{"id":226,"date":"2024-04-13T10:11:32","date_gmt":"2024-04-13T10:11:32","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/?p=226"},"modified":"2024-04-13T10:11:33","modified_gmt":"2024-04-13T10:11:33","slug":"euroopan-ihmisoikeustuomioistuin-jatti-portugalilaisten-nuorten-ilmastovalituksen-tutkimatta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/2024\/04\/13\/euroopan-ihmisoikeustuomioistuin-jatti-portugalilaisten-nuorten-ilmastovalituksen-tutkimatta\/","title":{"rendered":"Euroopan ihmisoikeustuomioistuin j\u00e4tti portugalilaisten nuorten ilmastovalituksen tutkimatta"},"content":{"rendered":"\n

Mist\u00e4 tapauksessa oli kyse?<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) sai vuonna 2020 k\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4kseen kuuden portugalilaisen nuoren tekem\u00e4n ilmastovalituksen 33 Euroopan ihmisoikeussopimuksen j\u00e4senvaltiota vastaan, joista Suomi oli yksi. Valittajien mukaan valtiot olivat laiminly\u00f6neet sitoumuksiaan Pariisin ilmastosopimuksen t\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6npanossa, sill\u00e4 valtiot eiv\u00e4t olleet sopineet p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennyksist\u00e4, joilla l\u00e4mp\u00f6tilan nousu pysyy alle 1,5 celsiusasteen tavoitteessa. Valittajat katsoivat puutteellisten ilmastotoimien olevan uhka valittajien hengelle ja terveydelle. Valittajien kotimaassa Portugalissa onkin koettu ilmastonmuutoksen vaikutuksia maastopalojen ja helleaaltojen muodossa. Nuoret korostivat my\u00f6s sit\u00e4, miten ilmastonmuutoksen vaikutukset uhkaavat etenkin lasten ja nuorten sek\u00e4 tulevien sukupolvien ihmisoikeuksia. <\/p>\n\n\n\n

Valittajat vetosivat Euroopan ihmisoikeussopimuksen (yleissopimus) artiklan 2 turvaamaan oikeuteen el\u00e4m\u00e4\u00e4n sek\u00e4 artiklan 8 turvaamaan oikeuteen nauttia yksityis- ja perhe-el\u00e4m\u00e4n kunnioitusta. Nuorten mukaan kansainv\u00e4lisiin ilmastosopimuksiin sitoutuneet j\u00e4senvaltiot eiv\u00e4t olleet ryhtyneet n\u00e4iden sopimusten mukaisiin toimiin, vaikka ilmastonmuutos vaarantaa artiklan 2 ja artiklan 8 mukaiset oikeudet el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Valittajat vetosivat my\u00f6s syrjinn\u00e4n kielt\u00e4v\u00e4\u00e4n 14 artiklaan ja katsoivat j\u00e4senvaltioiden syrjineen heit\u00e4 heid\u00e4n ik\u00e4ns\u00e4 perusteella. Valittajien mukaan j\u00e4senvaltioiden liian v\u00e4h\u00e4iset ilmastotoimet vaarantavat nimenomaisesti lasten ja nuorten oikeudet artiklojen 2 ja 8 perusteella.  <\/p>\n\n\n\n

EIT:n suuri jaosto p\u00e4\u00e4tti kuitenkin 9.4.2024 j\u00e4tt\u00e4\u00e4 valituksen k\u00e4sittelem\u00e4tt\u00e4, koska tapaus ei t\u00e4ytt\u00e4nyt artiklan 35 mukaisia tutkittavaksi ottamisen edellytyksi\u00e4. P\u00e4\u00e4t\u00f6ksen mukaan vastaajavaltioilla (pl. Portugali) ei ollut asiassa niin sanottua ekstraterritoriaalista toimivaltaa, sill\u00e4 valittajat eiv\u00e4t olleet kyseisten valtioiden laink\u00e4ytt\u00f6vallan piiriss\u00e4. Ekstraterritoriaalisella toimivallalla tarkoitetaan tilannetta, jossa valtion oikeudellinen toimivalta ulotetaan valtioalueen ulkopuolelle. EIS:n artiklan 1 mukaan j\u00e4senvaltioiden tulee kuitenkin taata vain laink\u00e4ytt\u00f6valtaansa kuuluville yleissopimuksessa m\u00e4\u00e4ritellyt oikeudet ja vapaudet. Suuri jaosto ei katsonut perustelluksi laajentaa artiklan 1 mukaista alueellista toimivaltaa. Valitus oli n\u00e4in ollen j\u00e4tett\u00e4v\u00e4 tutkimatta muiden vastaajavaltioiden osalta. Valitus j\u00e4tettiin tutkimatta my\u00f6s Portugalin osalta, sill\u00e4 valittajat eiv\u00e4t olleet turvautuneet mihink\u00e4\u00e4n kansallisiin oikeussuojakeinoihin Portugalissa artiklan 35 edellytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 tavalla. <\/p>\n\n\n\n

Valitus n\u00e4in ollen kaatui lopulta prosessuaaliseen mahdottomuuteensa. Oliko valituksella ikin\u00e4 tosiasiallista mahdollisuutta menesty\u00e4 ja jos ei, olisiko sill\u00e4 pit\u00e4nyt olla?<\/p>\n\n\n\n

Mit\u00e4 tapaus kertoo yleissopimuksen ongelmakohdista?<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Valitus oli alusta alkaen hyvin poikkeuksellinen. Ei vain siksi, ett\u00e4 vastaajavaltioita oli suuri joukko, mutta my\u00f6s siksi, ett\u00e4 aiheena oli EIT:ssa ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa ilmastonmuutos. EIT:lle tarjottiin valituksen my\u00f6t\u00e4 mahdollisuus arvioida, seuraako ihmisoikeussopimuksesta suoria velvoitteita kasvihuonep\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennyksiin. Vaikka oikeudellinen tiedeyhteis\u00f6 piti ep\u00e4todenn\u00e4k\u00f6isen\u00e4, ett\u00e4 EIT johtaisi suoria velvoitteita ilmastotoimiin ihmisoikeussopimuksesta, olisi EIT voinut j\u00e4senvaltioiden positiivisten toimintavelvoitteiden nojalla m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4 artikloissa 2, 8 ja 14 turvattujen oikeushyvien toteutumisen. Edell\u00e4 todetusti valitus kuitenkin kaatui toimivaltakysymykseen. Valittajien mukaan EIT:n olisi tullut vahvistaa ekstraterritoriaalinen toimivalta, sill\u00e4 ilmastonmuutoksen seuraukset vaikuttavat globaalisti. Toimivallan rajoittaminen alueellisesti ei n\u00e4in ollen palvele kansainv\u00e4lisesti asetettujen ilmastotavoitteiden saavuttamista. <\/p>\n\n\n\n

EIT kuitenkin katsoi, ett\u00e4 yleissopimuksen teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 ei ole tarjota yleist\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6nsuojelua. Artiklan 1 lavea tulkinta ja ekstraterritoriaalisen toimivallan vahvistaminen edellytt\u00e4isi radikaalia poikkeamista yleissopimuksen perusperiaatteista. EIT:n n\u00e4k\u00f6kulmasta valittajien vaatiman ekstraterritoriaalisen toimivallan hyv\u00e4ksyminen vaarantaisi j\u00e4senvaltioiden oikeusturvan ja laajentaisi j\u00e4senvaltioiden velvollisuudet koskemaan k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kaikkia maailman ihmisi\u00e4. Yleissopimuksesta tulisi t\u00e4ll\u00f6in maailmanlaajuinen ilmastosopimus, eik\u00e4 t\u00e4m\u00e4 ole EIT:n mukaan tarkoituksenmukaista. <\/p>\n\n\n\n

EIT on kuitenkin aikaisemmin soveltanut yleissopimusta ekstraterritoriaalisesti, esimerkiksi tapauksissa, joissa kyseess\u00e4 on ollut aseellinen konflikti. On n\u00e4in ollen jokseenkin yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4, ett\u00e4 EIT teki portugalilaisten nuorten tapauksessa niinkin tiukan prosessuaalisen linjauksen. Valtion riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4t ilmastotoimet eiv\u00e4t vaikuta yksin valtion rajojen sis\u00e4ll\u00e4. Ekstraterritoriaalisen toimivallan tunnistaminen ilmastovalituksissa mahdollistaisi ilmastotoimien laajemman t\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6npanon, sen sijaan, ett\u00e4 j\u00e4senvaltioiden kansalaiset joutuvat erikseen ilmastonmuutoksen uhatessa hakemaan tunnustusta oikeuksilleen. <\/p>\n\n\n\n

Ilmastovalitukset voivat kuitenkin menesty\u00e4 \u2013 mutta miten tehokkaasti?<\/strong><\/p>\n\n\n\n

EIT antoi 9.4.2024 my\u00f6s kaksi muuta ratkaisua, joissa se otti kantaa ilmastonmuutokseen. Toisessa n\u00e4ist\u00e4 EIT katsoi Sveitsin hallituksen rikkoneen yleissopimuksen alaisia ihmisoikeuksia riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mien ilmastotoimien takia. Tapauksessa sveitsil\u00e4inen kansalaisj\u00e4rjest\u00f6 nosti valituksen Sveitsin hallitusta vastaan, sill\u00e4 j\u00e4rjest\u00f6n mukaan Sveitsin ep\u00e4onnistuneet ilmastotoimet vaarantavat heid\u00e4n terveytt\u00e4\u00e4n. Ratkaisu on oikeudellisesti sitova ennakkotapaus, joka toimii mallina siit\u00e4, miten oman hallituksen voi menestyksekk\u00e4\u00e4sti haastaa oikeuteen ilmastovirheiden vuoksi. <\/p>\n\n\n\n

Vaikka kyseinen EIT:n ratkaisu on merkityksellinen taistelussa ilmastonmuutosta vastaan, on ep\u00e4varmaa, johtaako ratkaisu todellisiin muutoksiin muissa j\u00e4senvaltioissa. On huomioitava, ett\u00e4 Sveitsin tapauksessa koko oikeusprosessi kansallisine oikeusasteineen kesti yhteens\u00e4 kahdeksan vuotta. N\u00e4in ollen, vaikka ratkaisu toimisi inspiraationa tuleville ilmastovalituksille, portugalilaisten nuorten tapaus osoittaa, miten yleissopimuksen sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4t prosessuaaliset rajoitteet saattavat hidastaa todellista muutosta j\u00e4senvaltioiden ilmastotoimissa.     <\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Duarte Agostinho and Others v. Portugal and 32 Other States, Climate case chart, 2020.<\/p>\n\n\n\n

Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta ensimm\u00e4iset ilmastonmuutokseen liittyv\u00e4t ratkaisut: Sveitsi rikkonut ihmisoikeuksia. Helsingin Sanomat, 2024. <\/p>\n\n\n\n

Hartmann, Jacques \u2013 Willers, Marc, Protecting rights through climate change litigation before European courts. Journal of Human Rights and the Environment, Vol. 13 No. 1, March 2022, pp. 90-113.<\/p>\n\n\n\n

Heri, Corina, Climate Change before the European Court of Human Rights: Capturing Risk, Ill-Treatment and Vulnerability. European Journal of International Law, Vol. 33 No. 3, August 2022, pp. 925-951.<\/p>\n\n\n\n

HUDOC Press Release, The Court has declared inadmissible the applications lodged against Portugal and 32 other States on the issue of climate change. ECHR 089 (2024). <\/p>\n\n\n\n

Rautiainen, Pauli: Portugalilaiset lapset ja nuoret haastoivat Suomen Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen ilmastonmuutoksen vastaisten toimien laiminly\u00f6nneist\u00e4, Perustuslakiblogi, 2020.<\/p>\n\n\n\n

Ilmastotiimi<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Mist\u00e4 tapauksessa oli kyse? Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) sai vuonna 2020 k\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4kseen kuuden portugalilaisen nuoren tekem\u00e4n ilmastovalituksen 33 Euroopan ihmisoikeussopimuksen j\u00e4senvaltiota vastaan, joista Suomi oli yksi. Valittajien mukaan valtiot olivat laiminly\u00f6neet sitoumuksiaan Pariisin ilmastosopimuksen t\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6npanossa, sill\u00e4 valtiot eiv\u00e4t olleet sopineet p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennyksist\u00e4, joilla l\u00e4mp\u00f6tilan nousu pysyy alle 1,5 celsiusasteen tavoitteessa. Valittajat katsoivat puutteellisten ilmastotoimien olevan uhka valittajien … Continue reading Euroopan ihmisoikeustuomioistuin j\u00e4tti portugalilaisten nuorten ilmastovalituksen tutkimatta<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":35805,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[8],"tags":[],"class_list":["post-226","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kestava-kehitys-ja-oikeusvaltio-2024"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/226","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/users\/35805"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=226"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/226\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":227,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/226\/revisions\/227"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=226"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=226"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=226"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}