Degrowth-k\u00e4site on viime vuosina tarjonnut valtavirrasta poikkeavan vaihtoehdon nykyajan jatkuvan talouskasvun paradigmoille. Juurtuen erityisesti ymp\u00e4rist\u00f6lliseen kest\u00e4vyyteen sek\u00e4 sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen ja hyvinvointiin, degrowth kannattaa demokraattisesti ohjattua tuotannon ja kulutuksen uudelleenjakoa teollistuneissa maissa ja pyrkii laajemmin haastamaan my\u00f6s yhteiskunnan j\u00e4senien kulutustottumuksia ja el\u00e4m\u00e4ntapavalintoja. Artikkelissa “What is Degrowth? From an Activist Slogan to a Social Movement” Federico Demaria, Fran\u00e7ois Schneider, Filka Sekulova ja Joan Martinez-Alier tarkastelevat degrowth-termin alkuper\u00e4\u00e4, sis\u00e4ll\u00f6llist\u00e4 merkityst\u00e4, l\u00e4hteit\u00e4 ja strategioita laajemmassa yhteiskunnallisen muutoksen kontekstissa.<\/p>\n\n\n\n
Alun perin aktivistien k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4n\u00e4 iskulauseena kehittynyt degrowth on muovautunut ajan kuluessa kattavaksi sosiaalisen liikkeen tulkinnalliseksi viitekehykseksi, jonka avulla pyrit\u00e4\u00e4n laajaan yhteiskunnalliseen muutokseen. Degrowth ei ajatusmallina sitoudu vain yhteen filosofiseen arvopohjaan tai virtaukseen, vaan ammentaa useista ekologisista ja sosiaalisista ajattelusuunnista, kuten feminismist\u00e4, poliittisesta ekologiasta sek\u00e4 pyrkimyksest\u00e4 sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen. Syvimp\u00e4n\u00e4 liikkeen ideologiassa on tietynlainen yhteinen tavoite ekososialistiseen ideaaliin pyrkimisess\u00e4, johon voidaan pyrki\u00e4 sek\u00e4 yksil\u00f6tasolla ett\u00e4 laajemmin yhteiskunnan tasolla. <\/p>\n\n\n\n
Degrowth haastaa ajatuksen pysyv\u00e4n kasvun mahdollisuudesta ja sen sijaan pyrkii demokraattisesti ohjattuun, uudelleenjakavaan tuotannon ja kulutuksen v\u00e4hent\u00e4miseen teollisuusmaissa ymp\u00e4rist\u00f6nkest\u00e4vyyden, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja ihmisten yleisen hyvinvoinnin saavuttamiseksi. Liike haastaa markkinaehtoisen politiikan vallitsevaa n\u00e4k\u00f6kulmaa yhteiskunnassa, korvaten sen idealla niin sanotusta niukasta runsaudesta. Liike pyrkii muun muassa energian ja materian kulutuksen v\u00e4hent\u00e4miseen, kiinnitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 huomiota maapallon biologisiin rajoitteisiin. Yksitt\u00e4isten yhteiskunnan j\u00e4senten tasolla niukka runsaus voi merkit\u00e4 erilaisia el\u00e4m\u00e4ntapamuutoksia, kuten autoilun vaihtamista py\u00f6r\u00e4ilyyn, yhteisasuntoon muuttoa tai lihan sy\u00f6nnin lopettamista. Ymp\u00e4rist\u00f6n\u00e4k\u00f6kantojen lis\u00e4ksi degrowth edustaa my\u00f6s tavoitetta syvemm\u00e4n demokratian rakentamiselle sek\u00e4 pyrkimyst\u00e4 yhteiskunnan varallisuuden oikeudenmukaiseen uudelleenjakoon, niin globaalisti kuin my\u00f6s yksitt\u00e4isten maiden eri sukupolvien v\u00e4lill\u00e4. Oikeudenmukaisuusajattelu ulottuu my\u00f6s laajemmin tavoitteeseen v\u00e4hent\u00e4\u00e4 eriarvoisuutta, korjata menneit\u00e4 v\u00e4\u00e4ryyksi\u00e4, edist\u00e4\u00e4 tasapuolista resurssien jakoa ja est\u00e4\u00e4 k\u00f6yhyytt\u00e4 esimerkiksi perustamalla lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6llisi\u00e4 minimistandardeja. <\/p>\n\n\n\n
Artikkelissaan kirjoittajat puhuvat tietynlaisista degrowthin l\u00e4hteist\u00e4, jotka luovat liikkeen arvopohjaa. N\u00e4ihin l\u00e4hteisiin lukeutuvat muun muassa ekologia, kehityksen ja kasvun kriittinen katsonta, bioekonomia sek\u00e4 oikeudenmukaisuuden tavoittelu. Erityisesti ekologia vaikuttaa olevan yksi liikkeen kantavista teemoista \u2013 sen n\u00e4k\u00f6kannalta degrowth-liike tarkastelee ekosysteemi\u00e4 ja kaikkia sen osia arvokkaina ja suojeltavina, eik\u00e4 vain hy\u00f6dyllisten ymp\u00e4rist\u00f6resurssien tai -palveluiden tarjoajina. Samalla liike kuitenkin korostaa ekologisten j\u00e4rjestelmien ja teollisen tuotannon ja jatkuvan kehityksen v\u00e4list\u00e4 kilpailuasetelmaa. Erityisesti green growth -ajattelumalli on kirjoittajien mukaan ristiriidassa todellisen kest\u00e4v\u00e4n yhteiskuntamallin kanssa, sill\u00e4 niiden tarjoama “ekotehokkuus” esimerkiksi uudenlaisen teknologian mahdollistamana voi todellisuudessa johtaa kulutuksen tai tuotannon lis\u00e4\u00e4ntymiseen, teknologian h\u00e4ivytt\u00e4ess\u00e4 tuotannon ja kulutuksen todelliset rajat. Vaikutus voi n\u00e4in ollen olla p\u00e4invastainen tarkoitetusta. Degrowth-ajattelun niukan runsauden ajatus pyrkiikin ekosysteemien s\u00e4ilytt\u00e4miseen, v\u00e4hent\u00e4m\u00e4ll\u00e4 niihin ja luontoon kohdistuvaa painetta erilaisten taloudellisten tavoitteiden ajamina. Bioekonomian kannalta taas degrowth keskittyy tuotannon resurssien ja j\u00e4tevirtojen hallintaan. <\/p>\n\n\n\n
Degrowth siis kyseenalaistaa nykyajan jatkuvan kasvun ja ylikulutuksen vallitsevaa trendi\u00e4 ja pyrkii sen sijaan tarjoamaan ihmisille ekososialistista ideologiaa siit\u00e4, miten el\u00e4m\u00e4n tarkoituksen ja ihmisen hyvinvoinnin n\u00e4k\u00f6kulmasta luonnon kanssa l\u00e4heisempi yhdess\u00e4elo ja materialistisista tottumuksista eroon p\u00e4\u00e4seminen ovat kest\u00e4v\u00e4 tapa el\u00e4\u00e4. Liike pyrkii vastaamaan modernin yhteiskunnan kasvavaan tarpeeseen l\u00f6yt\u00e4\u00e4 enemm\u00e4n merkityst\u00e4 ja tyydytyst\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4n ilman materialismin vaatimuksia. Tavoitteena on muuttaa k\u00e4sitys ihmisist\u00e4 taloudellisina toimijoina, joita ohjaa vain oman edun tavoittelu ja hy\u00f6dyn maksimointi. Degrowth-liikkeen joidenkin kannattajien p\u00e4\u00e4tavoitteista onkin yksil\u00f6iden arvojen ja k\u00e4ytt\u00e4ytymisen muuttaminen. Yksil\u00f6tasolla yhteiskunnan j\u00e4senille tarjotaan helposti toteutettavia k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n keinoja, joiden avulla he voivat alkaa harjoittaa vapaaehtoista yksinkertaisuutta el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n, jolloin he el\u00e4v\u00e4t paremmin ja kest\u00e4v\u00e4mmin v\u00e4hemm\u00e4ll\u00e4, samalla hidastaen el\u00e4m\u00e4ntahtiaan. Samalla ajatuksena on, ett\u00e4 ylij\u00e4\u00e4nyt aika on kohdistettavissa esimerkiksi sosiaalisiin suhteisiin ja poliittiseen osallistumiseen, kuten my\u00f6s liikunnalle ja hengellisyydelle, jotka eiv\u00e4t ole ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 kuluttavia ja sille haitallisia toimia. <\/p>\n\n\n\n
Degrowth on siis ajatusmallina laaja ja useita eri nykymaailman ongelmakohtia kattava kokonaisuus. Kirjoittajat toteavatkin, ett\u00e4 degrowth-ajattelun taustalla on pyritty tunnistamaan sosiaalisia ongelmia ja n\u00e4iden syntytekij\u00f6it\u00e4, joihin tulisi erityisesti kest\u00e4v\u00e4n kehityksen n\u00e4k\u00f6kulmasta kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota. Degrowth ei siis ole ainoastaan kritiikki\u00e4 talouskasvua kohtaan, vaan se yhdist\u00e4\u00e4 erilaisia ajatusvirtauksia ja pyrkii muodostamaan k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n toimintamalleja n\u00e4iden toteuttamiseksi. Muutokseen pyrit\u00e4\u00e4n erilaisia strategioita hy\u00f6dynt\u00e4en, vastustavasta aktivismista uudenlaisten vaihtoehtojen rakentamiseen. Degrowth-ajattelussa “kest\u00e4v\u00e4\u00e4 kehityst\u00e4” pidet\u00e4\u00e4n oksymoronina, ja sen sijaan liike pyrkiikin luomaan uudenlaista el\u00e4m\u00e4ntyyli\u00e4 ja ajattelutapaa siihen, mist\u00e4 hyv\u00e4 el\u00e4m\u00e4 muodostuu. Samanaikaisesti merkitt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 roolissa on nykyist\u00e4 talouspainotteista yhteiskuntamallia vastustava aktivismi, joka ilmenee muun muassa kampanjoina infrastruktuurin laajentumista vastaan, erilaisina mielenosoituksina ja boikotteina. <\/p>\n\n\n\n
Degrowth-liikkeen moninaisuus voikin kirjoittajien mukaan johtaa my\u00f6s j\u00e4nnitteisiin ja konflikteihin, kuitenkin samalla toimien my\u00f6s luovuuden ja innovaation l\u00e4hteen\u00e4. Laaja kannanottopohja tarjoaa alustan useiden eri sosiaalisten, poliittisten ja taloudellisten ongelmakohtien esiin tuomiselle, mutta samalla liikkeen ydinajatus voi j\u00e4\u00e4d\u00e4 viestim\u00e4tt\u00e4. Kuitenkin monipuolinen yhdistelm\u00e4 erilaisia toimintastrategioita paikallisella, kansallisella ja globaalilla tasolla luovat merkitt\u00e4vi\u00e4 mahdollisuuksia vaikuttaa ja luoda kest\u00e4v\u00e4\u00e4 muutosta. Liikett\u00e4 yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 sitoutuminen vuoropuheluun ja yhteisty\u00f6h\u00f6n, tunnustaen rakentavan keskustelun arvon sen jatkuvaan kehitykseen.<\/p>\n\n\n\n
Kirjoittajien kuvaama degrowth edustaakin rohkeaa visiota yhteiskunnan uudelleen ajattelusta ajankohtaisten ymp\u00e4rist\u00f6llisten ja sosiaalisten haasteiden edess\u00e4. Haastaessaan kasvun hegemoniaa ja edist\u00e4ess\u00e4\u00e4n syvemp\u00e4\u00e4 demokratiaa ja oikeudenmukaisuutta, degrowth pyrkii tarjoamaan polun kohti kest\u00e4v\u00e4mp\u00e4\u00e4 ja oikeudenmukaisempaa tulevaisuutta, johtaen yleiseen hyvinvointiin sek\u00e4 yksil\u00f6n ett\u00e4 laajemmin yhteiskunnan n\u00e4k\u00f6kannalta. Yksi degrowth-liikkeen t\u00e4rkeimpi\u00e4 anteja voidaan katsoa olevan sen voimakas muistutus siit\u00e4, kuinka t\u00e4rke\u00e4\u00e4 on kyseenalaistaa juurtuneita oletuksia ja tutkia vaihtoehtoisia polkuja yhteiskunnan vaurauden ja hyvinvoinnin saavuttamiseksi.<\/p>\n\n\n\n
L\u00e4hde<\/strong><\/p>\n\n\n\n Demaria, Federico et al.: What is Degrowth? From an Activist Slogan to a Social Movement. Environmental Values, Volume 22, Number 2, April 2013, pp. 191-215.<\/p>\n\n\n\n Taloustiimi II<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Degrowth-k\u00e4site on viime vuosina tarjonnut valtavirrasta poikkeavan vaihtoehdon nykyajan jatkuvan talouskasvun paradigmoille. Juurtuen erityisesti ymp\u00e4rist\u00f6lliseen kest\u00e4vyyteen sek\u00e4 sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen ja hyvinvointiin, degrowth kannattaa demokraattisesti ohjattua tuotannon ja kulutuksen uudelleenjakoa teollistuneissa maissa ja pyrkii laajemmin haastamaan my\u00f6s yhteiskunnan j\u00e4senien kulutustottumuksia ja el\u00e4m\u00e4ntapavalintoja. Artikkelissa “What is Degrowth? From an Activist Slogan to a Social Movement” Federico Demaria, Fran\u00e7ois … Continue reading Degrowth: Tavoitteena kokonaisvaltainen ja kest\u00e4v\u00e4 hyvinvointi\u00a0<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":35805,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[8],"tags":[],"class_list":["post-240","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kestava-kehitys-ja-oikeusvaltio-2024"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/240","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/users\/35805"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=240"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/240\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":241,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/240\/revisions\/241"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=240"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=240"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=240"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}