{"id":222,"date":"2024-04-13T10:02:30","date_gmt":"2024-04-13T10:02:30","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/?p=222"},"modified":"2024-04-13T10:02:32","modified_gmt":"2024-04-13T10:02:32","slug":"vapaaehtoinen-paastokompensaatiojarjestelma","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/2024\/04\/13\/vapaaehtoinen-paastokompensaatiojarjestelma\/","title":{"rendered":"Vapaaehtoinen p\u00e4\u00e4st\u00f6kompensaatioj\u00e4rjestelm\u00e4"},"content":{"rendered":"\n<p><em>Anekauppaa vai ilmastotekoja? Vapaaehtoisen p\u00e4\u00e4st\u00f6kompensaation kysynt\u00e4, tarjonta ja laatu Suomessa&nbsp;<\/em>on Finnwatchin vuonna 2021 julkaisema raportti koskien vapaaehtoisten p\u00e4\u00e4st\u00f6kompensaatioiden markkinoita, sen ongelmia sek\u00e4 markkinatilannetta koskien yritysten p\u00e4\u00e4st\u00f6kompensaatiohankkeita ja palveluita Suomessa. Finnwatch on suomalainen kansalaisj\u00e4rjest\u00f6, joka tutkii suomalaisen yritystoiminnan globaaleja vaikutuksia. J\u00e4rjest\u00f6n taustalla vaikuttaa 11 eri suomalaista kehitys-, ymp\u00e4rist\u00f6-, ay- ja kuluttajaj\u00e4rjest\u00f6\u00e4. P\u00e4\u00e4st\u00f6jen kompensoiminen vapaaehtoisesti on monelle yritykselle kuin kuluttajallekin keino hyvitt\u00e4\u00e4 ilmastovaikutuksiaan. Raportin tarkoituksena on tarkastella p\u00e4\u00e4st\u00f6kompensaatioiden toimintaa ja vaikutuksia niin ihmisille kuin my\u00f6s ymp\u00e4rist\u00f6lle. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi raportti mielest\u00e4ni pyrkii tarjoamaan sek\u00e4 yrityksille, yksityishenkil\u00f6ille ett\u00e4 muilla yhteis\u00f6ille v\u00e4lill\u00e4 hyvinkin vaikeasti saavutettavissa olevaa tietoa eri kompensaatiohankkeista, niiden erilaisista sertifioinneista sek\u00e4 kompensaatioihin liittyvist\u00e4 haitoista.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Kasvihuonep\u00e4\u00e4st\u00f6jen kompensoiminen tukemalla muualla teht\u00e4vi\u00e4 ilmastotoimia on ollut osana kansainv\u00e4list\u00e4 ilmastopolitiikkaa vuonna 1997 solmitusta Kioton sopimuksesta alkaen. Vapaaehtoisella p\u00e4\u00e4st\u00f6kompensoinnilla tarkoitetaan sit\u00e4, ett\u00e4 omia p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 kompensoidaan sitomalla kompensoitavia p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 vastaava m\u00e4\u00e4r\u00e4 muualla. Kasvihuonep\u00e4\u00e4st\u00f6jen vapaaehtoinen kompensoiminen tapahtuu tyypillisesti rahoittamalla erilaisia hankkeita, jotka voivat olla esimerkiksi uusiutuvan energian hankkeita, j\u00e4tteenk\u00e4sittely\u00e4 koskevia hankkeita, mets\u00e4hankkeita sek\u00e4 kotitalouksien energiatehokkuutta parantavia hankkeita. Maailmanlaajuisesti vapaaehtoisen kompensaation markkinoiden suuruudeksi on arvioitu yli sata miljoona tonnia vuodessa, mik\u00e4 tarkoittaa noin kaksinkertaista m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 Suomen vuosittaisiin kokonaisp\u00e4\u00e4st\u00f6ihin verrattuna. Kaupank\u00e4yntiin liittyy niin laadultaan kuin hinnaltaan erilaisia yksik\u00f6it\u00e4. Hankkeiden toteuttamistavan ja laadun lis\u00e4ksi niille my\u00f6nnetyt sertifikaatit vaikuttavat merkitt\u00e4v\u00e4sti niiden hintoihin.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Lukuisat suuret suomaiset yritykset k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t kompensaatiopalveluita ilmastovaikutustensa hyvitt\u00e4miseen. Kansainv\u00e4listen kompensaatiorekistereiden perusteella merkitt\u00e4vimpi\u00e4 suomalaisia vapaaehtoisen kompensaation k\u00e4ytt\u00e4ji\u00e4 ovat olleet Finavia, Hesburger, Posti, Supercell ja L\u00e4hiTapiola. Selvityksen mukaan suomalaisten yritysten p\u00e4\u00e4st\u00f6kompensaatio ei poikkea huomattavasti kansainv\u00e4lisist\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ist\u00e4. Erityispiirteen\u00e4 kuitenkin ilmeni kotimaisten mets\u00e4hankkeitten k\u00e4ytt\u00f6, jonka uskotaan viel\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4n tulevaisuudessa.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Raportin yhten\u00e4 t\u00e4rkeimp\u00e4n\u00e4 tavoitteena on nostaa p\u00e4\u00e4st\u00f6kompensaatioihin liittyvi\u00e4 ep\u00e4kohtia esille. Vaikka kompensaatiopalveluihin liittyy paljon odotuksia ja toiveita, on j\u00e4rjestelm\u00e4st\u00e4 paljastunut merkitt\u00e4vi\u00e4 v\u00e4\u00e4rink\u00e4yt\u00f6ksi\u00e4 ja heikkouksia. Raportissa ensinn\u00e4kin nostetaan ongelman yhdeksi isoimmaksi juurisyyksi se, ett\u00e4 vapaaehtoiseen p\u00e4\u00e4st\u00f6kompensaatioon ei kohdistu regulaatiota, jolloin j\u00e4rjestelm\u00e4 toimii pitk\u00e4lti erilaisten sertifikaattien sek\u00e4 keskin\u00e4isen luottamuksen varassa. J\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 ei pid\u00e4 my\u00f6sk\u00e4\u00e4n sekoittaa hyv\u00e4ntekev\u00e4isyydeksi; kyseess\u00e4 on pikemminkin markkinaj\u00e4rjestelm\u00e4, jossa niin myyj\u00e4t kuin ostajatkin ovat tyypillisimmin voittoa tavoittelevia yrityksi\u00e4. P\u00e4\u00e4st\u00f6kompensointia kritisoinut politiikan tutkija Robbie Watt onkin kiteytt\u00e4nyt p\u00e4\u00e4st\u00f6kompenasaatioj\u00e4rjestelm\u00e4n keskeisimm\u00e4n ongelman termiksi \u201d<em>kompensaatiofantasia\u201d<\/em>&nbsp;\u2013 j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n luotetaan, koska sen halutaan ajatella toimivan.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Edell\u00e4 mainitun j\u00e4rjestelm\u00e4n s\u00e4\u00e4ntelem\u00e4tt\u00f6myyden, tehottomuuden ja monimutkaisuuden lis\u00e4ksi kompensaatiohankkeista on paljastunut ep\u00e4kohtia ihmisoikeuksien toteutumiseen liittyen. Hankkeet vaikuttavat aina jollakin tapaa paikalliseen v\u00e4est\u00f6\u00f6n ja ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n. Raportissa konkreettisena esimerkkin\u00e4 t\u00e4st\u00e4 esiin nostettiin Jorethangin vesivoimahanke, jossa alueen maanomistajilta ostettiin maata merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4n alihintaan, mink\u00e4 lis\u00e4ksi maanomistajat joutuivat odottamaan n\u00e4it\u00e4 korvauksia hyvin pitk\u00e4\u00e4n. Kyseinen hanke aiheutti my\u00f6s joen kuivumisen, mist\u00e4 aiheutui huomattavaa haittaa paikalliselle v\u00e4est\u00f6lle ja heid\u00e4n elinkeinotoiminnallensa.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Finnwatchin tekem\u00e4 selvitys osoitti merkitt\u00e4vi\u00e4 puutteita vapaaehtoisen kompensaation kaikilla eri tasoilla. Yritykset eiv\u00e4t ole kovinkaan tarkkoja siit\u00e4, millaisia kompensaatioita ne hankkivat, ja yleens\u00e4 pelkk\u00e4\u00e4 sertifikaattia pidet\u00e4\u00e4n riitt\u00e4v\u00e4n\u00e4 laadun takaajana. Kompensaatiota v\u00e4litt\u00e4vien toimijoiden kohdalla on merkitt\u00e4vi\u00e4 eroja sen suhteen, kuinka paljon v\u00e4litett\u00e4vien kompensaatioyksik\u00f6iden laatua arvioidaan. YK:n ihmisoikeuksia ja yrityksi\u00e4 koskevien periaatteiden mukaisesti yrityksill\u00e4 on vastuu huolehtia ihmisoikeuksien toteutumisesta niiden koko arvoketjussa. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa, ett\u00e4 vastuu ihmisoikeuksien kunnioittamisesta kuuluu hanketta toteuttavan yrityksen lis\u00e4ksi niille yritykselle, jotka ostavat ja v\u00e4litt\u00e4v\u00e4t eteenp\u00e4in hankkeessa syntyneit\u00e4 yksik\u00f6it\u00e4. On havaittu, ett\u00e4 yritysten vastuun kantaminen on parhaimmassa tapauksessa puutteellista, mutta usein l\u00e4hes olematonta.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>L\u00e4pileikkaavaksi ongelmaksi on havaittu toimintaa ohjaavien s\u00e4\u00e4nt\u00f6jen ja mallien puute. Olisikin ensisijaisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 l\u00e4hivuosina kehitett\u00e4isiin vapaaehtoista p\u00e4\u00e4st\u00f6kauppaa koskevaa lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00e4 ja muuta s\u00e4\u00e4ntely\u00e4. Laadukas p\u00e4\u00e4st\u00f6kompensaatio on yksi tapa, jolla yritykset voivat kantaa vastuutaan. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 kuitenkin n\u00e4en merkitt\u00e4v\u00e4ksi ongelmaksi sen, ett\u00e4 vapaaehtoinen p\u00e4\u00e4st\u00f6kompensaatio on yritykselle helppo reitti br\u00e4nd\u00e4yty\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6yst\u00e4v\u00e4lliseksi ja hiilineutraaliksi ilman, ett\u00e4 tarvitsisi ottaa vastuuta hankkeiden todellisista ja ajoittain hyvinkin negatiivisista vaikutuksista esimerkiksi juuri paikalliseen v\u00e4est\u00f6\u00f6n ja ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n liittyen. Monimutkaisen, ajoittain tehottoman ja s\u00e4\u00e4ntelem\u00e4tt\u00f6m\u00e4n j\u00e4rjestelm\u00e4n seurauksena on, ett\u00e4 ilmastoteon sijasta vapaaehtoiset p\u00e4\u00e4st\u00f6kompensaatiomarkkinat ovatkin saattaneet kehitty\u00e4 enemm\u00e4nkin anekauppaa muistuttavaksi j\u00e4rjestelm\u00e4ksi.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p><strong>L\u00e4hde<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Anekauppaa vai ilmastotekoja? Vapaaehtoisen p\u00e4\u00e4st\u00f6kompensaation kysynt\u00e4, tarjonta ja laatu Suomessa. Finnwatch 4\/2021.<\/p>\n\n\n\n<p><em>Ilmastotiimi<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Anekauppaa vai ilmastotekoja? Vapaaehtoisen p\u00e4\u00e4st\u00f6kompensaation kysynt\u00e4, tarjonta ja laatu Suomessa&nbsp;on Finnwatchin vuonna 2021 julkaisema raportti koskien vapaaehtoisten p\u00e4\u00e4st\u00f6kompensaatioiden markkinoita, sen ongelmia sek\u00e4 markkinatilannetta koskien yritysten p\u00e4\u00e4st\u00f6kompensaatiohankkeita ja palveluita Suomessa. Finnwatch on suomalainen kansalaisj\u00e4rjest\u00f6, joka tutkii suomalaisen yritystoiminnan globaaleja vaikutuksia. J\u00e4rjest\u00f6n taustalla vaikuttaa 11 eri suomalaista kehitys-, ymp\u00e4rist\u00f6-, ay- ja kuluttajaj\u00e4rjest\u00f6\u00e4. P\u00e4\u00e4st\u00f6jen kompensoiminen vapaaehtoisesti on monelle &hellip; <a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/2024\/04\/13\/vapaaehtoinen-paastokompensaatiojarjestelma\/\" class=\"more-link\">Continue reading <span class=\"screen-reader-text\">Vapaaehtoinen p\u00e4\u00e4st\u00f6kompensaatioj\u00e4rjestelm\u00e4<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":35805,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[8],"tags":[],"class_list":["post-222","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kestava-kehitys-ja-oikeusvaltio-2024"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/222","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/users\/35805"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=222"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/222\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":223,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/222\/revisions\/223"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=222"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=222"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=222"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}