{"id":224,"date":"2024-04-13T10:06:36","date_gmt":"2024-04-13T10:06:36","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/?p=224"},"modified":"2024-04-13T10:06:37","modified_gmt":"2024-04-13T10:06:37","slug":"urgenda-v-state-of-the-netherlands","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/2024\/04\/13\/urgenda-v-state-of-the-netherlands\/","title":{"rendered":"Urgenda v. State of the Netherlands"},"content":{"rendered":"\n<p>Artikkelissaan&nbsp;<em>The Contribution of Urgenda to the Mitigation of Climate Chang<\/em>e Benoit Mayer k\u00e4sittelee Urgenda-tapauksen vaikutusta muihin ilmasto-oikeudenk\u00e4ynteihin ja ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n ilmastonmuutoksen hillint\u00e4toimiin. Urgenda-ratkaisua on pidetty er\u00e4\u00e4nlaisena l\u00e4pimurtona ilmasto-oikeudenk\u00e4ynneille ja ilmasto-oikeuden toteutumiselle, mutta Mayer k\u00e4sittelee tapausta hieman kriittisemm\u00e4st\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta. H\u00e4n kyseenalaistaa esimerkiksi tuomioistuinten asettamien ilmastotavoitteiden asianmukaisuutta ja t\u00e4llaisten tavoitteiden kyky\u00e4 edist\u00e4\u00e4 ilmastonmuutoksen hillitsemist\u00e4 koskevia toimia.&nbsp;&nbsp;Mayer on sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 Urgenda on saattanut aiheuttaa jopa enemm\u00e4n haittaa kuin hy\u00f6ty\u00e4. Artikkelin pohjalta her\u00e4\u00e4kin kysymys siit\u00e4, kuinka suuri rooli tuomioistuimilla tulisi olla ilmastonmuutoksen torjunnassa.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Urgenda v. Alankomaat -tapauksessa Haagin aluetuomioistuin hyv\u00e4ksyi kansalaisj\u00e4rjest\u00f6 Urgendan nostaman kanteen Alankomaiden valtiota vastaan, jossa j\u00e4rjest\u00f6 katsoi, etteiv\u00e4t Alankomaiden valtion hyv\u00e4ksym\u00e4t p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennystavoitteet olleet riitt\u00e4vi\u00e4 suojelemaan kansalaisia ilmastonmuutokselta. Vuonna 2019 my\u00f6s Alankomaiden korkein oikeus vahvisti kyseisen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen. Osapuolet olivat asiassa yksimielisi\u00e4 esimerkiksi siit\u00e4, millaisia haittavaikutuksia ilmastonmuutoksella on sek\u00e4 siit\u00e4, kuinka Pariisin sopimuksen mukaista tavoitetta maapallon keskil\u00e4mp\u00f6tilan nousun rajoittamisesta tulee noudattaa.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Alankomaiden hallitus kuitenkin vetosi argumenteissaan my\u00f6s siihen, kuinka maan osuus globaaleista kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4 on niin pieni, ettei sen p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennystoimilla ole konkreettista vaikutusta ilmastonmuutoksen torjuntaan. Korkein oikeus kuitenkin katsoi argumentin olevan ep\u00e4olennainen, sill\u00e4 jokaisen valtion on muun muassa YK:n ilmastosopimusj\u00e4rjestelm\u00e4n keskeisten m\u00e4\u00e4r\u00e4ysten nojalla vastuu osallistua p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennyksiin omien kykyjens\u00e4 mukaisesti. Alankomaiden katsottiin toiminnallaan rikkoneen Euroopan ihmisoikeussopimuksen artikla 2:n mukaista oikeutta el\u00e4m\u00e4\u00e4n sek\u00e4 artikla 8:n mukaista oikeutta yksityis- ja perhe-el\u00e4m\u00e4\u00e4n. T\u00e4ten Alankomaat velvoitettiin v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 25 % vuoden 2020 loppuun menness\u00e4 vuoden 1990 tasosta.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Urgendan on katsottu olevan yksi merkitt\u00e4vimmist\u00e4 ilmasto-oikeudenk\u00e4ynneist\u00e4, sill\u00e4 kyseess\u00e4 oli ensimm\u00e4inen kerta, kun tuomioistuin m\u00e4\u00e4r\u00e4si valtiolle kasvihuonekaasujen p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennystavoitteen&nbsp;ihmisoikeuksien perusteella.&nbsp;Sen oletettiin olevan my\u00f6s hyv\u00e4 esimerkki ja antavan inspiraatiota tuleville ilmasto-oikeudenk\u00e4ynneille. Artikkelissaan Mayer arvioi sit\u00e4, mill\u00e4 tavalla Urgenda on todellisuudessa edist\u00e4nyt ilmastonmuutoksen torjuntaa, niin kansallisella kuin globaalilla tasolla. Mayerin mukaan Urgendan tavoite on saavutettu ennemminkin ulkopuolisten olosuhteiden my\u00f6t\u00e4 kuin niiden toimenpiteiden avulla, joihin hallitus on ryhtynyt p\u00e4\u00e4t\u00f6sten t\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6npanemiseksi. Esimerkiksi vierasj\u00e4tteen h\u00e4vitt\u00e4minen Alankomaista johtikin maailmanlaajuisten p\u00e4\u00e4st\u00f6jen v\u00e4henemisen sijasta liev\u00e4\u00e4n kasvuun, sill\u00e4 j\u00e4tett\u00e4 siirrettiin vain muiden valtioiden kaatopaikoille. My\u00f6skin koronapandemia edesauttoi tavoitteen saavuttamista, sill\u00e4 sen my\u00f6t\u00e4 esimerkiksi matkustamisesta aiheutuneet p\u00e4\u00e4st\u00f6t v\u00e4heniv\u00e4t merkitt\u00e4v\u00e4sti. Muutokset torjunnan edesauttamiseksi eiv\u00e4t siis v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole olleet erityisen pysyvi\u00e4.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Lis\u00e4ksi Mayerin k\u00e4sityksen mukaan tuomareilla ei ole aikaa eik\u00e4 asiantuntemusta suunnitella tarpeeksi kattavaa politiikkaa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.&nbsp;&nbsp;P\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennystavoitteet ovat huono korvike t\u00e4lle, sill\u00e4 ne asetetaan suhteellisen lyhyell\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 ja jo olemassa olevista toimintatavoista irrotettuna.&nbsp;&nbsp;Vaikka tuomioistuimilla ja ilmasto-oikeudenk\u00e4ynneill\u00e4 on ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 oma, merkitt\u00e4v\u00e4 roolinsa valtioiden saattamisessa vastuuseen ilmastotoimistaan, t\u00e4llaisten tavoitteiden asettaminen ja muu poliittinen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteko on Mayerin n\u00e4kemyksen mukaan parempi j\u00e4tt\u00e4\u00e4 poliittisten elinten teht\u00e4v\u00e4ksi. Verrattuna tuomioistuinten asettamiin tavoitteisiin, tavoitteet, joihin valtiot sitoutuvat ilmastosopimusten nojalla voidaan toteuttaa my\u00f6s paljon joustavammin ja pidemm\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4, jolloin h\u00e4tik\u00f6idyilt\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksilt\u00e4 v\u00e4ltyt\u00e4\u00e4n. Ongelmana tuomioistuinten asettamien tavoitteiden saavuttamisessa on my\u00f6s se, ettei niiden noudattamisen varmistamiseksi ole kunnollisia mekanismeja.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Ilmasto-oikeudenk\u00e4yntien rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa kasvaa jatkuvasti, mink\u00e4 takia onkin t\u00e4rke\u00e4\u00e4 Mayerin lailla pohtia my\u00f6s niiden mahdollisia ongelmakohtia, jotta niiden toimivuutta ja kannattavuutta voidaan kehitt\u00e4\u00e4 entist\u00e4 enemm\u00e4n. Vaikka Urgendan kaltaiset ilmasto-oikeudenk\u00e4ynnit eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 viel\u00e4 ole johtaneet erityisen suuriin, konkreettisiin p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 v\u00e4hent\u00e4viin vaikutuksiin, on niiden saama julkisuus jo erinomainen keino vaikuttaa kansalaisten mielipiteeseen sek\u00e4 luoda painetta toimivien p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennystoimien laatimiselle. On kuitenkin hyv\u00e4, ett\u00e4 ilmasto-oikeudenk\u00e4yntien rooli taistelussa ilmastonmuutosta vastaan tulee tulevaisuudessa olemaan entist\u00e4 suurempi, eik\u00e4 t\u00e4m\u00e4nkaltaisten p\u00e4\u00e4t\u00f6sten pit\u00e4isi olla vain poliittisten p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekij\u00f6iden k\u00e4siss\u00e4, vaikka keinoja tuomioistuinten asettamien tavoitteiden saavuttamiselle tuleekin viel\u00e4 kehitt\u00e4\u00e4.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p><strong>L\u00e4hteet<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Benoit Mayer, The Contribution of Urgenda to the Mitigation of Climate Change, Journal of Environmental Law, Vol. 35 No. 2, September 2023, pp. 167-184.<\/p>\n\n\n\n<p>Urgenda Foundation v. State of the Netherlands, Climate Change Litgation Database.<\/p>\n\n\n\n<p><em>Ilmastotiimi<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Artikkelissaan&nbsp;The Contribution of Urgenda to the Mitigation of Climate Change Benoit Mayer k\u00e4sittelee Urgenda-tapauksen vaikutusta muihin ilmasto-oikeudenk\u00e4ynteihin ja ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n ilmastonmuutoksen hillint\u00e4toimiin. Urgenda-ratkaisua on pidetty er\u00e4\u00e4nlaisena l\u00e4pimurtona ilmasto-oikeudenk\u00e4ynneille ja ilmasto-oikeuden toteutumiselle, mutta Mayer k\u00e4sittelee tapausta hieman kriittisemm\u00e4st\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta. H\u00e4n kyseenalaistaa esimerkiksi tuomioistuinten asettamien ilmastotavoitteiden asianmukaisuutta ja t\u00e4llaisten tavoitteiden kyky\u00e4 edist\u00e4\u00e4 ilmastonmuutoksen hillitsemist\u00e4 koskevia toimia.&nbsp;&nbsp;Mayer on sit\u00e4 &hellip; <a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/2024\/04\/13\/urgenda-v-state-of-the-netherlands\/\" class=\"more-link\">Continue reading <span class=\"screen-reader-text\">Urgenda v. State of the Netherlands<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":35805,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[8],"tags":[],"class_list":["post-224","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kestava-kehitys-ja-oikeusvaltio-2024"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/224","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/users\/35805"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=224"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/224\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":225,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/224\/revisions\/225"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=224"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=224"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=224"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}