Pyrkimys jatkuvan talouskasvun ja planeettamme k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 olevien ymp\u00e4rist\u00f6resurssien rajallisuuden yhteensovittamiseen on ollut viimeisten vuosikymmenten aikana keskeinen teema. T\u00e4t\u00e4 konseptia, jossa tavaroiden ja palveluiden taloudelliset arvot kasvavat tavalla, joka ei heikenn\u00e4 luonnonvaroja ja ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4, voidaan kutsua vihre\u00e4ksi kasvuksi. Ajatus ei ole ollut olemassa vain taloustieteilij\u00f6iden keskuudessa, vaan kysymys on hyvin pitk\u00e4lti my\u00f6s poliittinen. Esimerkiksi kansainv\u00e4linen Taloudellisen yhteisty\u00f6n ja kehityksen j\u00e4rjest\u00f6 (OECD) on luonut vihre\u00e4\u00e4 kasvua koskevan strategian, jossa taloudelliset, ymp\u00e4rist\u00f6lliset, sosiaaliset, teknologiset n\u00e4k\u00f6kohdat yhdistyv\u00e4t kokonaisvaltaiseksi viitekehykseksi. Vihre\u00e4n kasvun omaksumisesta onkin tullut l\u00e4hes v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys, jotta luonnonvarat ja ymp\u00e4rist\u00f6palvelut ovat saatavillamme my\u00f6s jatkossa ja yhteiskunnan hyvinvointi tulevaisuudessa voidaan taata. <\/p>\n\n\n\n
Mihin ajatus talouskasvusta luontoa kuluttamatta sitten perustuu? Tutkijaprofessori Georg Meran l\u00e4hestyy konseptia artikkelissaan \u201dIs green growth possible and even desirable in a spaceship economy\u201d kiertotalouden k\u00e4sitteest\u00e4. Kiertotalous perustuu siihen, ett\u00e4 tuotannon ja kulutuksen l\u00e4pik\u00e4yneet luonnonvarat s\u00e4ilyisiv\u00e4t taloudessa mahdollisimman pitk\u00e4\u00e4n sen sijaan, ett\u00e4 tuotanto- ja kulutusj\u00e4\u00e4nn\u00f6kset palautettaisiin takaisin luontoon. T\u00e4m\u00e4nkaltaisen talouden kiertokulun lis\u00e4\u00e4misen katsotaan kasvattavan talouden resurssitehokkuutta, ja edelleen mahdollistavan talouskasvun ja ymp\u00e4rist\u00f6n kest\u00e4vyyden toteutumisen samanaikaisesti. Yksin kiertotalouteen perustuvassa ajattelussa rajalliset luonnonvarat eiv\u00e4t ole esteen\u00e4 vihre\u00e4n kasvulle, kun ajatellaan, ett\u00e4 j\u00e4tteet voidaan kerta toisensa j\u00e4lkeen sy\u00f6tt\u00e4\u00e4 takaisin talouden k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4ksi. <\/p>\n\n\n\n
Koska vaara planeettamme rajallisten ymp\u00e4rist\u00f6resurssien ylittymisest\u00e4 on kuitenkin v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 k\u00e4sill\u00e4, ei t\u00e4m\u00e4n merkityst\u00e4 voida sivuuttaa. T\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 Meran tuo esiin ymp\u00e4rist\u00f6resurssien korvaamisen luonnonvarojen ehtyess\u00e4 ennen kaikkea sellaisella p\u00e4\u00e4omalla, jota voidaan tuottaa uudestaan. Uudestaan tuotettavalla p\u00e4\u00e4omalla tarkoitetaan k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 fyysist\u00e4 p\u00e4\u00e4omaa, esimerkiksi koneita. P\u00e4\u00e4oman uudelleentuottaminen sen sijaan on mahdollista teknologisen kehityksen ja innovaatioiden johdosta. Taloustieteess\u00e4 muodostunut vihre\u00e4n kasvun malli perustuukin perinteisesti siihen, ett\u00e4 niin kutsuttu p\u00e4\u00e4oman kasaantuminen lis\u00e4\u00e4 resurssitehokkuutta, joka kompensoi resurssien v\u00e4henev\u00e4\u00e4 saatavuutta johtaen lopulta talouden kasvuun. Teknologinen kehitys onkin merkitt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tavalla vihre\u00e4n kasvun takana ja sen ajatellaan mahdollistavan jopa talouskasvun t\u00e4ydellisen irrottautumisen luonnonvaroista. <\/p>\n\n\n\n
Vihre\u00e4\u00e4n kasvuun perustuvaa ajattelua on kuitenkin alettu viime aikoina kritisoimaan entist\u00e4 enemm\u00e4n. T\u00e4m\u00e4 on seurausta ennen kaikkea siit\u00e4, ett\u00e4 erilaiset ymp\u00e4rist\u00f6ongelmat ovat tulleet aiempaa n\u00e4kyvimmiksi ja tutkimukset maapallon planetaarisista rajoista, toisin sanoen ymp\u00e4rist\u00f6n eri osa-alueista, ovat lis\u00e4\u00e4ntyneet. Vanhakantainen ekonomistinen ajattelutapa, jossa maapalloa verrataan avaruusalukseen, on kaiken lis\u00e4ksi j\u00e4lleen nostanut p\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n viimeaikaisissa julkaisuissa. Vertaus kuvaa yksinkertaistettuna planeettamme resurssien rajallisuutta, ja teknisen infrastruktuurin kehittymisen ajatellaan voimistavan t\u00e4t\u00e4 haastetta entisest\u00e4\u00e4n. <\/p>\n\n\n\n
Vihre\u00e4\u00e4n kasvuun kohdistuva kritiikki ei ole miss\u00e4\u00e4n nimess\u00e4 turhaa puhetta. Meranin artikkelin p\u00e4\u00e4asiallinen tarkoitus on nimitt\u00e4in todistaa vihre\u00e4 kasvu, ainakin sen edell\u00e4 kuvatussa perinteisess\u00e4 muodossa, mahdottomaksi. Taloustieteellisi\u00e4 laskukaavoja t\u00e4ss\u00e4 yksityiskohtaisemmin avaamatta, vihre\u00e4\u00e4 kasvua ei voida Meranin mukaan pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 toteuttaa, vaikka innovaatiot ja tekninen tiet\u00e4mys tietyiss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin lis\u00e4\u00e4ntyisiv\u00e4tkin. Meran osoittaa, ett\u00e4 mahdollisuudet korvata ehtyvi\u00e4 luonnonvaroja uudestaan tuotettavalla p\u00e4\u00e4omalla ovat rajalliset, toisin kuin vihre\u00e4n kasvun perinteisess\u00e4 mallissa v\u00e4itet\u00e4\u00e4n. Resurssien tuottavuudella on siis yl\u00e4raja, jota ei voida voittaa yksin teknisen kehityksen ja innovaatioiden avulla, eik\u00e4 luonnonvaroja voida loppujen lopuksi erottaa talouskasvusta. <\/p>\n\n\n\n
Onko vihre\u00e4ss\u00e4 kasvussa sittenkin kyse jostain mahdottomasta ja saavuttamattomissa olevasta? Esimerkiksi OECD:n vihre\u00e4\u00e4 kasvua koskevassa strategiassa korostuu nimenomaan ajatus perinteisest\u00e4 vihre\u00e4st\u00e4 kasvusta. OECD on ottanut huomioon sen, ett\u00e4 talouden voidaan odottaa kasvavan vain tiettyyn pisteeseen asti nykyisell\u00e4 teknologialla, mutta tietyn ajan kuluttua ymp\u00e4rist\u00f6resurssit ehtyv\u00e4t ja talouskasvu k\u00e4\u00e4ntyy laskuun. OECD painottaakin strategiassaan juuri innovaatioiden merkityst\u00e4 siin\u00e4 tilanteessa, kun ymp\u00e4rist\u00f6resursseja ei voida en\u00e4\u00e4 korvata uudestaan tuotettavalla p\u00e4\u00e4omalla. T\u00e4m\u00e4 on kuitenkin ristiriidassa sen kanssa, ett\u00e4 my\u00f6s mahdollisuudet uusille innovaatioille saavuttavat jossain vaiheessa yl\u00e4rajan. <\/p>\n\n\n\n
T\u00e4ss\u00e4 vaiheessa on kuitenkin syyt\u00e4 painottaa sit\u00e4, ett\u00e4 vihre\u00e4\u00e4n kasvuun perustuva ajattelu ei ole miss\u00e4\u00e4n nimess\u00e4 turhaa tai merkitykset\u00f6nt\u00e4. Viel\u00e4 ei ole saavutettu pistett\u00e4, jossa fyysisen p\u00e4\u00e4oman korvaavuudet johtaisivat talouskasvun k\u00e4\u00e4ntymisen laskuun, eik\u00e4 innovaatioiden yl\u00e4rajaa ei ole tiett\u00e4v\u00e4sti kyetty t\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 edes ennustamaan. OECD:n mukaan irrottautuminen vihre\u00e4n kasvun strategiasta olisi sek\u00e4 ep\u00e4viisasta, ett\u00e4 kest\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4, sill\u00e4 se aiheuttaisi riskej\u00e4 inhimillisist\u00e4 seurauksista, talouskasvun ja kehityksen rajoituksia sek\u00e4 muita peruuttamattomia seurauksia. Nykytilanteessa olennaisinta on tukea innovaatiopolitiikkaa, joka edesauttaa luonnonvarojemme k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 s\u00e4\u00e4steli\u00e4\u00e4mm\u00e4ll\u00e4 ja tehokkaammalla tavalla ja ainakin kasvattaa v\u00e4li\u00e4 talouskasvun ja ehtyvien luonnonvarojen v\u00e4ill\u00e4. <\/p>\n\n\n\n
L\u00e4hteet<\/strong><\/p>\n\n\n\n Meran, Georg, Is green growth possible and even desirable in a spaceship economy? Ecological Economics 213\/2023.<\/p>\n\n\n\n Towards green growth. A summary for policy makers. OECD 2011. <\/p>\n\n\n\n Towards green growth. Summary in Finnish. OECD iLibrary 2011. <\/p>\n\n\n\n Taloustiimi II<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Pyrkimys jatkuvan talouskasvun ja planeettamme k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 olevien ymp\u00e4rist\u00f6resurssien rajallisuuden yhteensovittamiseen on ollut viimeisten vuosikymmenten aikana keskeinen teema. T\u00e4t\u00e4 konseptia, jossa tavaroiden ja palveluiden taloudelliset arvot kasvavat tavalla, joka ei heikenn\u00e4 luonnonvaroja ja ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4, voidaan kutsua vihre\u00e4ksi kasvuksi. Ajatus ei ole ollut olemassa vain taloustieteilij\u00f6iden keskuudessa, vaan kysymys on hyvin pitk\u00e4lti my\u00f6s poliittinen. Esimerkiksi kansainv\u00e4linen Taloudellisen … Continue reading Vihre\u00e4 kasvu: kest\u00e4v\u00e4n tulevaisuuden edellytys vai mahdottomuus?<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":35805,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[8],"tags":[],"class_list":["post-242","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kestava-kehitys-ja-oikeusvaltio-2024"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/242","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/users\/35805"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=242"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/242\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":243,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/242\/revisions\/243"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=242"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=242"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=242"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}