{"id":238,"date":"2024-04-13T10:51:01","date_gmt":"2024-04-13T10:51:01","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/?p=238"},"modified":"2024-04-13T10:51:03","modified_gmt":"2024-04-13T10:51:03","slug":"mika-muuttaa-liberaalin-demokratian-epaliberaaliksi-demokratiaksi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/2024\/04\/13\/mika-muuttaa-liberaalin-demokratian-epaliberaaliksi-demokratiaksi\/","title":{"rendered":"Mik\u00e4 muuttaa liberaalin demokratian ep\u00e4liberaaliksi demokratiaksi?\u00a0"},"content":{"rendered":"\n

Ep\u00e4liberaali demokratia, ep\u00e4liberaali oikeusvaltio, illiberalismi, populistinen konstitutionalismi, perustuslaillinen jakautuminen, perustuslain vastainen populistinen luisuminen, taantuva demokratia ja autoritaarisuuden rajamailla oleminen. N\u00e4ill\u00e4 sanoilla on kuvattu ilmi\u00f6t\u00e4, joka on viime vuosina kasvanut Euroopassa erityisesti Puolassa ja Unkarissa. Demokratiasta poisp\u00e4in luisuvia hallinnollisia toimia on toteutettu my\u00f6s globaalisti. Erityisesti Venezuela ja Singapore on mainittu, kun ilmi\u00f6t\u00e4 tarkastellaan kansainv\u00e4lisesti. Puolan ja Unkarin muutoksia voidaan kuitenkin pit\u00e4\u00e4 poikkeuksellisina ja omalaatuisina. T\u00edmea Drin\u00f3czi ja Agnieszka Bien-Kacala ovat vuonna 2019 julkaisseet artikkelin Iiliberal Constitutionalism: The Case of Hungary and Poland. <\/em>Artikkelissa valaistaan kuinka Unkari ja Puola ovat pitk\u00e4\u00e4n jatkuneen liberaalin demokratian j\u00e4lkeen p\u00e4\u00e4tyneet demokratialuisiin 2010-luvulla eli er\u00e4iden demokraattisten rakenteiden korvaamiseen n\u00e4enn\u00e4isesti demokraattisilla toimilla. Puolan ja Unkarin tapauksessa omaleimaisuutta ilmi\u00f6lle tuo Euroopan Unionin periaatteet, asema ja suhde valtioihin. <\/em>Drin\u00f3czi on unkarilainen tutkija, joka yhdess\u00e4 puolalaisen kollegaansa Bien-Kacalan kanssa ovat vierailleet eri yliopistoissa luennoimassa ilmi\u00f6st\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

Populistinen poliittinen enemmist\u00f6 voi saada ep\u00e4liberaaleja tai ep\u00e4demokraattisia muutoksia hallitusj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n. Ilmi\u00f6 voi kehitty\u00e4 ilman poliittista itsekuria ja muuttamalla perustuslaillista oikeusvaltiota, ottamalla sen perustuslaki ja perustuslaillisuus haltuun oikeudellisin keinoin, kuten esimerkiksi muodollisin ja ep\u00e4muodollisin lakimuutoksin sek\u00e4 hallitsemalla ja lamauttamalla perustuslakituomioistuimia. Drin\u00f3czin ja Bien-Kacalan mukaan ep\u00e4liberaali demokratia muodostuu valtiossa, joka on jo kokenut liberaalin demokratian ja oikeusvaltion, mutta joka ei ole tuonut valtioon riitt\u00e4v\u00e4\u00e4 vakautta. Muutoksen taustalla on ensinn\u00e4kin Unkarin ja Puolan kohdalla se, ett\u00e4 maat ovat muodostaneet demokraattista oikeusvaltiota kohtuu my\u00f6h\u00e4\u00e4n, vasta 90-luvulla. Toiseksi poliittiset ja taloudelliset kriisit ovat mahdollistaneet populistisille aatteille jalansijaa ja vahvistaneet nykyisen poliittisen enemmist\u00f6n asemaa. T\u00e4m\u00e4 populistinen retoriikka ja sen hyv\u00e4ksynt\u00e4 on luonut vahvan tuen ideologialle. Drin\u00f3czi ja Bien-Kacala ovat kolmanneksi syyksi muutokselle listanneet poliittisen itsekontrollin puuttuminen valtiossa. Poliittisella itsekontrollin puuttumisella voidaan tarkoitta kansan kykenem\u00e4tt\u00f6myytt\u00e4 tai haluttomuutta muodostaa toimivaa yhteiskuntaa, joka ajaisi kollektiivisesti \u00e4\u00e4rin\u00e4k\u00f6kulmia vastustavaa kantaa, ja rajoittaisi aggressiivista sek\u00e4 harhaanjohtavaa poliittista kampanjoita maassa.<\/p>\n\n\n\n

Puolalla ja Unkarilla riitt\u00e4\u00e4 eroavaisuuksia toistensa v\u00e4lill\u00e4, kuten Ven\u00e4j\u00e4n tukeminen, oligarkkien m\u00e4\u00e4r\u00e4llinen vaikutus, opposition vahvuus tai heikkous ja katolisen kirkon asema valtiossa. Poliittisilla ja perustuslaillisilla eroilla voidaan selitt\u00e4\u00e4 seurauksia, mutta ei todellista syyt\u00e4 liberaalin oikeusvaltion muuttumista ep\u00e4liberaaliksi. Valtioiden kansalaisyhteiskunta joko siet\u00e4\u00e4, hyv\u00e4ksyy tai tukee hallitusten muutoksia ja populistista politiikkaa. Sivusta katsojalle tilanne n\u00e4ytt\u00e4ytyy silt\u00e4, ett\u00e4 kansa joko haluaa muutoksia tai ei ainakaan merkitt\u00e4v\u00e4sti vastusta uuden j\u00e4rjestelm\u00e4n rakentumista. Kansan asemaa valtiossa voidaan pit\u00e4\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 roolissa. Oikeudellisesti valtio tarvitsee kansaa suvereenisuutensa muodostamiseen alueen ja tunnustamisen lis\u00e4ksi. Kansa on roolissaan m\u00e4\u00e4rittelem\u00e4ss\u00e4 miten valtio muuttaa politiikkaansa tai hallintoaan. <\/p>\n\n\n\n

Molemmissa valtioissa poliittinen enemmist\u00f6 valloitti ensin itsen\u00e4iset tarkastus- ja valvontaelimet sek\u00e4 rajoittivat perustuslakituomioistuimia, my\u00f6s perustuslakituomioistuimen tuomarien nimitysprosessia muutettuun Unkarissa ja Puolassa taas heid\u00e4n p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoprosessiaan. My\u00f6s valtakunnansyytt\u00e4j\u00e4\u00e4 koskevia s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4 muutettiin. Seurauksena erityisesti perustuslakituomioistuinten voidaan sanoa ty\u00f6skentelev\u00e4n hallitseville puolueille ja niiden johtajille. My\u00f6s muita demokraattisia instituutioita on muutettu uudella lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6ll\u00e4 tai lakimuutoksilla. Vaaleja, oikeusasiamiest\u00e4, oikeuslaitosta ja tuomioistuinj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 koskevia lakeja on muutettu. Kokoontumis-, sanan- ja lehdist\u00f6nvapautta on my\u00f6s rajoitettu.<\/p>\n\n\n\n

Jan-Werner M\u00fcller on k\u00e4ytt\u00e4nyt termi\u00e4 ep\u00e4demokratia ep\u00e4liberalismin sijaan. Ep\u00e4liberaalilla demokratialla on oikeutettu ep\u00e4demokraattisia hallinnon toimia, kuten toimien kohdistamista demokratian ydinalueelle, mediaan ja poliittisiin vastapuoliin. Termin k\u00e4ytt\u00e4misess\u00e4 on ongelma siin\u00e4, etteiv\u00e4t n\u00e4m\u00e4 hallinnot ole k\u00e4ytt\u00e4ytyneet ep\u00e4demokraattisesti. Demokraattisia toimia on k\u00e4ytetty, pelis\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4 on noudatettu ainakin muodollisesti ja poliittisilla toimijoilla ja hallinnolla on legitimiteetti. Unkari ja Puola ovat edelleen demokratiaan, oikeusvaltioperiaatteeseen ja ihmisoikeuksien turvaamiseen perustuvan alueellisen yhteis\u00f6n, Euroopan unionin j\u00e4seni\u00e4. J\u00e4senyyden yll\u00e4pit\u00e4misen n\u00e4k\u00f6kulmasta molempia valtioita olisi pidett\u00e4v\u00e4 perustuslaillisina demokratioina, vaikka versio siit\u00e4 olisi puutteellinen tai vain muodollinen. Puolan ja Unkarin tapauksessa, valtioiden aiempi demokraattinen oikeusvaltio ei ole toiminut tehokkaasti tai saavuttanut haluttuja muutoksia vakaamman yhteiskunnan ja kansallisen identiteetin vahvistamiseksi. T\u00e4ll\u00f6in yhteiskunta k\u00e4\u00e4ntyy n\u00e4enn\u00e4isesti vaikuttavan vahvan johtamisen puoleen. Kansa haluaa valtioon muutosta ja tukee sen saamiseksi, vaikka n\u00e4enn\u00e4ist\u00e4 demokraattista j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4, mutta toimivaa ja itsen\u00e4ist\u00e4. Kansa muuttaa halutessaan liberaalin demokraattisen oikeusvaltion ep\u00e4liberaaliksi oikeusvaltioksi. Nykyisell\u00e4 j\u00e4rjestelm\u00e4ll\u00e4 on voitu kokeilla EU:n rajoja ja vaikuttaa sen tukipolitiikkaan. Toimet n\u00e4ytt\u00e4ytyv\u00e4t valtiossa tehokkaina ja aikaansaavina, varsinkin jos kansalle budjetoidaan yhteis\u00f6ss\u00e4 toimien j\u00e4lkeen viel\u00e4 tukia. T\u00e4n\u00e4 kev\u00e4\u00e4n\u00e4 Unkarin hallitus n\u00e4ytt\u00e4ytyi laajemminkin mediassa, sen vet\u00e4ess\u00e4 naruista Suomen ja etenkin Ruotsin Nato-j\u00e4senyyden hyv\u00e4ksymisen kanssa. <\/p>\n\n\n\n

Suomi on saanut osansa Unkarin poliittisen johdon n\u00e4k\u00f6kulmista aiemminkin oikeusvaltion m\u00e4\u00e4rittelemiseen ja toteutumiseen liittyen. Suomen perustuslakivaltiokuntaa on pidetty politisoituneena. J\u00e4rjestelm\u00e4mme ei turvaa riippumatonta perustuslakituomioistuinta, joka valvoisi perustuslainmukaisuutta. Ep\u00e4liberalismin ja oikeusvaltion valossa voidaan tarkastella tuomioistuinj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4mme. Tuomioistuinj\u00e4rjestelm\u00e4mme antaa tuomiovaltaa poliittisille lautamiehille, joilla ei ole juristikoulutusta ja jotka valikoituvat poliittisin perustein. Vakavien rikostenkin kohdalla on tapauksia, joissa virkatuomarin kanta tuomiosta ja syyllisyydest\u00e4 on kumottu lautamiesten toimesta. Alueilla, joissa oikeiston poliittinen edustus on vahva, tuomitaan Suomessa ihmisi\u00e4 ohittaen koulutettujen tuomarien n\u00e4kemyksi\u00e4, ja ihmisten toimesta, jotka tukevat populistisen \u00e4\u00e4rioikeiston ideologiaa. Ongelmakohdista huolimatta lautamiesj\u00e4rjestelm\u00e4 on viel\u00e4 oikeusvaltio Suomessa olemassa, vaikka sen oikeudenmukaisuus on kyseenalaistettu. Kansamme on hyv\u00e4ksynyt j\u00e4rjestelm\u00e4n olemassaolon ja sille sen tuomiovallan. Voidaankin kysy\u00e4, onko meill\u00e4 Suomessakin pinnan alla kehittym\u00e4ss\u00e4 \u00e4\u00e4rioikeiston, populismin, korona-, talous- ja maahanmuuttokriisien my\u00f6t\u00e4 muutoksia instituutioihin, jotka ovat jotain muuta kuin demokraattisen oikeusvaltion k\u00e4sitykseen kuuluvia, ehk\u00e4 jopa illiberalistisia.<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Drin\u00f3czi, T\u00edmea & Agnieszka Bie\u0144-Kaca\u0142a: Illiberal Constitutionalism: The Case of Hungary and Poland.\u00a0German Law Journal\u00a0<\/em>(2019), 20, pp. 1140\u20131166.<\/p>\n\n\n\n

Pyy, Tommi \u2013 Kokkonen, Yrj\u00f6: Suomen Nato-j\u00e4senyyden ratifiointi Unkarissa saattaa j\u00e4lleen viiv\u00e4sty\u00e4.\u00a0https:\/\/yle.fi\/a\/74-20019806. Luettu 10.4.2024.<\/p>\n\n\n\n

Kankkonen, Tommi: Unkari ja Ruotsi sopivat h\u00e4vitt\u00e4j\u00e4kaupoista \u2013 Unkarin odotetaan hyv\u00e4ksyv\u00e4n Ruotsin Nato-j\u00e4senyyden maanantaina.\u00a0https:\/\/yle.fi\/a\/74-20076102.\u00a0Luettu 10.4.2024.<\/p>\n\n\n\n

Hyt\u00f6nen, Timo: Lautamiehi\u00e4 on istunut suomalaisilla k\u00e4r\u00e4jill\u00e4 jakamassa tuomiota 1400-luvulta l\u00e4htien \u2013 nyt j\u00e4rjestelm\u00e4lle vaaditaan loppua.\u00a0https:\/\/yle.fi\/a\/3-12468028.\u00a0Luettu 10.4.2024.<\/p>\n\n\n\n

Kerkel\u00e4, Lasse: Kaupunginvaltuutettu solvasi maahanmuuttajia ja romaneja.\u00a0https:\/\/www.hs.fi\/kotimaa\/art-2000010350240.html\u00a0Luettu 10.4.2024.<\/p>\n\n\n\n

Demokratiatiimi<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Ep\u00e4liberaali demokratia, ep\u00e4liberaali oikeusvaltio, illiberalismi, populistinen konstitutionalismi, perustuslaillinen jakautuminen, perustuslain vastainen populistinen luisuminen, taantuva demokratia ja autoritaarisuuden rajamailla oleminen. N\u00e4ill\u00e4 sanoilla on kuvattu ilmi\u00f6t\u00e4, joka on viime vuosina kasvanut Euroopassa erityisesti Puolassa ja Unkarissa. Demokratiasta poisp\u00e4in luisuvia hallinnollisia toimia on toteutettu my\u00f6s globaalisti. Erityisesti Venezuela ja Singapore on mainittu, kun ilmi\u00f6t\u00e4 tarkastellaan kansainv\u00e4lisesti. Puolan ja … Continue reading Mik\u00e4 muuttaa liberaalin demokratian ep\u00e4liberaaliksi demokratiaksi?\u00a0<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":35805,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[8],"tags":[],"class_list":["post-238","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kestava-kehitys-ja-oikeusvaltio-2024"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/238","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/users\/35805"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=238"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/238\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":239,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/238\/revisions\/239"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=238"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=238"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=238"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}