Artikkelissa \u201dDeadly global alliance: antidemocracy and anti-environmentalism\u201d, Kalifornian yliopiston Global studies -professori Eve Darian-Smith avaa kansainv\u00e4lisesti kasvavan demokratiavastaisen poliittisen liikehdinn\u00e4n ja planeettaamme uhkaavan ilmastokriisin v\u00e4lisi\u00e4 yhteyksi\u00e4. Darian-Smith keskitt\u00e4\u00e4 pohdintansa artikkelissa l\u00e4nsimaihin ja erityisesti Yhdysvaltoihin, mutta tiedostaa samalla, ett\u00e4 vertailun vuoksi olisi hyv\u00e4 selvitt\u00e4\u00e4, kuinka demokratialuisun yhteys ymp\u00e4rist\u00f6- ja ilmastopolitiikkaan n\u00e4kyy muualla, kuten vaikkapa Afrikan ja Aasian valtioissa.<\/p>\n\n\n\n
Darian-Smith erittelee kuinka neoliberalismi, globaali ep\u00e4tasa-arvoisuus ja demokratian heikkeneminen sulautuvat yhteen ja luovat osaltaan otollisen kasvualustan ilmastokriittiselle politiikalle. Ilmastokriisin torjumiseen t\u00e4ht\u00e4\u00e4vien keinojen jarruttelu puolestaan kiihdytt\u00e4\u00e4 alueiden v\u00e4list\u00e4 ep\u00e4tasa-arvoisuutta ja demokratian sek\u00e4 oikeusvaltioperiaatteiden heikentymist\u00e4 entisest\u00e4\u00e4n. Lis\u00e4ksi artikkelissa kuvataan viime aikoina tehtyyn tutkimukseen perustuen, mink\u00e4lainen yhteys ultranationalismilla, konservatiivisilla arvoilla ja ilmastotiedekriittisyydell\u00e4 on. Darian-Smithin keskeisimp\u00e4n\u00e4 v\u00e4itteen\u00e4 on, ett\u00e4 viime vuosina tapahtunut demokratialuisu on syventynyt, kun \u00e4\u00e4rioikeistolaiset poliittiset johtajat ovat tukeneet ymp\u00e4rist\u00f6nvastaista politiikkaa. <\/p>\n\n\n\n
Fossiiliteollisuuden vaikuttamistoiminta<\/strong><\/p>\n\n\n\n Fossiiliteollisuus on pitk\u00e4\u00e4n k\u00e4ytt\u00e4nyt suuria m\u00e4\u00e4ri\u00e4 rahaa v\u00e4ltty\u00e4kseen toimintaansa rajoittavalta kansalliselta ja kansainv\u00e4liselt\u00e4 lains\u00e4\u00e4telylt\u00e4. Vuonna 1989 fossiilisten polttoaineiden sektori muodosti Global Climate Coalition nimisen lobbausryhm\u00e4n, jonka tarkoituksena oli mm. vastustaa Kioton p\u00f6yt\u00e4kirjaa ja yleisesti vaikuttaa politiikassa sektorin intressien mukaisella tavalla. 1980-luvun lopusta alkaen fossiiliteollisuus alkoi hyvin m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoisesti rahoittamaan Yhdysvalloissa niin republikaani- kuin demokraattipoliitikkojen kampanjoita, pyrkien n\u00e4in vaikuttamaan oman teollisuudenalansa s\u00e4\u00e4telyyn. Toiminta on ollut tehokasta ja polttoaineteollisuus on saanut monta suoraa suukapulaa Yhdysvaltojen senaattiin.<\/p>\n\n\n\n Miksi juuri \u00e4\u00e4rioikeisto?<\/strong><\/p>\n\n\n\n Yksi mielest\u00e4ni mielenkiintoisimmista artikkelissa esiin nostetuista pohdinnoista koskee sit\u00e4, miksi juuri \u00e4\u00e4rioikeistoon tuntuu purevan ymp\u00e4rist\u00f6vastaisuus ja miksi se mielell\u00e4\u00e4n omaksuu suurten fossiilisten polttoaineyhti\u00f6iden vaikuttamistoiminnan. Kysymys on mielenkiintoinen my\u00f6s siksi, ett\u00e4 \u00e4\u00e4rioikeisto on yhdist\u00e4v\u00e4n\u00e4 tekij\u00e4n\u00e4 my\u00f6s t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 tapahtuvassa demokratialuisussa.<\/p>\n\n\n\n Monet ilmastoaktivistit argumentoivat, etteiv\u00e4t useimmat vasemmisto- tai maltillisemmatkaan oikeistopuolueet aja tarpeeksi vahvoja poliittisia muutoksia ilmastokriisin pys\u00e4ytt\u00e4miseksi. On kuitenkin selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 juuri \u00e4\u00e4rioikeistolle ymp\u00e4rist\u00f6vastaisuudesta ja ilmastonmuutoksen v\u00e4h\u00e4ttelyst\u00e4 on tullut retorinen valttikortti ja se my\u00f6s ajaa muita vastapuoliaan enemm\u00e4n ymp\u00e4rist\u00f6vastaisia poliittisia ja lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6llisi\u00e4 muutoksia. <\/p>\n\n\n\n Darian-Smith katsoo, ett\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6vastainen politiikka sopii varsin hyvin konservatiivisiin arvoihin ja ajatuksiin siit\u00e4, ett\u00e4 valtion tulisi puuttua kansalaisten el\u00e4m\u00e4\u00e4n mahdollisimman v\u00e4h\u00e4n ja valtioiden pit\u00e4isi voida p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 omista asioistaan mahdollisimman itsen\u00e4isesti. N\u00e4in ollen ilmastokriisin ja ymp\u00e4rist\u00f6tuhojen torjuminen, jotka vaatisivat laajaa taloudellista ja poliittista yhteisty\u00f6t\u00e4 niin eri valtioiden kuin taloudellisten toimijoiden v\u00e4lill\u00e4, ei tunnu sopivan t\u00e4llaiseen konservatiiviseen maailmankuvaan. Lis\u00e4ksi olen sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 ilmastoaktivismi on pitk\u00e4\u00e4n profiloitunut tietynlaiseksi kansalaistottelemattomuudeksi (esim. Suomessa Elokapina sek\u00e4 muut ymp\u00e4ri maailmaa j\u00e4rjestetyt ilmastomielenosoitukset). Erilaiset kansalaistottelemattomuuden muodot koetaan konservatiivisessa ajattelumaailmassa yleens\u00e4 yhteiskunnan normij\u00e4rjestyst\u00e4 horjuttavina ja t\u00e4ten tuomittavina toimina, jolloin konservatiivit suhtautuvat my\u00f6s ilmastoaktivismiin paheksuen. <\/p>\n\n\n\n Fossiiliteollisuus ja populistinen \u00e4\u00e4rioikeisto hy\u00f6tyv\u00e4t huonovointisesta kansasta<\/strong><\/p>\n\n\n\n \u00c4\u00e4rioikeistolaisen populismin valtaannousun voi yhdist\u00e4\u00e4 2000-luvulla k\u00e4rjistyneeseen eriarvoisuuteen ja sen mukanaan tuomaan valtiovaltaan kohdistuvaan luottamuspulaan. Kuten Darian-Smith artikkelissaan esitt\u00e4\u00e4, neoliberalistinen politiikka tarkoittaa yrityksi\u00e4 koskevaa s\u00e4\u00e4ntelyn purkamista, ammattiyhdistysten heikent\u00e4mist\u00e4, palveluiden yksityist\u00e4mist\u00e4 ja julkisen terveydenhuollon ja opetuksen alasajoa. N\u00e4m\u00e4 ovat osaltaan vaikuttaneet eriarvoisuuden syvenemiseen ja luokkamobiliteetin pys\u00e4htymiseen. N\u00e4in on syntynyt suuri ihmisjoukko, joka tuntee ahdistuneisuutta, on huolissaan toimeentulostaan ja kokee tulleensa poliitikkojen hylk\u00e4\u00e4m\u00e4ksi. <\/p>\n\n\n\n T\u00e4h\u00e4n ryhm\u00e4\u00e4n oikeistopopulistit tarrautuvat, kun he lupaavat keskitty\u00e4 vain kansallisten asioiden hoitoon iskulauseilla kuten \u201dMake America Great Again\u201d. Lis\u00e4ksi he luovat ongelmille syntipukkeja syytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 v\u00e4hemmist\u00f6j\u00e4 ja maahanmuuttajia. V\u00e4hemmist\u00f6ryhmist\u00e4 luotujen vihollisten lis\u00e4ksi populistijohtajat lietsovat ep\u00e4luottamusta kansainv\u00e4list\u00e4 \u201deliitti\u00e4\u201d kohtaan. T\u00e4m\u00e4 eliitti usein tarkoittaa kansainv\u00e4lisi\u00e4 yhteis\u00f6j\u00e4 kuten YK:ta tai EU:n virkamiehi\u00e4, jotka populistien mukaan valehtelevat kansalle ja ajavat vain omia etujaan. Ymp\u00e4rist\u00f6vastaisuuden kontekstissa t\u00e4m\u00e4 narratiivi tarkoittaa mm. sit\u00e4, ettei kansan tulisi luottaa n\u00e4ist\u00e4 elimist\u00e4 tuleviin ilmastoraportteihin tai p\u00e4\u00e4st\u00f6jen v\u00e4hent\u00e4miseen pyrkiv\u00e4\u00e4n s\u00e4\u00e4ntelyyn. <\/p>\n\n\n\n Monissa maissa \u00e4\u00e4rioikeisto ajaa my\u00f6s ultranationalistista agendaa, jossa pyrit\u00e4\u00e4n oikeuttamaan eri v\u00e4hemmist\u00f6- ja maahanmuuttajavastaisuuden sek\u00e4 poliisivallan vahvistamisen. Ultranationalismi on \u00e4\u00e4rimmilleen viety\u00e4 nationalismia, jossa oma kulttuuri ja valtio n\u00e4hd\u00e4\u00e4n muita parempina. Oman valtion ja v\u00e4est\u00f6n koettu puhtaus pyrit\u00e4\u00e4n s\u00e4ilytt\u00e4m\u00e4\u00e4n ja edut turvaamaan, tarvittaessa my\u00f6s voimakeinoin. Ultranationalismille on tyypillist\u00e4, ett\u00e4 omalle kansalle luodaan sek\u00e4 sis\u00e4isi\u00e4, ett\u00e4 ulkoisia vihollisia ja pyrkimyksill\u00e4 n\u00e4iden taltuttamiseen, oikeutetaan poliisivallan tiukentaminen. Kun kansan suurimmat huolet kohdistuvat omaan toimeentuloon tai poliitikkojen luomiin uhkakuviin, on vaikea v\u00e4litt\u00e4\u00e4 niinkin et\u00e4\u00e4ll\u00e4 tuntuvasta asiasta kuin ilmastokriisist\u00e4. Sen poliittinen ajaminen voi l\u00e4hinn\u00e4 \u00e4rsytt\u00e4\u00e4 ihmisi\u00e4, joidenka ajankohtaiset huolet liittyv\u00e4t ennemmin arjesta selvi\u00e4miseen. <\/p>\n\n\n\n Monet viime aikoina vaaleja voittaneet \u00e4\u00e4rioikeistolaiset p\u00e4\u00e4tt\u00e4j\u00e4t, esimerkiksi Trump, Johnson ja Salini, ovat kampanjoineet ultranationalistista retoriikkaa hy\u00f6dynt\u00e4en. Valtaan demokraattisesti p\u00e4\u00e4sty\u00e4\u00e4n, p\u00e4\u00e4tt\u00e4j\u00e4t ovat ryhtyneet heikent\u00e4m\u00e4\u00e4n maidensa demokratiaa eri tavoin toteutetun s\u00e4\u00e4ntelyn keinoin. Darian-Smith kuvaa esimerkiksi Yhdysvalloissa ajettujen \u00e4\u00e4nestys- ja mielenosoitusoikeutta rajoittavien toimien, vaikuttavan suoraan siihen, ettei kansalaisilla ole mahdollisuutta demokraattisesti hillit\u00e4 fossiiliteollisuutta, ilmastonmuutosta tai ymp\u00e4rist\u00f6tuhoja. N\u00e4in demokratian heikkeneminen vaikuttaa suoraan my\u00f6s ilmastokriisin syventymiseen. <\/p>\n\n\n\n L\u00e4hde<\/strong><\/p>\n\n\n\n Darian-Smith, Eve, Deadly global alliance: antidemocracy and anti-environmentalism. Third World Quarterly 44:2 (2023), s. 284-299.<\/p>\n\n\n\n Demokratiatiimi<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Artikkelissa \u201dDeadly global alliance: antidemocracy and anti-environmentalism\u201d, Kalifornian yliopiston Global studies -professori Eve Darian-Smith avaa kansainv\u00e4lisesti kasvavan demokratiavastaisen poliittisen liikehdinn\u00e4n ja planeettaamme uhkaavan ilmastokriisin v\u00e4lisi\u00e4 yhteyksi\u00e4. Darian-Smith keskitt\u00e4\u00e4 pohdintansa artikkelissa l\u00e4nsimaihin ja erityisesti Yhdysvaltoihin, mutta tiedostaa samalla, ett\u00e4 vertailun vuoksi olisi hyv\u00e4 selvitt\u00e4\u00e4, kuinka demokratialuisun yhteys ymp\u00e4rist\u00f6- ja ilmastopolitiikkaan n\u00e4kyy muualla, kuten vaikkapa Afrikan ja … Continue reading Demokratialuisu ymp\u00e4rist\u00f6vastaisen politiikan kasvualustana<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":35805,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[8],"tags":[],"class_list":["post-228","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kestava-kehitys-ja-oikeusvaltio-2024"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/228","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/users\/35805"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=228"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/228\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":229,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/228\/revisions\/229"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=228"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=228"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=228"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}