Kun puhumme t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 kest\u00e4v\u00e4st\u00e4 kehityksest\u00e4, keskustelu k\u00e4\u00e4ntyy usein rajoittavien ilmastotoimien sijasta vihre\u00e4\u00e4n kasvuun, vihre\u00e4\u00e4n teknologiaan ja vihreisiin investointeihin, vain muutamia mainitakseni. Talouskasvun valjastaminen kest\u00e4v\u00e4n kehityksen v\u00e4lineeksi on t\u00e4m\u00e4n vuosisadan suuri trendi. Kest\u00e4v\u00e4\u00e4n kehitykseen liittyvien negatiivisten uutisten keskell\u00e4 on toki helpottavaa kuulla, ettei meid\u00e4n v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tarvitse tinki\u00e4 nykyisest\u00e4 kasvujohteisesta el\u00e4m\u00e4ntavastamme. Mutta onko todella n\u00e4in?<\/p>\n\n\n\n
Donella Meadows, Jorgen Randers ja Dennis Meadows l\u00e4hestyv\u00e4t jatkuvan kasvun ja maapallon kantokyvyn v\u00e4list\u00e4 suhdetta raportissa Kasvun rajat: 30 vuotta my\u00f6hemmin. <\/em>Se on p\u00e4ivitetty versio alkuper\u00e4isest\u00e4, vuonna 1972 julkaistusta Kasvun rajat<\/em> -raportista. Kolmikko hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 raportissa tietokonemallinnuksia, joiden avulla pyrit\u00e4\u00e4n selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n, miten erilaiset kehityssuunnat, kuten v\u00e4est\u00f6nkasvu tai saasteiden lis\u00e4\u00e4ntyminen, suhteutuvat paitsi toisiinsa, my\u00f6s maapallon kantokykyyn. Donella Meadows on yhdysvaltalainen ymp\u00e4rist\u00f6tieteilij\u00e4, Dennis Meadows yhdysvaltainen tutkija ja systeemihallinan emeritusprofessori ja Jorgen Randers puolestaan norjalainen ilmastostrategian emeritusprofessori ja tulevaisuudentutkimuksen asiantuntija. Kaikki kolme kuuluivat MIT:n ryhm\u00e4\u00e4n, joka tuotti Rooman klubille tietokonemallin Maailma3, johon alkuper\u00e4inen Kasvun rajat -teos perustuu. Keskityn seuraavassa tarkastelemaan raportin lukua 4, jossa esitell\u00e4\u00e4n Maailma3-tietokonemalli ja sen avulla tehtyj\u00e4 skenaarioita tulevaisuuden kehityssuunnista. <\/p>\n\n\n\n Maailma3-tietokonemallin avulla kirjoittajat haluavat vastata ennen kaikkea seuraavaan kysymykseen: \u201dKuinka maailman kasvava v\u00e4est\u00f6 ja aineellinen talous vaikuttavat maapallon rajalliseen kantokykyyn ja sopeutuvat siihen tulevina vuosikymmenin\u00e4?\u201d. Malliin on yhdistetty kasvuun liittyvi\u00e4 teorioita ja aineistoja, ja sen avulla voidaan tuottaa skenaarioita maailman kehityksest\u00e4. Mallissa huomioidaan v\u00e4est\u00f6n, teollisuusp\u00e4\u00e4oman, pysyvien saasteiden ja viljellyn maan m\u00e4\u00e4r\u00e4, ja ne muuttuvat erilaisten virtausten my\u00f6t\u00e4. Esimerkiksi v\u00e4est\u00f6 muuttuu syntymien ja kuolemien seurauksena. Mallin tarkoituksena on auttaa ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n, miten nykyinen j\u00e4rjestelm\u00e4 on taipuvainen k\u00e4ytt\u00e4ytym\u00e4\u00e4n. <\/p>\n\n\n\n Kirjoittajat ovat p\u00e4\u00e4tyneet mallin perusteella siihen, ett\u00e4 kasvava yhteiskunta ja maapallon kantokyky voivat kohdata toisensa nelj\u00e4ll\u00e4 eri tavalla. Ensimm\u00e4inen vaihtoehto on jatkuva kasvu, jossa yhteiskunta kasvaa keskeytyksett\u00e4, sill\u00e4 kasvun rajat ovat kaukana tai ne kasvavat nopeammin kuin v\u00e4est\u00f6. Toinen vaihtoehto on, ett\u00e4 yhteis\u00f6n kasvu pys\u00e4htyy juuri kasvun rajojen alapuolelle. Kumpikaan n\u00e4ist\u00e4 vaihtoehdoista ei kuitenkaan ole en\u00e4\u00e4 mahdollinen, sill\u00e4 yhteiskunta on jo ylitt\u00e4nyt maapallon kantokyvyn. N\u00e4in ollen on suunnattava katse vaihtoehtoihin 3 ja 4. Vaihtoehdossa 3 yhteiskunta ylitt\u00e4\u00e4 maapallon kantokyvyn, mutta kykenee sopeutumaan tilanteeseen, eik\u00e4 suurta ja pysyv\u00e4\u00e4 vauriota aiheudu. Vaihtoehdossa 4 kantokyky ylitet\u00e4\u00e4n niin vakavasti ja pysyv\u00e4sti, ett\u00e4 v\u00e4est\u00f6 ja talous heikkenev\u00e4t nopeasti ja seuraa ns. romahdus. Raportissa pyrit\u00e4\u00e4n selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n, johtaako nykypolitiikka vaihtoehtoon 3 vai 4, ja mit\u00e4 voitaisiin tehd\u00e4, jotta se johtaisi vaihtoehtoon 3. <\/p>\n\n\n\n Mielest\u00e4ni on erityisen oivaltavaa, ett\u00e4 mallissa on huomioitu my\u00f6s tiedonsaannin viiv\u00e4stymien vaikutus. Sit\u00e4kin kiinnostavampaa on se, kuinka suuri merkitys tiedonsaannin nopeudella on. Esimerkiksi aikaisemmin esittelem\u00e4ni skenaario 2 ei toteutunut, sill\u00e4 yhteiskunta sai tietoa maapallon tilasta viiveell\u00e4, eik\u00e4 sill\u00e4 ollut mahdollisuutta reagoida saatuun tietoon tarpeeksi nopeasti. Viive tiedonsaannissa voi olla tulevaisuudessa esteen\u00e4 my\u00f6s vaihtoehdon 3 toteutumiselle, sill\u00e4 raportin mukaan keskeinen syy ylily\u00f6nnille on nimenomaan palautteiden viiv\u00e4styminen, eli yhteiskunnan kyvytt\u00f6myys reagoida ajoissa varoitusviesteihin, joita ymp\u00e4rist\u00f6 l\u00e4hett\u00e4\u00e4. T\u00e4llaisia viestej\u00e4 ovat esimerkiksi luonnonvarojen hupeneminen ja kasvavat saasteet.<\/p>\n\n\n\n Maailma3-mallin antama kuva tulevaisuudesta on synkk\u00e4. Vaikka vaihtoehto 3 on edelleen mahdollinen, Maailma3-mallissa skenaarioiden tyypillisin lopputulos on vaihtoehto 4. Esimerkkin\u00e4 mainittakoon kaksi kirjoittajien mallin avulla tekem\u00e4\u00e4 skenaariota. Ensimm\u00e4isess\u00e4 skenaariossa malliin asetettiin realistiset luvut maapallon nykytilasta. T\u00e4ss\u00e4 skenaariossa yhteiskunta ei yrit\u00e4 tehd\u00e4 muutoksia toimintaansa, vaan jatkaa kasvua samalla tavalla kuin ennenkin. Skenaarion lopputuloksena oli uusiutumattomien luonnonvarojen kriisi, joka puolestaan johtaisi vaihtoehtoon 4. Toisessa skenaariossa kirjailijat olettivat, ett\u00e4 maailmassa on kaksi kertaa enemm\u00e4n l\u00f6ytym\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 luonnonvaroja kuin skenaariossa 1. Suurempien luonnonvarojen seurauksena kasvu voi jatkua pidemp\u00e4\u00e4n, mutta t\u00e4st\u00e4kin huolimatta kasvun raja ylittyy ja yhteiskunta romahtaa. T\u00e4ss\u00e4 skenaariossa syyn\u00e4 on maailmanlaajuinen saastekriisi, joka on seurausta voimakkaasta kasvusta. <\/p>\n\n\n\n Kyseisten skenaarioiden perusteella voidaan todeta, ettei nykyisell\u00e4 linjalla jatkaminen ole vaihtoehto. Kasvua on hillitt\u00e4v\u00e4, jos haluamme v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 vaihtoehdon 4. Raportissa jopa todetaan, ett\u00e4 vaihtoehdosta 4 seuraava romahdus tulee olemaan sit\u00e4 suurempi, mit\u00e4 suurempaa sit\u00e4 edelt\u00e4v\u00e4 kasvu on. Jatkuva kasvun tavoittelu on yksi keskeisimmist\u00e4 syist\u00e4 siihen, ett\u00e4 olemme liukumassa kohti vaihtoehtoa 4. <\/p>\n\n\n\n Vaikka ylily\u00f6nnit eiv\u00e4t automaattisesti johda romahdukseen, raportin perusteella on helppo todeta, ett\u00e4 romahdus voidaan est\u00e4\u00e4 ainoastaan aktiivisella ja nopealla toiminnalla. Luvun loppuun kirjoittajat ovat koonneet ne Maailma3-malliin ohjelmoidut oletukset, joiden takia skenaariot p\u00e4\u00e4tyv\u00e4t l\u00e4hes aina romahdukseen (eli vaihtoehtoon 4). Toisin sanoen romahdus voidaan v\u00e4ltt\u00e4\u00e4, jos kyseiset yhteiskunnassa vallitsevat oletukset k\u00e4\u00e4nnet\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4laelleen. Yksi vallitseva oletus on, ett\u00e4 v\u00e4est\u00f6 ja talous kasvavat. N\u00e4in ollen romahduksen v\u00e4ltt\u00e4minen edellytt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 v\u00e4est\u00f6n- ja talouskasvua hidastetaan. <\/p>\n\n\n\n Kirjoittajat onnistuvat osoittamaan raportissa tietokonemallinnusten avulla harvinaisen havainnollistavasti ja yksiselitteisesti, kuinka t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ja kiireellist\u00e4 suunnan k\u00e4\u00e4nt\u00e4minen todella on. Yksitt\u00e4iset toimet eiv\u00e4t riit\u00e4, vaan yhteiskunnan on kyett\u00e4v\u00e4 muuttamaan suuria kehityssuuntia. Raportin ensimm\u00e4inen versio 1970-luvulla aloitti uudenlaisen laajamittaisen keskustelun kest\u00e4v\u00e4st\u00e4 kehityksest\u00e4, eik\u00e4 sen ajankohtaisuus ole vuosikymmenten saatossa kadonnut, p\u00e4invastoin. Raportti toimii mielest\u00e4ni hyv\u00e4n\u00e4 pohjana my\u00f6s oikeudelliselle keskustelulle kest\u00e4v\u00e4st\u00e4 kehityksest\u00e4 ja selkeytt\u00e4\u00e4 kest\u00e4v\u00e4\u00e4n kehitykseen liittyv\u00e4n s\u00e4\u00e4ntelyn tavoitteita.<\/p>\n\n\n\n L\u00e4hteet<\/strong><\/p>\n\n\n\n Meadows, Donella \u2013 Randers, Jorgen \u2013 Meadows, Dennis, Kasvun rajat: 30 vuotta my\u00f6hemmin. Gaudeamus 2005.<\/p>\n\n\n\n Taloustiimi II<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Kun puhumme t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 kest\u00e4v\u00e4st\u00e4 kehityksest\u00e4, keskustelu k\u00e4\u00e4ntyy usein rajoittavien ilmastotoimien sijasta vihre\u00e4\u00e4n kasvuun, vihre\u00e4\u00e4n teknologiaan ja vihreisiin investointeihin, vain muutamia mainitakseni. Talouskasvun valjastaminen kest\u00e4v\u00e4n kehityksen v\u00e4lineeksi on t\u00e4m\u00e4n vuosisadan suuri trendi. Kest\u00e4v\u00e4\u00e4n kehitykseen liittyvien negatiivisten uutisten keskell\u00e4 on toki helpottavaa kuulla, ettei meid\u00e4n v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tarvitse tinki\u00e4 nykyisest\u00e4 kasvujohteisesta el\u00e4m\u00e4ntavastamme. Mutta onko todella n\u00e4in? Donella … Continue reading Romahduksen rajamailla \u2013 maapallon kantokyvyn asettamat rajat jatkuvalle kasvulle<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":35805,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[8],"tags":[],"class_list":["post-246","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kestava-kehitys-ja-oikeusvaltio-2024"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/246","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/users\/35805"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=246"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/246\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":247,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/246\/revisions\/247"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=246"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=246"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=246"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}