{"id":230,"date":"2024-04-13T10:26:14","date_gmt":"2024-04-13T10:26:14","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/?p=230"},"modified":"2024-04-13T10:26:16","modified_gmt":"2024-04-13T10:26:16","slug":"venajan-perustuslakiuudistus-2020-poliittista-rajanvetoa-idan-ja-lannen-valille","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/2024\/04\/13\/venajan-perustuslakiuudistus-2020-poliittista-rajanvetoa-idan-ja-lannen-valille\/","title":{"rendered":"Ven\u00e4j\u00e4n perustuslakiuudistus 2020 \u2013 poliittista rajanvetoa id\u00e4n ja l\u00e4nnen v\u00e4lille?"},"content":{"rendered":"\n<p>Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4, etenkin Putinin valtakaudella, on pyritty hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4\u00e4n valtion ja sen kansalaisten eduksi muistin politiikkaa (memory politics) sek\u00e4 toiseen maailmansotaan pohjautuvia muistilakeja (memory laws). Euroopan n\u00e4k\u00f6kulmasta, kyseisten lakien alkuper\u00e4isen\u00e4 tarkoituksena oli suojella holokaustin uhrien muistoa. Lakeja hyv\u00e4ksyttiin 1980- ja 1990-luvuilla p\u00e4\u00e4osin niiss\u00e4 manner-Euroopan maissa, kuten Saksassa ja Ranskassa, jotka olivat olleet osallisia juutalaisvainoihin. Sittemmin 2000-luvun taitteessa muistilakeja alkoi esiintym\u00e4\u00e4n my\u00f6s id\u00e4n suunnalla. Niiden painopiste oli tosin muuttunut sodan uhrien muistamisesta voittajiin ja, kuten Turkin ja Ven\u00e4j\u00e4n s\u00e4\u00e4nn\u00f6kset osoittavat, muistilaeilla velvoitettiin kunnioittamaan valtion suuruutta. Id\u00e4n uudemmissa demokraattisissa sek\u00e4 autoritaarisissa valtioissa muistilakeja k\u00e4ytettiin jopa palvelemaan nationalistisia ja populistisia tarkoitusperi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Kes\u00e4ll\u00e4 2020 Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 toteutettiin perustuslakiuudistus, joka toi tullessaan merkitt\u00e4vi\u00e4 kansainv\u00e4lisoikeudellisia seurauksia. Siin\u00e4 miss\u00e4 Neuvostoliiton hajoamisen j\u00e4lkeen Ven\u00e4j\u00e4n 1993 perustuslaki pyrki edist\u00e4m\u00e4\u00e4n demokratiaa ja painotti ihmisoikeuksia, vuoden 2020 uudistusten tarkoituksena oli puolestaan korostaa Ven\u00e4j\u00e4n jatkamista Neuvostoliiton seuraajavaltiona, suojata sen alueellista koskemattomuutta, sek\u00e4 uudelleenm\u00e4\u00e4ritell\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n perustuslain ja kansainv\u00e4listen velvoitteiden v\u00e4lisi\u00e4 suhteita.<\/p>\n\n\n\n<p>Yksitt\u00e4iset s\u00e4\u00e4nn\u00f6kset, kuten lis\u00e4ys, joka mahdollistaa presidentin virassapysymisen kahden lis\u00e4kauden ajan, olivat maailmanlaajuisesti esill\u00e4 mediassa. Ven\u00e4j\u00e4n perustuslakiuudistus kokonaisuudessaan kiinnosti puolestaan vertailevan valtios\u00e4\u00e4nt\u00f6oikeuden ja politiikan tutkijoita. Kansainv\u00e4lisen oikeuden professori Lauri M\u00e4lksoo Tarton yliopistosta, Virosta, on yksi alan tunnetuimmista asiantuntijoista, joka tutkii Ven\u00e4j\u00e4n suhdetta kansainv\u00e4liseen oikeuteen ja ihmisoikeuksiin. H\u00e4nen artikkelinsa \u201cInternational Law and the 2020 Amendments to the Russian Constitution\u201c keskittyy kansainv\u00e4lisen oikeuden n\u00e4k\u00f6kulmasta merkitt\u00e4vimpiin Ven\u00e4j\u00e4n perustuslakiin tehtyihin lis\u00e4yksiin sek\u00e4 niiden seurauksiin. Artikkelissa h\u00e4n nostaa esiin my\u00f6s Ven\u00e4j\u00e4n osalta olennaisimpia historiallisia ja yhteiskunnallisia syit\u00e4, jotka johtivat t\u00e4h\u00e4n uudistukseen.<\/p>\n\n\n\n<p>Yksi keskeisimmist\u00e4 perustuslakiin vuonna 2020 tehdyist\u00e4 lis\u00e4yksist\u00e4 korostaa Ven\u00e4j\u00e4n jatkamista Neuvostoliiton, ei niink\u00e4\u00e4n t\u00e4t\u00e4 edelt\u00e4neen Ven\u00e4j\u00e4n keisarikunnan, seuraajavaltiona. Vaikka s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksess\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n rinnakkain kahta eri k\u00e4sitett\u00e4 seuraannosta, aiheuttaen h\u00e4mmennyst\u00e4 niiden tulkinnasta, M\u00e4lksoon mukaan uudistuksen perimm\u00e4isen\u00e4 tarkoituksena on yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n voimaa ja mahtavuutta korostavaa puolta ja sivuuttaa samalla kielteiset, kuten Stalinin Neuvostoliiton aikaiset historiantapahtumat. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 perustuslakiuudistuksessa ei ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4sti viitata my\u00f6sk\u00e4\u00e4n valtioseuraantoon sen osalta, mik\u00e4 koskisi Neuvostoliiton tekemi\u00e4 rikoksia tai rikkomuksia.<\/p>\n\n\n\n<p>Perustuslakiuudistuksessa tehdyt muutokset syvent\u00e4v\u00e4t lis\u00e4ksi Ven\u00e4j\u00e4n sitoutumista Neuvostoliiton kulttuuriseen perint\u00f6\u00f6n. Vuoden 2020 lis\u00e4ykset velvoittavat valtiota kunnioittamaan is\u00e4nmaan puolustajien muistoa ja varmistamaan historiallisen totuuden puolustamisen. Ven\u00e4j\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulmasta Neuvostoliitto taisteli toisessa maailmansodassa rauhan puolesta, voittaen fasismin. Juutalaisia ei niink\u00e4\u00e4n n\u00e4hd\u00e4 sodan uhreina, vaan Ven\u00e4j\u00e4 ja ven\u00e4l\u00e4iset ovat olleet t\u00e4ss\u00e4 Suuressa Is\u00e4nmaallisessa Sodassa sek\u00e4 k\u00e4rsij\u00f6it\u00e4 ett\u00e4 voittajia. Koposovin mukaan t\u00e4m\u00e4 sotamyytti on yksi esimerkki Putinin harjoittamasta muistin politiikasta, jolla h\u00e4n pyrkii vahvistamaan Ven\u00e4j\u00e4n yhten\u00e4isyytt\u00e4. T\u00e4m\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n virallinen k\u00e4sitys historiankulusta eroaa kuitenkin siit\u00e4, mit\u00e4 se on esimerkiksi It\u00e4- ja Keski-Euroopassa. T\u00e4m\u00e4 heijastelee laajempaa poliittista trendi\u00e4, jossa L\u00e4nsi- ja It\u00e4-Euroopan muistilait ovat polarisoituneet.<\/p>\n\n\n\n<p>Ven\u00e4j\u00e4n perustuslain 2020 uudistuksen lis\u00e4ksi my\u00f6s rikoslakiin tehtiin muutoksia. Rangaistavaksi s\u00e4\u00e4dettiin Ven\u00e4j\u00e4n armeijan kunniaksi tai is\u00e4nmaan ja sen etujen puolustamiseksi pystytettyjen sotamuistomerkkien vahingoittaminen. M\u00e4lksoo mainitsee erikseen, ett\u00e4 kyseess\u00e4 oleva s\u00e4\u00e4nn\u00f6s ei koske pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n paikkoja, jotka sijaitsevat Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4, vaan ulottuu my\u00f6s sotamuistomerkkeihin, jotka sijaitsevat sen valtiorajojen ulkopuolella.<\/p>\n\n\n\n<p>Kaiken kaikkiaan Ven\u00e4j\u00e4n 1993 perustuslaki otettiin l\u00e4nness\u00e4 vastaan lupaavana merkkin\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 maa on sitoutunut demokratiaan ja oikeusvaltioperiaatteeseen. Vuoden 2020 perustuslain muutokset kuitenkin viittaavat Ven\u00e4j\u00e4n aikomukseen palauttaa suvereniteettinsa kansainv\u00e4lisilt\u00e4 elimilt\u00e4 ja asettaa kansalliset etunsa etusijalle. T\u00e4st\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta perustuslakiuudistus vaikuttaa siten vastareaktiolta kansainv\u00e4liselle oikeusj\u00e4rjestykselle. Vaikka perustuslakiuudistuksen mukanaan tuomat muutokset eiv\u00e4t itsess\u00e4\u00e4n ole poikkeuksellisia, ne haastavat kuitenkin vakiintuneita kansainv\u00e4lisen oikeuden normeja. 2000-luvun alussa Ven\u00e4j\u00e4 luonnehtikin itse\u00e4\u00e4n \u201csuvereeniksi demokratiaksi\u201d, luokitellen itsens\u00e4 siten demokratiaksi, muttei kuitenkaan l\u00e4nsimaiseksi demokratiaksi. Putinin vallan aikana k\u00e4ytetty muistin politiikka ja muistilait, joilla on pyritty vahvistamaan Ven\u00e4j\u00e4n asemaa vahvana ja oikeutettuna toimijana, kyseenalaistaa mielest\u00e4ni t\u00e4t\u00e4 ilmaisua. Kuten&nbsp;Baranowska ja Castellanos-Jankiewicz&nbsp;huomauttavatkin, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 id\u00e4n ja l\u00e4nnen v\u00e4linen ep\u00e4symmetria muistin poliitiikassa on johtanut niin kutsuttuun demokratialuisuun ja uhkaa lis\u00e4ksi oikeusvaltiota Euroopan eri instituutioiden n\u00e4k\u00f6kulmasta katsottuna. N\u00e4ht\u00e4v\u00e4ksi j\u00e4\u00e4, mihin suuntaan Ven\u00e4j\u00e4 on t\u00e4st\u00e4 jatkamassa.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>L\u00e4hteet<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Baranowska, G., &amp; Castellanos-Jankiewicz, L. (2020).&nbsp;Historical Memory in Post-communist Europe and the Rule of Law: An Introduction.&nbsp;<em>European Papers (Online. Periodico)<\/em>,&nbsp;<em>5<\/em>(1), 95\u2013106. https:\/\/doi.org\/10.15166\/2499-8249\/386<\/p>\n\n\n\n<p>Koposov, N. (2017). Memory Laws, Memory Wars: The Politics of the Past in Europe and Russia. Cambridge University Press. https:\/\/doi.org\/10.1017\/9781108304047<\/p>\n\n\n\n<p>M\u00e4lksoo, L. (2021). International Law and the 2020 Amendments to the Russian Constitution. The American Journal of International Law, 115(1), 78\u201393. https:\/\/doi.org\/10.1017\/ajil.2020.87<\/p>\n\n\n\n<p>M\u00e4lksoo, L., profile. Estonian Research Information System, Ministry of Education and Research. https:\/\/www.etis.ee\/CV\/Lauri_M%C3%A4lksoo\/eng<\/p>\n\n\n\n<p>Nuotio, K. (2023). Holocaust Denial as Memory Criminal Law Seen Through the Nordic Lenses. Bergen Journal of Criminal Law and Criminal Justice, 11(1), 1\u201329. https:\/\/doi.org\/10.15845\/bjclcj.v11i1.4038<\/p>\n\n\n\n<p><em>Demokratiatiimi<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4, etenkin Putinin valtakaudella, on pyritty hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4\u00e4n valtion ja sen kansalaisten eduksi muistin politiikkaa (memory politics) sek\u00e4 toiseen maailmansotaan pohjautuvia muistilakeja (memory laws). Euroopan n\u00e4k\u00f6kulmasta, kyseisten lakien alkuper\u00e4isen\u00e4 tarkoituksena oli suojella holokaustin uhrien muistoa. Lakeja hyv\u00e4ksyttiin 1980- ja 1990-luvuilla p\u00e4\u00e4osin niiss\u00e4 manner-Euroopan maissa, kuten Saksassa ja Ranskassa, jotka olivat olleet osallisia juutalaisvainoihin. Sittemmin 2000-luvun taitteessa &hellip; <a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/2024\/04\/13\/venajan-perustuslakiuudistus-2020-poliittista-rajanvetoa-idan-ja-lannen-valille\/\" class=\"more-link\">Continue reading <span class=\"screen-reader-text\">Ven\u00e4j\u00e4n perustuslakiuudistus 2020 \u2013 poliittista rajanvetoa id\u00e4n ja l\u00e4nnen v\u00e4lille?<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":35805,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[8],"tags":[],"class_list":["post-230","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kestava-kehitys-ja-oikeusvaltio-2024"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/230","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/users\/35805"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=230"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/230\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":231,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/230\/revisions\/231"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=230"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=230"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=230"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}