Post-growth talous on taloudellinen n\u00e4k\u00f6kulma, joka pyrkii irtautumaan perinteisen talouskasvusta ja keskittyy sen sijaan ekologiseen kest\u00e4vyyteen, sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen ja hyvinvoinnin lis\u00e4\u00e4miseen. T\u00e4m\u00e4 l\u00e4hestymistapa tunnistaa, ett\u00e4 rajallisten luonnonvarojen ja ymp\u00e4rist\u00f6n suojelemisen kannalta talouskasvun jatkuva tavoittelu ei ole pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 kest\u00e4v\u00e4\u00e4. Post-growth taloudessa pyrit\u00e4\u00e4n v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n ylikulutusta, resurssien tuhlaamista ja ymp\u00e4rist\u00f6n pilaantumista. T\u00e4m\u00e4 saavutetaan esimerkiksi kest\u00e4vill\u00e4 energiaratkaisuilla, kiertotalouden periaatteiden noudattamisella ja uusiutuvien resurssien k\u00e4yt\u00f6n edist\u00e4misell\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden n\u00e4k\u00f6kulmasta post-kasvun talous pyrkii tasa-arvoon tulonjakopolitiikassa, ty\u00f6llisyydess\u00e4 ja yhteiskunnallisissa rakenteissa. Se korostaa yhteis\u00f6llisyytt\u00e4, osallisuutta ja ihmisten hyvinvointia talouskasvun sijaan. Sen sijaan ett\u00e4 painotettaisiin jatkuvaa tuottavuuden kasvua ja palkkaty\u00f6t\u00e4, keskitytt\u00e4isiin enemm\u00e4n vapaaehtoisty\u00f6h\u00f6n, yhteiskunnallisiin palveluihin ja el\u00e4m\u00e4nlaadun parantamiseen. Samalla pyrit\u00e4\u00e4n luomaan talousj\u00e4rjestelm\u00e4, joka ei ole riippuvainen jatkuvasta kasvusta, vaan voi toimia kest\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tavalla pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Artikkelissaan “A Tale of Two Utopias: Work in a Post-Growth World” Simon Mair, Angela Druckman ja Tim Jackson tutkivat talouskasvun, ty\u00f6n ja ymp\u00e4rist\u00f6n kest\u00e4vyyden v\u00e4list\u00e4 monimutkaista dynamiikkaa. Heid\u00e4n teesins\u00e4 perustuu vallitsevan kapitalistisen mallin perustavanlaatuiseen kritiikkiin, jossa he v\u00e4itt\u00e4v\u00e4t, ett\u00e4 hellitt\u00e4m\u00e4t\u00f6n kasvun tavoittelu ei ole ainoastaan johtanut ymp\u00e4rist\u00f6n pilaantumiseen vaan my\u00f6s yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 sosiaalista eriarvoisuutta, aliarvostaa keskeisi\u00e4 ty\u00f6n muotoja sek\u00e4 johtanut ihmisten hyvinvoinnin laskuun. Heid\u00e4n v\u00e4itteidens\u00e4 ytimess\u00e4 on talousj\u00e4rjestelmien ja ekologisen hyvinvoinnin keskin\u00e4isen yhteyden tunnustaminen sek\u00e4 siirtyminen post-growth talouteen.<\/p>\n\n\n\n
Kirjoittajat ovat hy\u00f6dynt\u00e4neet menneisyyden kirjallisuutta kahdesta utopistisesta maailmasta ja niiden ty\u00f6nteon kuvailusta, k\u00e4ytt\u00e4en vertailua l\u00e4ht\u00f6kohtana keskusteluun post-growth talouden tulevaisuudesta ja haastaakseen ty\u00f6n tuottavuuden kasvun dynamiikan. Kirjoittajat analysoivat utopioita kuten Cokaygne ja William Morrisin “News from Nowhere”, ja tuovat esiin vastakkaisia n\u00e4kemyksi\u00e4 ty\u00f6st\u00e4 ja vapaa-ajasta. Siin\u00e4 miss\u00e4 Cokaygne edustaa ylt\u00e4kyll\u00e4isyyden ja vapaa-ajan fantasiaa, jossa ty\u00f6 on tehty tarpeettomaksi maagisin keinoin, Morrisin Nowhere tarjoaa tavoiteltavamman n\u00e4kemyksen ty\u00f6st\u00e4 merkityksellisen\u00e4 ja vapaaehtoisena.<\/p>\n\n\n\n
Yksi kirjoittajien tarjoamista keskeisist\u00e4 oivalluksista on sen tunnustaminen, ett\u00e4 tietyntyyppinen ty\u00f6 on aliarvostettua kapitalistisessa j\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4. He korostavat erityisesti hoiva- ja kotity\u00f6n sek\u00e4 yhteis\u00f6n rakentamisen marginaalista asemaa, sill\u00e4 sit\u00e4 tekev\u00e4t p\u00e4\u00e4asiassa naiset ja se on usein palkatonta tai alipalkattua. Korostamalla t\u00e4m\u00e4n tunnustamattoman ty\u00f6n merkityst\u00e4 kirjoittajat vaativat yhteiskunnallisten prioriteettien uudelleenarviointia ja arvojen sek\u00e4 talouden uudelleenjakoa niin, ett\u00e4 ne kattaisivat laajemman kirjon ihmisryhmi\u00e4 tasa-arvoisesti.<\/p>\n\n\n\n
Artikkelin mukaan keskeist\u00e4 on, ett\u00e4 on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 puuttua ty\u00f6n tuottavuuden kasvuun, joka on historiallisesti kietoutunut yhteen kapitalistisen laajentumisen ja fossiilisia polttoaineita k\u00e4ytt\u00f6\u00f6noton kanssa. Kirjoittajien mukaan hellitt\u00e4m\u00e4t\u00f6n tuottavuuden kasvu ei ole ainoastaan ekologisesti kest\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4, vaan se my\u00f6s edist\u00e4\u00e4 sosiaalista eriarvoisuutta ja ty\u00f6n laadun heikkenemist\u00e4. Feministisen ja ekologisen taloustieteen oivalluksiin nojautuen he ehdottavat, ett\u00e4 v\u00e4hent\u00e4m\u00e4ll\u00e4 pakkoa ty\u00f6paikoilla ja hahmottelemalla ty\u00f6 uudelleen kollektiivisena, yhteiskunnalliseen hyvinvointiin t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4n\u00e4 pyrkimyksen\u00e4, he visioivat tulevaisuutta, jossa ty\u00f6t\u00e4 arvostetaan, se on mielek\u00e4st\u00e4 ja sopusoinnussa luonnon kanssa. El\u00e4m\u00e4keskeisess\u00e4 taloudessa ty\u00f6 muuttuu tavaksi luoda merkityst\u00e4, mutta my\u00f6s tavaksi tuottaa yhteisi\u00e4 hy\u00f6dykkeit\u00e4. Pakon poistaminen, esimerkiksi perustulon avulla, todenn\u00e4k\u00f6isesti v\u00e4hent\u00e4isi tuottavuuskasvua. Kirjoittajat esittiv\u00e4t tutkimuksia, jotka viittaavat siihen, ett\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00e4t haluaisivat tehd\u00e4 yhteiskunnallisesti hy\u00f6dyllisi\u00e4 t\u00f6it\u00e4, mutta pysyv\u00e4t t\u00f6iss\u00e4, jotka eiv\u00e4t t\u00e4yt\u00e4 t\u00e4t\u00e4 kriteeri\u00e4 toimeentulon menett\u00e4misen pelon vuoksi. Lis\u00e4ksi antamalla ty\u00f6ntekij\u00f6ille mahdollisuus kielt\u00e4yty\u00e4 hy\u00f6dytt\u00f6m\u00e4st\u00e4 tai huonosta ty\u00f6st\u00e4, ty\u00f6nteon pakon poistaminen todenn\u00e4k\u00f6isesti heikent\u00e4isi tuottavuutta ja n\u00e4in itse tuottavuuden ideaa.<\/p>\n\n\n\n
Lis\u00e4ksi Mair, Druckman ja Jackson korostavat tarvetta purkaa patriarkaaliset ja kapitalistiset rakenteet, jotka yll\u00e4pit\u00e4v\u00e4t ylituotantoa, riistoa ja ymp\u00e4rist\u00f6n pilaantumista. Heid\u00e4n mukaansa post-growth yhteiskunnan saavuttaminen edellytt\u00e4\u00e4 paitsi taloudellista muutosta my\u00f6s syv\u00e4llisi\u00e4 sosiaalisia ja kulttuurisia muutoksia.<\/p>\n\n\n\n
Mielest\u00e4ni ilmassa on selvi\u00e4 merkkej\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 vapaan markkinatalouden kapitalistista j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 ollaan pienin askelin rajoittamassa havaittujen ymp\u00e4rist\u00f6vaikutusten ja ihmisoikeusrikkomusten vuoksi. Vaikka EU:ssa on n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 eri koulukuntia talouden suhteen: green ja inclusice growth, degrowth ja post-growth, kaikki merkit viittaavat siihen, ett\u00e4 on huomattu, ett\u00e4 nykyinen talousj\u00e4rjestelm\u00e4 ei ole sosiaalisesti ja ymp\u00e4rist\u00f6llisesti kest\u00e4v\u00e4. EU toteuttaa esimerkiksi YK:n kest\u00e4v\u00e4n kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelmaa, mik\u00e4 pyrkii ymp\u00e4rist\u00f6llisesti ja sosiaalisesti vastuullisempaan talouteen. Uusin k\u00e4\u00e4nne on yritysvastuudirektiivi, jolla pyrit\u00e4\u00e4n suitsimaan suurimpia yrityksi\u00e4 ja velvoitetaan ne ottamaan toiminnassaan huomioon ymp\u00e4rist\u00f6n ja ihmisoikeudet voitosta huolimatta. <\/p>\n\n\n\n
Kirjoittaessani seminaarity\u00f6t\u00e4ni yritysvastuudirektiivist\u00e4, pyrin pohtimaan my\u00f6s edell\u00e4 k\u00e4siteltyj\u00e4 teemoja. Mairin, Druckmanin ja Jacksonin jopa utopistinen n\u00e4kemys kuulostaa minun korvaani t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 ep\u00e4realistiselta fantasialta, jota emme ehk\u00e4 voi toteuttaa ajoissa ilmastonmuutoksen uhatessa. Ehk\u00e4 olemme kuitenkin pikkuhiljaa ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4ss\u00e4, ett\u00e4 ihmisten ja luonnon hyvinvoinnin turvaamiseksi teht\u00e4v\u00e4 jopa radikaaleja muutoksia. Se, ovatko n\u00e4m\u00e4 muutokset kirjoittajien ehdottamia, kuten perustulon k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notto ja ty\u00f6n tekeminen puhtaasta mielenkiinnosta j\u00e4\u00e4 n\u00e4ht\u00e4v\u00e4ksi, mutta haastamalla vallitsevat narratiivit ja visioimalla vaihtoehtoisia tulevaisuuksia, jotka perustuvat ovat kest\u00e4vyyteen, sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen ja inhimilliseen hyvinvointiin, voimme toivottavasti saavuttaa oikeudenmukaisemman ja ekologisesti kest\u00e4v\u00e4mm\u00e4n maailman.<\/p>\n\n\n\n
L\u00e4hde<\/strong><\/p>\n\n\n\n Simon Mair Angela Druckman, ja Tim Jackson. \u201cA Tale of Two Utopias: Work in a Post-Growth World.\u201d\u00a0Ecological economics<\/em>\u00a0173 (2020): 106653-. Web.<\/p>\n\n\n\n Taloustiimi I<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Post-growth talous on taloudellinen n\u00e4k\u00f6kulma, joka pyrkii irtautumaan perinteisen talouskasvusta ja keskittyy sen sijaan ekologiseen kest\u00e4vyyteen, sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen ja hyvinvoinnin lis\u00e4\u00e4miseen. T\u00e4m\u00e4 l\u00e4hestymistapa tunnistaa, ett\u00e4 rajallisten luonnonvarojen ja ymp\u00e4rist\u00f6n suojelemisen kannalta talouskasvun jatkuva tavoittelu ei ole pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 kest\u00e4v\u00e4\u00e4. Post-growth taloudessa pyrit\u00e4\u00e4n v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n ylikulutusta, resurssien tuhlaamista ja ymp\u00e4rist\u00f6n pilaantumista. T\u00e4m\u00e4 saavutetaan esimerkiksi kest\u00e4vill\u00e4 energiaratkaisuilla, kiertotalouden … Continue reading Ty\u00f6n tekemisen sosiaalinen vastuu post-growth yhteiskunnassa<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":35805,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[8],"tags":[],"class_list":["post-248","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kestava-kehitys-ja-oikeusvaltio-2024"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/248","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/users\/35805"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=248"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/248\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":249,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/248\/revisions\/249"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=248"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=248"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=248"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}