{"id":234,"date":"2024-04-13T10:39:13","date_gmt":"2024-04-13T10:39:13","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/?p=234"},"modified":"2024-04-13T10:39:14","modified_gmt":"2024-04-13T10:39:14","slug":"etnopopulismi-ja-demokratialuisu","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/2024\/04\/13\/etnopopulismi-ja-demokratialuisu\/","title":{"rendered":"Etnopopulismi ja demokratialuisu"},"content":{"rendered":"\n

Viime vuosina varsinkin populististen oikeistopuolueiden ja -poliitikkojen kannatus on ollut nousussa niin Euroopassa kuin muualla maailmassa. Samalla kun osassa valtioista t\u00e4llaiset puolueet ovat saaneet kohtuullista kannatusta ja joutuneet hallitukseen p\u00e4\u00e4sty\u00e4\u00e4n tekem\u00e4\u00e4n kompromisseja itse\u00e4\u00e4n maltillisempien hallituskumppaneiden kanssa, ovat kuitenkin muualla aatetoverit saaneet vallassa vankemman jalansijan ja jopa alkaneet romuttamaan demokraattista j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4. Artikkelissaan Ethnopopulism and democratic backsliding in Central Europe<\/em> Eurooppaan erikoistunut politiikan tutkija ja professori Milada Anna Vachudova havainnoi t\u00e4t\u00e4 kehityst\u00e4 Puolassa, Unkarissa ja Tsekiss\u00e4 ja tarkastelee etnopopulismia sek\u00e4 puolueiden tapana voittaa \u00e4\u00e4ni\u00e4 ett\u00e4 tapana keskitt\u00e4\u00e4 valtaa itselleen johtoon p\u00e4\u00e4sty\u00e4\u00e4n. <\/p>\n\n\n\n

Artikkelissa Vachudova k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 termi\u00e4 etnopopulismi viittaamaan oikeistopopulismiin, jossa \u201ckansan\u201d puolustaminen sitoutuu yhteen etnisyyden, kulttuurin, kansalaisuuden, uskonnon ja\/tai rodun puolustamisen kanssa. Etnopopulistit kehitt\u00e4v\u00e4t \u201ckansalle\u201d sek\u00e4 ulkoisia ett\u00e4 sis\u00e4isi\u00e4 vihollisia, joiden he v\u00e4itt\u00e4v\u00e4t yhdess\u00e4 uhkaavan kansallista turvallisuutta, kulttuuria ja perinteisi\u00e4 arvoja. Yhteiset piirteet etnonationalismin kanssa ovat siis ilmeiset, mutta Vachudovan mukaan etnopopulismin erottaa nationalismista ennen kaikkea sen mukautuvaisuus. Etnisyys ei rajoita etnopopulisteja, vaan vihollisia voidaan luoda paljon laajemmasta joukosta yhteiskunnan muuttuvan suhtautumisen mukaan.<\/p>\n\n\n\n

Keskustelua on syntynyt siit\u00e4, mist\u00e4 populismin nousu on saanut alkunsa: yht\u00e4\u00e4ll\u00e4 ovat \u00e4\u00e4nest\u00e4j\u00e4t, joiden kasvava tyytym\u00e4tt\u00f6myys yhteiskunnan tilaan on poliittisen muutoksen taustalla, ja toisaalla taas populistit, jotka toiminnallaan pyrkiv\u00e4t ohjaamaan \u00e4\u00e4nest\u00e4ji\u00e4 toivomaansa suuntaan. Maailmaa koetellut talouskriisi on ajanut ahdinkoon etenkin ty\u00f6l\u00e4isi\u00e4, ja lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4 maahanmuutto sek\u00e4 turvapaikanhakijat lis\u00e4\u00e4v\u00e4t huolta entisest\u00e4\u00e4n ja vahvistavat ennakkoluuloja. Seurauksena tilanteeseen tyytym\u00e4tt\u00f6m\u00e4t \u00e4\u00e4nest\u00e4j\u00e4t l\u00e4htev\u00e4t etsim\u00e4\u00e4n ratkaisua perinteisten puolueiden ulkopuolelta. Toisaalta taas ilmi\u00f6t\u00e4 selitet\u00e4\u00e4n uhkakuvia luovilla ja niit\u00e4 liioittelevilla poliitikoilla, jotka tarkoituksella lis\u00e4\u00e4v\u00e4t kansalaisten turvattomuuden tunnetta tarjotakseen n\u00e4ille sitten populistisia ratkaisuja. Eri selitykset saattavat korostua eri tilanteissa, mutta harvoin kehitys kuitenkaan kulkee vain toiseen suuntaan. Vachudova selvent\u00e4\u00e4kin, etteiv\u00e4t ilmi\u00f6t sulje toisiaan pois, vaan p\u00e4invastoin kehityksen taustalla ovat sek\u00e4 tyytym\u00e4tt\u00f6m\u00e4t kansalaiset ett\u00e4 t\u00e4t\u00e4 tyytym\u00e4tt\u00f6myytt\u00e4 hyv\u00e4kseen k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t poliitikot. <\/p>\n\n\n\n

Keskeinen kysymys j\u00e4\u00e4 kuitenkin viel\u00e4 avoimeksi: mik\u00e4 saa toiset eurooppalaiset maat lankeamaan populististen puolueiden jalkoihin ja kulkemaan kohti aina autorit\u00e4\u00e4risemp\u00e4\u00e4 hallintoa, kun taas toisissa vallitsee puoluemuutoksista huolimatta vankka liberaali demokratia? Yhten\u00e4 selityksen\u00e4 artikkelissa annetaan entisten kommunistimaiden sulkeutuneisuus ja siit\u00e4 johtuva etninen homogeenisyys sek\u00e4 t\u00e4st\u00e4 syntyv\u00e4t ennakkoluulot \u201cmuukalaisia\u201d kohtaan. Kehitys on kulkenut molempiin suuntiin: juuri sulkeutuneisuuden nostattamat ennakkoluulot ovat aiheuttaneet pelkoa muun muassa globalisaation ja Eurooppaan saapuneiden turvapaikanhakijoiden edess\u00e4, mik\u00e4 taas on antanut etnopopulisteille otollisen mahdollisuuden luoda n\u00e4ist\u00e4 kansan uskontoa, kulttuuria ja arvoja uhkaava vihollinen. My\u00f6s pidemm\u00e4n demokratiaperinteen valtioissa ja etnisesti heterogeenisiss\u00e4 yhteiskunnissa on ollut etnopopulistista liikehdint\u00e4\u00e4, ja ovat jossain etnopopulistiset puolueet p\u00e4\u00e4sseet valtaankin, mutta eiv\u00e4t kuitenkaan ole saaneet hallintoa kokonaisvaltaisesti haltuunsa. Selityksen\u00e4 on annettu muun muassa heterogeenisten yhteiskuntien suurempi toleranssi erilaisuutta vastaan, jolloin \u00e4\u00e4nest\u00e4ji\u00e4 ei ole yht\u00e4 helppo ohjata pelonlietsonnalla ja disinformaatiolla. <\/p>\n\n\n\n

Toinen Vachudovan pohtima ongelma on se, miksi etnopopulistiset puolueet valtaan p\u00e4\u00e4sty\u00e4\u00e4n niin usein ryhtyv\u00e4t vastustamaan tai jopa purkamaan liberaalidemokraattista j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4. Yksin\u00e4\u00e4n populistinen politiikka ei nimitt\u00e4in ole antidemokraattista, mutta sen sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4 ajatus oikeasta kansasta ja sen vihollisista luo oivan pohjan sellaiselle kehitykselle. Useissa maissa joissa etnopopulistit ovat olleet pitk\u00e4\u00e4n vallassa, on yhteiskunta ik\u00e4\u00e4n kuin palannut demokratiakehityksess\u00e4 taaksep\u00e4in: tuomioistuinlaitoksen itsen\u00e4isyytt\u00e4 on v\u00e4hennetty sek\u00e4 muita puolueita ja kansalaisoikeusj\u00e4rjest\u00f6j\u00e4 demonisoitu ja niiden toimintaa vaikeutettu. Mutta miksi etnopopulistit hy\u00f6kk\u00e4\u00e4v\u00e4t sit\u00e4 j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 vastaan, joka heid\u00e4t on auttanut valtaan?<\/p>\n\n\n\n

Artikkelin vastaus ei lopulta ole yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4: p\u00e4\u00e4asiallisen syy etnopopulistien demokratianvastaisuudelle on halu pys\u00e4ytt\u00e4\u00e4 poliittinen vaihtuvuus ja pysy\u00e4 vallassa mahdollisimman pitk\u00e4\u00e4n. Luomalla kansalle vihollisia, levitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 aiheesta disinformaatiota pelon lis\u00e4\u00e4miseksi sek\u00e4 v\u00e4itt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 itse\u00e4\u00e4n ainoaksi kansaa t\u00e4lt\u00e4 uhalta puolustavaksi tahoksi etnopopulistit luovat kansan silmiss\u00e4 hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4n syyn keskitt\u00e4\u00e4 valtaa itselleen ja muokata yhteiskuntaa haluamakseen. Vallan keskitt\u00e4minen, itsen\u00e4isten instituutioiden alistaminen ja oikeuksien supistaminen on kansan parhaan ajamista: oppositiopuolueet, liberaalisten arvojen kannattajat ja kansalaisj\u00e4rjest\u00f6t on hiljennett\u00e4v\u00e4, sill\u00e4 ne ovat osa eliitti\u00e4 ja ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 kansainv\u00e4list\u00e4 j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4, joka haluaa tuhota tavallisen kansan ja perinteiset arvot. Ja kun kerran on vastustajien toimintaa vaikeutettu huomattavasti tai se on kokonaan estetty, itsen\u00e4inen media hiljennetty ja oikeusj\u00e4rjestelm\u00e4 otettu haltuun, ei etnopopulistien valtaa uhkaa juuri mik\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

Toisaalta demokratialuisussa voi olla kyse muunkinlaisesta kehityksest\u00e4 kuin vapaiden instituutioiden kaatumisesta. Tutkimuksissa on havaittu demokratian ja ihmisoikeuksien toteutumisen v\u00e4linen yhteys ja vastaavasti taas oikeuksien v\u00e4heneminen demokratialuisun edetess\u00e4. Sanan- ja ilmaisunvapauden lis\u00e4ksi k\u00e4rsiv\u00e4t etenkin v\u00e4hemmist\u00f6jen oikeudet, sill\u00e4 yrityksess\u00e4\u00e4n luoda yhteist\u00e4 vihollista etnopopulistit hy\u00f6kk\u00e4\u00e4v\u00e4t usein etnisi\u00e4 v\u00e4hemmist\u00f6j\u00e4, turvapaikanhakijoita ja seksuaali-ja sukupuoliv\u00e4hemmist\u00f6j\u00e4 vastaan. Seurauksena on usein n\u00e4iden ryhmien oikeuksien kaventaminen lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00e4 muuttamalla, mutta joskus taas vastustus j\u00e4\u00e4 puheiden tasolle ja mediassa mustamaalaamiseksi. Jo puheilla voi kuitenkin olla oikeuksia kaventava vaikutus, sill\u00e4 ne voivat altistaa ryhm\u00e4t v\u00e4kivallalle, edist\u00e4\u00e4 syrj\u00e4ytymist\u00e4 ja vaikeuttaa p\u00e4\u00e4sy\u00e4 oikeuksiin. Vachudovan mukaan t\u00e4llainen yhteiskunta, joka syrj\u00e4ytt\u00e4\u00e4 toiminnallaan vallan k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 tiettyj\u00e4 ryhmi\u00e4 ja polkee n\u00e4iden oikeuksia, on liberaalin demokratian m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4n vastainen. <\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Vachudova, Milada Anna: Ethnopopulism and democratic backsliding in Central Europe. East European Politics, 36:3 (2020) s. 318-340.<\/p>\n\n\n\n

Adhikari, Bimal – King, Jeffrey – Murdie, Amanda: Examining the effects of democratic backsliding on human rights conditions. Journal of human rights, 2024-01, s. 1-16.<\/p>\n\n\n\n

Demokratiatiimi<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Viime vuosina varsinkin populististen oikeistopuolueiden ja -poliitikkojen kannatus on ollut nousussa niin Euroopassa kuin muualla maailmassa. Samalla kun osassa valtioista t\u00e4llaiset puolueet ovat saaneet kohtuullista kannatusta ja joutuneet hallitukseen p\u00e4\u00e4sty\u00e4\u00e4n tekem\u00e4\u00e4n kompromisseja itse\u00e4\u00e4n maltillisempien hallituskumppaneiden kanssa, ovat kuitenkin muualla aatetoverit saaneet vallassa vankemman jalansijan ja jopa alkaneet romuttamaan demokraattista j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4. Artikkelissaan Ethnopopulism and democratic backsliding in … Continue reading Etnopopulismi ja demokratialuisu<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":35805,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[8],"tags":[],"class_list":["post-234","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kestava-kehitys-ja-oikeusvaltio-2024"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/234","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/users\/35805"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=234"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/234\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":235,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/234\/revisions\/235"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=234"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=234"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=234"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}