Markus Gehring on arvostettu oikeustieteilij\u00e4, joka on erikoistunut kansainv\u00e4liseen ymp\u00e4rist\u00f6oikeuteen, kansainv\u00e4liseen kauppaoikeuteen, Euroopan unionin oikeuteen sek\u00e4 kest\u00e4v\u00e4\u00e4n kehitykseen. H\u00e4nell\u00e4 on merkitt\u00e4v\u00e4 rooli sek\u00e4 akateemisessa maailmassa ett\u00e4 kansainv\u00e4lisen oikeuden k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n soveltamisessa. Gehring toimii professorina ja tutkijana Cambridgen yliopistossa ja useissa tutkimuslaitoksissa ymp\u00e4ri maailmaa. Lis\u00e4ksi Gehring toimii neuvonantajana hallituksille ja kansainv\u00e4lisille j\u00e4rjest\u00f6ille kest\u00e4v\u00e4n kehityksen oikeudellisissa kysymyksiss\u00e4. Gehringin ty\u00f6 on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, sill\u00e4 se tarjoaa oikeudellisia n\u00e4k\u00f6kulmia ja ratkaisuja joillekin t\u00e4m\u00e4n ajan kiireellisimmist\u00e4 globaaleista haasteista.<\/p>\n\n\n\n
Artikkelissaan “Legal Transition to the Green Economy” Gehring syventyy vihre\u00e4n talouden siirtym\u00e4n k\u00e4sitteeseen, keskittyen erityisesti siihen, miten lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6 ja oikeusj\u00e4rjestelm\u00e4 voivat tukea t\u00e4t\u00e4 siirtym\u00e4\u00e4. Gehring taustoittaa artikkeliaan avaamalla keskustelun vuoden 2008 talouskriisist\u00e4, joka toimi katalysaattorina uudelle ajattelutavalle talouden kest\u00e4vyydest\u00e4. Artikkelissa Gehring painottaa, kuinka kriisin j\u00e4lkimainingeissa on alettu arvostaa entist\u00e4 enemm\u00e4n talouden kest\u00e4vyyden merkityst\u00e4 \u2013 ei ainoastaan finanssipolitiikan n\u00e4k\u00f6kulmasta, vaan my\u00f6s ymp\u00e4rist\u00f6n ja yhteiskunnallisen vakauden osalta. T\u00e4m\u00e4 onkin johtanut laajempaan pohdintaan siit\u00e4, miten lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n ja taloudellisten mallien tulisi ja pit\u00e4isi voida ottaa huomioon ymp\u00e4rist\u00f6lliset rajat ja edist\u00e4\u00e4 oikeudenmukaisempaa yhteiskuntaa. <\/p>\n\n\n\n
Artikkelissa tuodaan esille, ettei vihre\u00e4ll\u00e4 taloudella ole yht\u00e4 universaalia m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4\u00e4. Gehring m\u00e4\u00e4rittelee termin kuitenkin itse yhten\u00e4 talouden muotona, joka edist\u00e4\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6n kest\u00e4vyytt\u00e4 ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta pyrkien samalla taloudelliseen kasvuun. Vihre\u00e4n talouden pyrkimyksen\u00e4 on poistaa k\u00f6yhyys ja edist\u00e4\u00e4 talouskasvua tavalla, joka parantaa kaikkien ihmisten hyvinvointia ja tarjoaa laajamittaisia mahdollisuuksia ty\u00f6llisyyteen ja ihmisarvoiseen ty\u00f6h\u00f6n, samalla kun se kunnioittaa ja yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 maapallon ekosysteemien tervett\u00e4 toimintaa. Vihre\u00e4 talous ei n\u00e4e taloudellista kasvua ja ymp\u00e4rist\u00f6nsuojelua vastakkaisina tavoitteina, vaan pyrkii l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n kest\u00e4vi\u00e4 ratkaisuja, jotka hy\u00f6dytt\u00e4v\u00e4t sek\u00e4 ihmisi\u00e4 ett\u00e4 planeettaa. T\u00e4m\u00e4 talousmalli suuntaa investoinnit ja politiikat kohti uusiutuvia energial\u00e4hteit\u00e4, kiertotaloutta ja resurssitehokkuutta, samalla kun se kannustaa (sosiaaliseen) oikeudenmukaisuuteen ja ymp\u00e4rist\u00f6lliseen vastuullisuuteen. Vihre\u00e4 talous korostaakin, ett\u00e4 kest\u00e4v\u00e4 kehitys on mahdollista saavuttaa vain, mik\u00e4li talousj\u00e4rjestelm\u00e4 perustuu ekosysteemien rajoihin ja tunnustaa sosiaalisen oikeudenmukaisuuden periaatteet. <\/p>\n\n\n\n
Gehring nostaa esille Adam Steinerin hahmotteleman kiehtovan n\u00e4kemyksen, jonka mukaan lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6 on avainasemassa luomassa pohjaa vihre\u00e4n talouden siirtym\u00e4lle. Steinerin mukaan lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6 ei ainoastaan mahdollista ja nopeuta ymp\u00e4rist\u00f6n kest\u00e4vyyden ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden integroimista taloudelliseen kasvuun, vaan tarjoaa my\u00f6s tehokkaan v\u00e4lineen talouden perustavanlaatuisten muutosten aikaansaamiseen. Toisin sanoen, lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n avulla voidaan Steinerin mukaan toteuttaa my\u00f6s talouden rakenteellisia muutoksia. T\u00e4m\u00e4 ajatus perustuu k\u00e4sitykseen, ett\u00e4 kest\u00e4v\u00e4 kehitys ja ymp\u00e4rist\u00f6nsuojelu eiv\u00e4t ole taloudellisen kasvun esteit\u00e4, vaan ennemminkin edellytyksi\u00e4 pitk\u00e4aikaiselle taloudelliselle menestykselle ja yhteiskunnalliselle hyvinvoinnille. Lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n rooli ei n\u00e4in ollen rajoitu vain olemassa olevan taloudellisen toiminnan s\u00e4\u00e4ntelyyn, vaan se voi luoda puitteet my\u00f6s uusille innovaatioille ja liiketoimintamalleille, jotka ovat elint\u00e4rkeit\u00e4 vihre\u00e4n talouden kehitykselle. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa, ett\u00e4 lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n avulla voidaan paitsi torjua ymp\u00e4rist\u00f6haittoja my\u00f6s edist\u00e4\u00e4 taloudellista uudistumista ja esimerkiksi ty\u00f6paikkojen luomista.<\/p>\n\n\n\n
Artikkelissa nostetaan esille useita oikeudellisia innovaatioita, jotka tukevat siirtymist\u00e4 kohti vihre\u00e4\u00e4 taloutta. Gehring valottaa muun muassa, kuinka Euroopan unioni on toiminut edell\u00e4k\u00e4vij\u00e4n\u00e4 vihre\u00e4n talouden edist\u00e4misess\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 hyv\u00e4kseen laaja-alaisia oikeudellisia v\u00e4lineit\u00e4 ja politiikkoja. EU:n l\u00e4hestymistapa vihre\u00e4\u00e4n talouteen on monipuolinen, kattava ja innovatiivinen, mik\u00e4 ilmenee erityisesti kahdessa keskeisess\u00e4 mekanismissa: EU:n p\u00e4\u00e4st\u00f6kauppaj\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 sek\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6vastuudirektiiviss\u00e4 2004\/35\/EY.<\/p>\n\n\n\n
EU:n p\u00e4\u00e4st\u00f6kauppaj\u00e4rjestelm\u00e4n, joka perustettiin vuonna 2005, tavoitteena on v\u00e4hent\u00e4\u00e4 kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 kustannustehokkaasti ja taloudellisesti, asettamalla rajat energiaintensiivisen teollisuuden, energiantuottajien ja lentoyhti\u00f6iden p\u00e4\u00e4st\u00f6ille. J\u00e4rjestelm\u00e4 m\u00e4\u00e4rittelee hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6ille enimm\u00e4ism\u00e4\u00e4r\u00e4n ja luo markkinat p\u00e4\u00e4st\u00f6oikeuksien kaupalle, mik\u00e4 kannustaa yrityksi\u00e4 v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4\u00e4n ja investoimaan puhtaampiin teknologioihin. P\u00e4\u00e4st\u00f6kauppaj\u00e4rjestelm\u00e4 edist\u00e4\u00e4 taloudellisesti tehokasta siirtym\u00e4\u00e4 kohti v\u00e4h\u00e4hiilist\u00e4 taloutta, sill\u00e4 se mahdollistaa p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennykset siell\u00e4, miss\u00e4 niiden toteuttaminen on kustannustehokkainta.<\/p>\n\n\n\n
Ymp\u00e4rist\u00f6vastuuta koskeva direktiivi, joka astui voimaan vuonna 2004, on toinen esimerkki unionin innovatiivisesta oikeudellisesta toimenpiteest\u00e4. Direktiivi on yksi merkitt\u00e4vimmist\u00e4 oikeudellisista v\u00e4lineist\u00e4, jonka EU on ottanut k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n edist\u00e4\u00e4kseen vihre\u00e4n talouden siirtym\u00e4\u00e4. Direktiivin tavoitteena on varmistaa, ett\u00e4 saastuttaja joutuu vastuuseen teoistaan sek\u00e4 korjaa aiheuttamansa vahingot. Vahingot pyrit\u00e4\u00e4n ehk\u00e4isem\u00e4\u00e4n jo ennalta, sill\u00e4 kun yritykset ja muut toimijat tiedostavat, ett\u00e4 niiden on korvattava aiheuttamansa vahingot, ovat he my\u00f6s todenn\u00e4k\u00f6isemmin valmiitainvestoimaan ymp\u00e4rist\u00f6yst\u00e4v\u00e4llisempiin k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6ihin ja teknologioihin.<\/p>\n\n\n\n
Artikkelin keskeinen v\u00e4ite onkin, ett\u00e4 lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n ja erityisesti kansainv\u00e4lisen kauppaoikeuden ei tulisi n\u00e4hd\u00e4 olevan ristiriidassa vihre\u00e4n talouden kanssa. Sen sijaan olisi keskitytt\u00e4v\u00e4 siihen, miten kansainv\u00e4linen kauppaoikeus ja lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6 voivat itse asiassa toimia keskeisen\u00e4 ty\u00f6kaluna uusien innovaatioiden ja liiketoimintamallien edist\u00e4misess\u00e4. Lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n merkityksen korostamisesta huolimatta Gehring lopettaa artikkelinsa toteamalla, ett\u00e4 vaikka lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6 on keskeisess\u00e4 roolissa vihre\u00e4mm\u00e4n talouden siirtymisen tukemisessa, pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6lliset muutokset eiv\u00e4t yksin riit\u00e4 varmistamaan siirtym\u00e4\u00e4. T\u00e4st\u00e4 voidaankin p\u00e4\u00e4tell\u00e4, ett\u00e4 yhteiskuntien tulisi mahdollisesti siirty\u00e4 viel\u00e4kin radikaalimpaan ajatteluun ja s\u00e4\u00e4ntelyyn, jotta nykyiset tuotantoj\u00e4rjestelm\u00e4t saataisiin uudistettua maapallon kantokyvyn mukaisiksi. T\u00e4m\u00e4 puolestaan vaatii viel\u00e4 enemm\u00e4n yhteisty\u00f6t\u00e4 ja sitoutumista kaikilta toimijoilta kaikilla hallinnon tasoilla.<\/p>\n\n\n\n
L\u00e4hteet<\/strong><\/p>\n\n\n\n Gehring, Markus, Legal Transition to the Green Economy. The McGill international journal of sustainable development law and policy, 2016-01, Vol.12 (2), p.139-173.<\/p>\n\n\n\n Taloustiimi II<\/em><\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Markus Gehring on arvostettu oikeustieteilij\u00e4, joka on erikoistunut kansainv\u00e4liseen ymp\u00e4rist\u00f6oikeuteen, kansainv\u00e4liseen kauppaoikeuteen, Euroopan unionin oikeuteen sek\u00e4 kest\u00e4v\u00e4\u00e4n kehitykseen. H\u00e4nell\u00e4 on merkitt\u00e4v\u00e4 rooli sek\u00e4 akateemisessa maailmassa ett\u00e4 kansainv\u00e4lisen oikeuden k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n soveltamisessa. Gehring toimii professorina ja tutkijana Cambridgen yliopistossa ja useissa tutkimuslaitoksissa ymp\u00e4ri maailmaa. Lis\u00e4ksi Gehring toimii neuvonantajana hallituksille ja kansainv\u00e4lisille j\u00e4rjest\u00f6ille kest\u00e4v\u00e4n kehityksen oikeudellisissa kysymyksiss\u00e4. Gehringin … Continue reading Lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6lliset innovaatiot tukemassa siirtym\u00e4\u00e4 kohti vihre\u00e4mp\u00e4\u00e4 taloutta<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":35805,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[8],"tags":[],"class_list":["post-244","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kestava-kehitys-ja-oikeusvaltio-2024"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/244","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/users\/35805"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=244"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/244\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":245,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/244\/revisions\/245"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=244"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=244"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=244"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}