4senyys kytkee Suomen perusoikeustarkastelun tuleviin sukupolviin. EU:n perusoikeuskirjan johdannossa unionin perusoikeuksien todetaan tuovan mukanaan vastuuta ja velvollisuuksia my\u00f6s tulevia sukupolvia kohtaan.<\/p>\n\n\n\n<p>Suomen perustuslaissa tai muussa lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 ei ole suoraan s\u00e4\u00e4nnelty tulevien sukupolvien oikeuksia. Perustuslakimme useilla s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksill\u00e4 on kuitenkin n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 liittym\u00e4kohtia ylisukupolvisuuteen. Huomattavin niist\u00e4 on perustuslain (PL) 20 \u00a7:n ymp\u00e4rist\u00f6perusoikeus. PL 20.1 \u00a7:n mukaan vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4 ja kulttuuriperinn\u00f6st\u00e4 kuuluu kaikille. Suomen on katsottu viittaavan perustuslaissa ep\u00e4suorasti tuleviin sukupolviin perinn\u00f6n k\u00e4sitteen v\u00e4lityksell\u00e4.&nbsp;&nbsp;T\u00e4llaisen ihmisoikeuden subjekteina voidaan pit\u00e4\u00e4 lain esit\u00f6iden mukaan my\u00f6s tulevia ihmissukupolvia. Kotimaisessa oikeuskirjallisuudessa on korostettu, ett\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6perusoikeus tarkoittaa yli sukupolvien ulottuvaa vastuun ottamista ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Ymp\u00e4rist\u00f6perusoikeus voidaankin n\u00e4hd\u00e4 keskeisen\u00e4 v\u00e4lineen\u00e4 tulevien sukupolvien oikeuksien turvaamisessa. Se velvoittaa kaikkia ihmisi\u00e4 toimimaan vastuullisesti ja huolehtimaan ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4 niin, ett\u00e4 se s\u00e4ilyy elinkelpoisena my\u00f6s tuleville sukupolville. PL 20.2 \u00a7:ss\u00e4 korostetaan my\u00f6s julkisen vallan vastuuta ymp\u00e4rist\u00f6nsuojelussa. Julkisen vallan on pyritt\u00e4v\u00e4 turvaamaan jokaiselle oikeus terveelliseen ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n sek\u00e4 mahdollisuus vaikuttaa elinymp\u00e4rist\u00f6\u00e4\u00e4n koskevaan p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Ilmasto-oikeudenk\u00e4ynnit ovat nousseet keskeiseen rooliin taistelussa ilmastonmuutosta vastaan. Ne ovat olennainen osa tulevien sukupolvien oikeuksien turvaamista. Oikeudenk\u00e4ynneill\u00e4 pyrit\u00e4\u00e4n varmistamaan se, ett\u00e4 tulevat sukupolvet periv\u00e4t kest\u00e4v\u00e4n ja terveen planeetan. Perustuslakien s\u00e4\u00e4nn\u00f6kset tulevista sukupolvista ovat olleet keskeinen arviointikohde ilmasto-oikeudenk\u00e4ynneiss\u00e4. Argumenttina toimii usein se, ett\u00e4 riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4t kansalliset ilmastotoimet vaarantavat perustuslaissa tuleville sukupolville turvatut oikeudet.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Vuonna 2022 k\u00e4ytiin Suomen ensimm\u00e4inen ja t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 ainoa ilmasto-oikeudenk\u00e4ynti, kun Suomen luonnonsuojeluliitto ry ja Greenpeace Norden valittivat valtioneuvoston ilmastovuosikertomuksesta. Muutoksenhakijoiden mukaan ilmastovuosikertomuksessa ei annettu lain vaatimaa arviota siit\u00e4, mit\u00e4 lis\u00e4toimia tarvitaan ilmastolain tavoitteiden saavuttamiseksi. Valtioneuvosto oli muutoksenhakijoiden mielest\u00e4 v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin toiminut passiivisesti j\u00e4tt\u00e4ess\u00e4\u00e4n s\u00e4\u00e4detyn p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen tekem\u00e4tt\u00e4. Tapaus kytkeytyy PL 20 \u00a7:n ymp\u00e4rist\u00f6perusoikeuteen ja PL 21 \u00a7:n oikeusturvaperusoikeuteen.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Korkein hallinto-oikeus (KHO) katsoi, ettei valtioneuvoston ilmastovuosikertomusta voitu pit\u00e4\u00e4 valituskelpoisena hallintop\u00e4\u00e4t\u00f6ksen\u00e4. Lis\u00e4ksi suomalaisessa oikeusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 vallitsevan periaatteen mukaan viranomaisten passiivisuus ei l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti synnyt\u00e4 valituskelpoista ratkaisua. Poikkeuksellisesti asianosaisen oikeusturva tai perusoikeuksien turvaamisvelvoite saattavat kuitenkin edellytt\u00e4\u00e4 valitusoikeutta my\u00f6s tilanteessa, jossa varsinaista hallintop\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4 ei ole tehty. KHO kuitenkin totesi, ettei tilanne vaatinut poikkeusta p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nn\u00f6st\u00e4.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>V\u00e4hemmist\u00f6\u00f6n j\u00e4\u00e4neet oikeusneuvokset katsoivat, ett\u00e4 valtioneuvoston ilmastovuosikertomus sis\u00e4lsi kannanoton lis\u00e4toimen tarpeellisuudesta, jota voidaan pit\u00e4\u00e4 valituskelpoisena p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen\u00e4. Enemmist\u00f6n n\u00e4kemys kuitenkin voitti. N\u00e4in ollen suomalaisessa oikeusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 ilmastovuosikertomusta ei pidet\u00e4 valituskelpoisena hallintop\u00e4\u00e4t\u00f6ksen\u00e4. KHO kuitenkin totesi, ett\u00e4 valtioneuvoston p\u00e4\u00e4t\u00f6smenettelyn lainmukaisuuden arvioiminen voi tulla tuomioistuimen tutkittavaksi, mik\u00e4li p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen tekem\u00e4tt\u00e4 j\u00e4tt\u00e4minen johtaa ilmastolain vastaiseen lopputulokseen.&nbsp;&nbsp;N\u00e4in ollen tulevien sukupolvien oikeudet kyll\u00e4 turvataan, mik\u00e4li valtioneuvoston p\u00e4\u00e4t\u00f6kset eiv\u00e4t palvele ilmastolain tavoitteita.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Ilmasto-oikeudenk\u00e4ynneill\u00e4 ei yleens\u00e4 pyrit\u00e4 saamaan yksitt\u00e4ist\u00e4 etua, vaan vaikuttamaan laajasti valtion ilmastotoimiin. Jokaisella on vastuu siit\u00e4, ett\u00e4 tulevat sukupolvet periv\u00e4t elinkelpoisen planeetan. Ilmastonmuutoksen torjunta ja tulevien sukupolvien oikeuksien puolustaminen ovat v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 askeleita kohti t\u00e4t\u00e4 p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4. Vaikka Suomen ensimm\u00e4inen ilmasto-oikeudenk\u00e4ynti ei menestynyt, luo se perustan ilmastolain muutoksenhaulle.&nbsp;&nbsp;On todenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4, ett\u00e4 tulevaisuudessa my\u00f6s Suomessa turvaudutaan enemm\u00e4n ilmasto-oikeudenk\u00e4ynteihin tulevien sukupolvien oikeuksien turvaajina.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p><strong>L\u00e4hteet<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Mutanen, Anu: Tulevien sukupolvien oikeuksien turvaaminen suomalaisessa valtios\u00e4\u00e4nt\u00f6oikeudessa. Lakimies 7\u20138\/2023, s. 1080\u20131108.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Autio, Jaakko \u2013 Utter, Robert: Ilmasto-oikeudenk\u00e4ynnit \u2013 Voiko tuomioistuin toimia, jos poliitikot eiv\u00e4t sit\u00e4 tee? Korkeimman hallinto-oikeuden vuosikertomus 2023, s. 21\u201325.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p><em>Ilmastotiimi&nbsp;<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Ilmastonmuutos on merkitt\u00e4v\u00e4 uhka ihmiskunnalle. Ihmisen toiminnan seurauksena maapallon keskil\u00e4mp\u00f6tila on noussut huomattavasti viimeisen sadan vuoden aikana, mik\u00e4 on johtanut merkitt\u00e4viin muutoksiin ilmakeh\u00e4ss\u00e4, meriss\u00e4, lumi- ja j\u00e4\u00e4peitteiss\u00e4 sek\u00e4 maan pinnalla. Ilmaston l\u00e4mpenemisen vaikutukset n\u00e4kyv\u00e4t jo nyt s\u00e4\u00e4n \u00e4\u00e4ri-ilmi\u00f6in\u00e4 sek\u00e4 ekosysteemin muutoksina. Pitk\u00e4aikaisista vaikutuksista ei kuitenkaan voida olla varmoja. Hallitustenv\u00e4lisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) raportin mukaan ilmastonmuutoksen haitalliset &hellip; <a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/2024\/04\/13\/ilmasto-oikeudenkaynnit-tulevien-sukupolvien-oikeuksien-turvaajina\/\" class=\"more-link\">Continue reading <span class=\"screen-reader-text\">Ilmasto-oikeudenk\u00e4ynnit tulevien sukupolvien oikeuksien turvaajina<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":35805,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[8],"tags":[],"class_list":["post-220","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kestava-kehitys-ja-oikeusvaltio-2024"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/220","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/users\/35805"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=220"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/220\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":221,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/220\/revisions\/221"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=220"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=220"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=220"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}