Israel on mutkikkaiden historiallisten ja geopoliittisten olosuhteiden synnytt\u00e4m\u00e4 valtio, joka on viime aikoina – ei toki suinkaan ainoana – kamppaillut populismin nousun ja demokratian heikentymisen aiheuttavien uhkakuvien kanssa. Artikkelissaan \u201dPopulist Constitutionalism and the Judicial Overhaul in Israel\u201d oikeustieteen parissa Israelissa ty\u00f6skentelev\u00e4t apulaisprofessori Yaniv Roznai ja professori Amichai Cohen selvent\u00e4v\u00e4t ja tarkastelevat vuonna 2023 Israelin oikeusministerin esittelem\u00e4\u00e4 laajaa lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6pakettia, joka vaikuttaisi laajasti Israelin oikeuslaitokseen. Lis\u00e4ksi he valottavat Israelin synkk\u00e4n\u00e4 maalautuvaa poliittista ilmapiiri\u00e4 laajemminkin. <\/p>\n\n\n\n
Roznai ja Cohen onnistuvat hahmottamaan monimutkaisen ja haastavan institutionaalisen, sosiaalisen sek\u00e4 etnisten ryhmien v\u00e4lisen yhdistelm\u00e4n, joka tarjoaa populistiselle vallantavoittelulle oivan kasvupohjan. Kirjoittajat yhdist\u00e4v\u00e4t populismin nousun ennen kaikkea maassa vallitsevaan turvattomuuden tunteeseen ja huoleen kansallisesta turvallisuudesta. Israelin demokraattiset rakenteet ovatkin nyt voimakkaan paineen alla, kun oikeisto pyrkii valtapeliss\u00e4\u00e4n muokkaamaan maan demokraattista ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 ja heikent\u00e4m\u00e4\u00e4n oikeuslaitoksen riippumattomuutta. <\/p>\n\n\n\n
Israelin institutionaaliseen rakenteeseen liittyv\u00e4t heikkoudet mahdollistavat osaltaan populistisia tavoitteita. Yksi siihen kuuluvista keskeisist\u00e4 ongelmista on eri poliittisten tahojen v\u00e4listen vallanjakomekanismien sek\u00e4 keskin\u00e4isen valvonnan puute. Valta on keskittynyt suhteettomasti pienelle p\u00e4\u00e4tt\u00e4jien ryhm\u00e4lle, joka koostuu hallitsevien koalitiopuolueiden johtajista. T\u00e4m\u00e4 valikoitunut ryhm\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4ysvaltaa sek\u00e4 Knessetiss\u00e4 (Israelin parlamentti) ett\u00e4 hallituksessa tiukan koalitiokurin alaisena.<\/p>\n\n\n\n
Suomalaiselle oikeustieteilij\u00e4lle kenties erityisen kiinnostavana hahmottuvat Israelin perustuslain muoto \u2013 tai tarkemmin sen puute sek\u00e4 yksil\u00f6ille taattujen perusoikeuksien harvinaisen v\u00e4h\u00e4inen m\u00e4\u00e4r\u00e4. Varsinaisen perustuslain sijaan sen asemaa pit\u00e4\u00e4 ajan mittaan annetut peruslait (\u201dbasic laws\u201d), joissa ei ole nimenomaisia s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4 perusoikeuksista ja institutionaalisista valtuuksista. T\u00e4m\u00e4 ep\u00e4selvyys tekee demokraattiset normit alttiiksi populistien manipuloinnille, sill\u00e4 selkeiden perustuslaillisten suuntaviivojen puuttuessa demokraattiset normit ovat alttiimpia populistisen oikeiston tavoitteille. Tilannetta pahentaa entisest\u00e4\u00e4n n\u00e4iden peruslakien muutosprosessin \u00e4\u00e4rimm\u00e4inen joustavuus. Joustavuus mahdollistaa lakien muuttamisen usein ja nopeutettujen menettelyjen avulla. T\u00e4m\u00e4n johdosta valtaapit\u00e4v\u00e4t voivat muuttaa peruslakeja mielens\u00e4 mukaisesti ajaen samalla lyhyen aikav\u00e4lin poliittisia etuja. <\/p>\n\n\n\n
Edell\u00e4 mainitut tekij\u00e4t eiv\u00e4t kuitenkaan yksin\u00e4\u00e4n riit\u00e4 selitt\u00e4m\u00e4\u00e4n populistisen oikeiston vahvaa asemaa. Israelilaisen yhteiskunnan polarisoitunut luonne, jota leimaavat syv\u00e4t etniset jakolinjat muodostavat hedelm\u00e4llisen maaper\u00e4n populistisen retoriikan nousulle, jossa jo ennest\u00e4\u00e4n olemassa olevia etnisi\u00e4 j\u00e4nnitteit\u00e4 hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n poliittisen edun saamiseksi. Vuonna 2018 hyv\u00e4ksytty kansallisvaltiolaki on esimerkki siit\u00e4, miten etnisyyteen liittyv\u00e4t n\u00e4k\u00f6kohdat voivat muokata lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6tavoitteita. Laki, jossa korostettiin valtion juutalaista luonnetta ja sivuutettiin samalla merkitt\u00e4v\u00e4n v\u00e4hemmist\u00f6n muodostavien arabikansalaisten oikeudet, lietsoi j\u00e4nnitteit\u00e4 ja murensi luottamusta demokraattisiin instituutioihin.<\/p>\n\n\n\n
Yksimielist\u00e4 suhtautumista demokratiaan ja sen tarjoamiin osallistumisen mahdollisuuksiin ei suinkaan l\u00f6ydy juutalaisv\u00e4est\u00f6nk\u00e4\u00e4n joukosta. Historiallisen jakolinjan vaikutukset eurooppalaistaustaisten etuoikeutetumpien a\u0161kenasijuutalaisten ja syrjittyjen L\u00e4hi-Id\u00e4st\u00e4 ja Pohjois-Afrikasta tulevien mizrahijuutalaisten v\u00e4lill\u00e4 on n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 tilastoissa yh\u00e4 edelleen. Toisaalta taas esimerkiksi nopeasti kasvava ortodoksijuutalaisten ryhm\u00e4 suhtautuu jo l\u00e4ht\u00f6kohtaisestikin kielteisemmin nykydemokratian ajamiin arvoihin ja n\u00e4kee sen irtautuvan uskonnollisista perinteist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Palataan takaisin nykyhetkeen ja oikeuslaitokseen vaikuttavaan uudistukseen. Ehdotettu uudistuspaketti, joka koostuu nelj\u00e4st\u00e4 keskeisest\u00e4 osatekij\u00e4st\u00e4, edustaa pyrkimyksi\u00e4 vahvistaa toimeenpanovallan valta-asemaa ja toimii er\u00e4\u00e4nlaisena malliesimerkkin\u00e4 siit\u00e4, miten oikeuslaitoksen riippumattomuutta pyrit\u00e4\u00e4n romuttamaan. Ensinn\u00e4kin niin kutsutun “ohituslausekkeen” k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notto antaisi Knessetille valtuudet saattaa uudelleen voimaan korkeimman oikeuden p\u00e4tem\u00e4tt\u00f6m\u00e4ksi julistamat s\u00e4\u00e4d\u00f6kset. T\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 my\u00f6s keskitetty tuomioistuinvalvontamalli rajoittaisi korkeimman oikeuden valtuuksia julistaa lakeja peruslakien vastaisiksi ja edellytt\u00e4isi t\u00e4llaisten p\u00e4\u00e4t\u00f6sten tekemiseen ylivoimaista enemmist\u00f6\u00e4. Lis\u00e4ksi peruslait itsess\u00e4\u00e4n olisivat immuuneja oikeudelliselle uudelleentarkastelulle, mik\u00e4 vahvistaisi entisest\u00e4\u00e4n hallituksen valtaa. Toiseksi oikeuslaitoksen valintakomitean kokoonpanon muutokset antaisivat hallitukselle suuremman m\u00e4\u00e4r\u00e4ysvallan oikeuslaitoksen nimitt\u00e4misess\u00e4, mik\u00e4 heikent\u00e4isi oikeuslaitoksen puolueettomuutta. Kolmanneksi ministerien oikeudellisten neuvonantajien asema muutettaisiin poliittisiksi nimityksiksi, <\/em>mik\u00e4 vaikuttaisi heid\u00e4n riippumattomuuteensa ja yhdenmukaistaisi heid\u00e4n roolinsa puoluepolitiikan edist\u00e4misen kanssa.<\/p>\n\n\n\n Edell\u00e4 mainittuun uudistuspakettiin kuuluu lis\u00e4ksi nelj\u00e4nten\u00e4 laki, joka est\u00e4\u00e4 Israelin tuomioistuimia harjoittamasta hallituksen ja ministeri\u00f6iden p\u00e4\u00e4t\u00f6sten oikeudellista valvontaa p\u00e4\u00e4t\u00f6sten kohtuuttomuuden perusteella. Laki hyv\u00e4ksyttiin Knessetiss\u00e4 viime hein\u00e4kuussa. Tammikuussa 2024 Israelin korkein oikeus kuitenkin \u00e4\u00e4nesti niukalla \u00e4\u00e4nten enemmist\u00f6ll\u00e4 lain kumoamisen puolesta todeten, ett\u00e4 se vahingoittaisi Israelin asemaa demokraattisena valtiona. Oikeusministeri ja lain p\u00e4\u00e4arkkitehti Yariv Levin kiirehti syytt\u00e4m\u00e4\u00e4n tuomioistuinta siit\u00e4, ett\u00e4 se otti tuomiollaan k\u00e4siins\u00e4 kaikki ne valtuudet, jotka demokratiassa on jaettu kolmen hallinnonhaaran kesken. <\/p>\n\n\n\n Vaikuttaakin silt\u00e4, ett\u00e4 Israelissa k\u00e4yd\u00e4\u00e4n kamppailua vallan jakautumisen rintamalla. Korkeimman oikeuden ottama aktiivinen rooli oikeuksien turvaamisessa ja vallan tasapainottamisessa hiert\u00e4\u00e4 oikeistoa ja ruokkii populistista narratiivia. Voitaneen todeta, ett\u00e4 huomion k\u00e4rkipiste on viime kuukausina siirtynyt Gazan sotaan. Selv\u00e4\u00e4 kuitenkin on, ett\u00e4 lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6paketti on esimerkki laajemmasta demokraattisesta rappeutumisesta ja vallan tavoittelemisesta, joihin liittyv\u00e4t ristiriidat tulevat v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 eteen valtion sis\u00e4isesti. <\/p>\n\n\n\n L\u00e4hteet<\/strong><\/p>\n\n\n\n Roznai, Yaniv \u2013 Cohen, Amichai. Populist Constitutionalism and the Judicial Overhaul in Israel. Israel Law Review<\/em> 56 (3) 2023. s. 502-520.<\/p>\n\n\n\n Boddy, Alexis. Israel Supreme Court strikes down key component of proposed judicial reforms.\u00a0Jurist 1.1.2024. https:\/\/www.jurist.org\/news\/2024\/01\/israel-supreme-court-strikes-down-key-component-of-proposed-judicial-reforms\/. Luettu 11.4.2024.<\/p>\n\n\n\n Khalil, Shaimaa – Ahmadi, Abbas Ali. Israel Supreme Court strikes down judicial reforms. BBC News 1.1.2024. https:\/\/www.bbc.com\/news\/world-middle-east-67859177. Luettu 11.4.2024.<\/p>\n\n\n\n Demokratiatiimi<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Israel on mutkikkaiden historiallisten ja geopoliittisten olosuhteiden synnytt\u00e4m\u00e4 valtio, joka on viime aikoina – ei toki suinkaan ainoana – kamppaillut populismin nousun ja demokratian heikentymisen aiheuttavien uhkakuvien kanssa. Artikkelissaan \u201dPopulist Constitutionalism and the Judicial Overhaul in Israel\u201d oikeustieteen parissa Israelissa ty\u00f6skentelev\u00e4t apulaisprofessori Yaniv Roznai ja professori Amichai Cohen selvent\u00e4v\u00e4t ja tarkastelevat vuonna 2023 Israelin oikeusministerin … Continue reading Israelin demokratian ongelma \u2013 Kansallisten instituutioiden, oikeuslaitoksen ja etnisyyteen liittyvien kysymysten monimutkainen dynamiikka<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":35805,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[8],"tags":[],"class_list":["post-232","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kestava-kehitys-ja-oikeusvaltio-2024"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/232","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/users\/35805"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=232"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/232\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":233,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/232\/revisions\/233"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=232"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=232"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=232"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}