Artikkelissaan \u201cEnforcement of a Formal Conception of the Rule of Law as a Potential Way Forward to Address Backsliding: Hungary as a Case Study\u201d (2022) Petra B\u00e1rd ja Viktor Zolt\u00e1n Kazai k\u00e4sittelev\u00e4t EU:n toimielinten, erityisesti EU:n tuomioistuimen (EUT) toimintaa ja keinoja oikeusvaltioperiaatteen turvaamiseksi ja demokratialuisun (backsliding) ehk\u00e4isemiseksi. Artikkelissa keskityt\u00e4\u00e4n oikeusvaltioperiaatteen sis\u00e4ll\u00f6lliseen ymm\u00e4rrykseen ja v\u00e4itet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 periaatteen muodollisen m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4n korostaminen olisi hy\u00f6dyllist\u00e4. Artikkelissa esitet\u00e4\u00e4n my\u00f6s tapausesimerkkej\u00e4 Unkarista, jossa on ilmennyt erityisen paljon ongelmia oikeusvaltioperiaatteen heikkenemisen suhteen sitten 2010-luvun.<\/p>\n\n\n\n
Petra B\u00e1rd on tutkija Keski-Euroopan yliopistossa (Central European University, CEU). H\u00e4n keskittyy tutkimuksessaan oikeusvaltioperiaatteeseen, perusoikeuksiin, niiden t\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6npanoon ja EU:n rikollisuusyhteisty\u00f6h\u00f6n. Viktor Zolt\u00e1n Kazai on tohtorikoulutettava saman yliopiston, CEU:n oikeustieteiden laitoksella. H\u00e4n tutkii lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6elinten perustuslaillista roolia perustuslain ja oikeusvaltioperiaatteen yll\u00e4pit\u00e4misess\u00e4. Molemmat kirjoittajat ovat unkarilaistaustaisia sek\u00e4 ty\u00f6skentelev\u00e4t CEU:lla, jonka Unkarissa kohtaamat ongelmat my\u00f6s mainitaan artikkelissa esimerkkin\u00e4 oikeusvaltioperiaatteen rikkomisesta.<\/p>\n\n\n\n
Artikkelin mukaan EU:n toimielimet n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t olevan liian tehottomia puuttuessaan oikeusvaltion heikkenemisen ongelmaan. Kaiken kaikkiaan EU:n tuomioistuin (EUT) on kuitenkin osoittautunut voimakkaimmaksi toimijaksi taistelussa oikeusvaltion sek\u00e4 perustuslaillisten demokratioiden puolesta.<\/p>\n\n\n\n
Artikkelin mukaan tieteellisess\u00e4 kirjallisuudessa on yleisesti hyv\u00e4ksytty luokittelu oikeusvaltion muodollisesta ja aineellisesta m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4st\u00e4, jotka ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n my\u00f6s EU:ssa. Muodollisessa k\u00e4sityksess\u00e4 keskityt\u00e4\u00e4n oikeusvaltioperiaatteen niihin ominaisuuksiin, jotka mill\u00e4 tahansa oikeusj\u00e4rjestelm\u00e4ll\u00e4 on oltava, jotta se toimisi tehokkaasti oikeusj\u00e4rjestelm\u00e4n\u00e4, eik\u00e4 siin\u00e4 koskaan arvioida sen sis\u00e4lt\u00f6\u00e4. Sen sijaan aineelliset eli substantiiviset k\u00e4sitykset asettavat vaatimuksia lakien sis\u00e4ll\u00f6lle. N\u00e4iden vaatimusten avulla tutkitaan, ovatko lait oikeutettuja. Muodollisen ja aineellisen k\u00e4sityksen on tarkoitus toimia analyysiv\u00e4linein\u00e4, jotka auttaisivat sek\u00e4 tutkijoita ett\u00e4 oikeusalan ammattilaisia oikeusvaltion vaatimuksia koskevan suuren tietom\u00e4\u00e4r\u00e4n j\u00e4sent\u00e4misess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Kun otetaan huomioon lukuisat lausunnot, p\u00e4\u00e4t\u00f6kset, p\u00e4\u00e4t\u00f6slauselmat ja tuomiot, joita EU:n eri toimielimet ovat antaneet Unkarista eri oikeusvaltiomekanismien puitteissa, syntyy kuitenkin vaikutelma, ett\u00e4 muodolliset osatekij\u00e4t j\u00e4tet\u00e4\u00e4n usein jopa kokonaan huomiotta. Artikkelin mukaan EU:n toimielimet eiv\u00e4t ole hy\u00f6dynt\u00e4neet kaikkia mahdollisia v\u00e4lineit\u00e4, kun ne ovat puuttuneet Unkarin oikeusvaltiovaatimusten noudattamiseen. Ennakkokuulemisten ja vaikutustenarviointien puuttuminen Unkarin lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6prosessin aikana, merkitt\u00e4vien lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6uudistusten hyv\u00e4ksyminen nopeutetuissa menettelyiss\u00e4 ilman asianmukaisia perusteluja, ad hominem -lakien hyv\u00e4ksyminen tai normien ep\u00e4selvyys ja lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n ennakoimattomuus ovat kaikki ilmeisi\u00e4 oikeusvaltioperiaatteen loukkauksia, sill\u00e4 k\u00e4sitteen on tarkoitus taata muun muassa laillisuusperiaate, joka tarkoittaa avointa, vastuullista, demokraattista ja moniarvoista lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6prosessia.<\/p>\n\n\n\n
Oikeusvaltion muodollisiin vaatimuksiin keskittyminen olisi artikkelin mukaan enemm\u00e4n kuin pelkk\u00e4\u00e4 pedanttiutta. Kyseisess\u00e4 l\u00e4hestymistavassa olisi huomattavaa potentiaalia, jota EU:n toimielimet eiv\u00e4t artikkelin mielest\u00e4 ole t\u00e4ysin hy\u00f6dynt\u00e4neet. Jos EU:n oikeusvaltiomekanismit painottaisivat enemm\u00e4n muodollisia vaatimuksia, ne voisivat mahdollisesti vaikeuttaa Unkarin ja muiden vastaavien ongelmien kanssa painivien hallitusten mahdollisuuksia pit\u00e4\u00e4 menettely\u00e4 puhtaasti ideologisena noitavainona. Artikkelin mukaan on opittu, etteiv\u00e4t tosiasiat tai oikeudelliset perustelut voi muuttaa ep\u00e4liberaalien poliittisten johtajien aggressiivista retoriikkaa. Mutta ainakin oikeusalan ammattilaisille ja joillekin poliittisille sidosryhmille, jotka viel\u00e4 jossakin m\u00e4\u00e4rin uskovat objektiivisuuteen, voitaisiin tehd\u00e4 selvemm\u00e4ksi, ett\u00e4 esimerkiksi Unkarin hallituksella ei ole pienint\u00e4k\u00e4\u00e4n aikomusta ottaa oikeusvaltioperiaatteen vaatimuksia vakavasti.<\/p>\n\n\n\n
Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) on k\u00e4sitellyt Unkarin rikkomustapauksia esimerkiksi liittyen tuomareiden ennenaikaiseen el\u00e4k\u00f6itymiseen. Vuonna 2011 Fideszin hallitus alensi julkisten syytt\u00e4jien, tuomareiden ja notaarien el\u00e4keik\u00e4\u00e4 70 vuodesta 62 vuoteen. T\u00e4m\u00e4n seurauksena n\u00e4iden oikeusammattien edustajien oli j\u00e4\u00e4t\u00e4v\u00e4 el\u00e4kkeelle v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti kahdeksan vuotta odotettua aikaisemmin, ilman ty\u00f6nantajan harkintavaltaa. Rikkomusmenettely Unkaria vastaan aloitettiin, mutta siin\u00e4 keskityttiin enemm\u00e4n ik\u00e4\u00e4n perustuvaan syrjint\u00e4\u00e4n kuin oikeusvaltioperiaatteen rikkomiseen. EUT:n olisi pit\u00e4nyt korostaa, ett\u00e4 ennakoitavuus ja oikeusvarmuus ovat keskeisi\u00e4 oikeusvaltioperiaatteen osia, ja ett\u00e4 tuomareiden ennenaikainen el\u00e4k\u00f6ityminen ilman siirtym\u00e4toimia rikkoi n\u00e4it\u00e4 periaatteita.<\/p>\n\n\n\n
Lopuksi kysymys, jonka haluan j\u00e4tt\u00e4\u00e4 lukijalle pohdittavaksi, on se, mill\u00e4 kaikilla muillakin tavoilla EU-instituutiot pystyisiv\u00e4t paremmin suojelemaan oikeusvaltioperiaatetta ja ehk\u00e4isem\u00e4\u00e4n demokratialuisun tapahtumista. B\u00e1rdin ja Zolt\u00e1n Kazain artikkelin esitt\u00e4m\u00e4 keino olisi mielest\u00e4ni ainakin hyv\u00e4 l\u00e4ht\u00f6kohta.<\/p>\n\n\n\n
L\u00e4hteet<\/strong><\/strong><\/p>\n\n\n\n B\u00e1rd, Petra ja Viktor Zolt\u00e1n Kazai: Enforcement of a Formal Conception of the Rule of Law as a Potential Way Forward to Address Backsliding: Hungary as a Case Study. Hague Journal on the Rule of Law (2022) 14:165\u2013193.<\/p>\n\n\n\n Demokratiatiimi<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Artikkelissaan \u201cEnforcement of a Formal Conception of the Rule of Law as a Potential Way Forward to Address Backsliding: Hungary as a Case Study\u201d (2022) Petra B\u00e1rd ja Viktor Zolt\u00e1n Kazai k\u00e4sittelev\u00e4t EU:n toimielinten, erityisesti EU:n tuomioistuimen (EUT) toimintaa ja keinoja oikeusvaltioperiaatteen turvaamiseksi ja demokratialuisun (backsliding) ehk\u00e4isemiseksi. Artikkelissa keskityt\u00e4\u00e4n oikeusvaltioperiaatteen sis\u00e4ll\u00f6lliseen ymm\u00e4rrykseen ja v\u00e4itet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 … Continue reading EU:n keinot oikeusvaltioperiaatteen suojelemiseksi<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":35805,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[8],"tags":[],"class_list":["post-236","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kestava-kehitys-ja-oikeusvaltio-2024"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/236","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/users\/35805"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=236"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/236\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":237,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/236\/revisions\/237"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=236"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=236"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=236"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}