Vihre\u00e4 kapitalismi, jota kutsutaan my\u00f6s luonnonkapitalismiksi tai ekokapitalismiksi, on ymp\u00e4rist\u00f6ajattelun muoto, jossa korostetaan ekosysteemien ja biologisen monimuotoisuuden taloudellista arvoa ja pyrit\u00e4\u00e4n v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n ihmisten aiheuttamia ymp\u00e4rist\u00f6vaikutuksia varmistamalla, ett\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6palvelujen merkitys n\u00e4kyy markkinoiden toiminnassa. Sen l\u00e4ht\u00f6kohtana on tunnistaa, ett\u00e4 ekosysteemit tuottavat monenlaisia palveluja, joista yhteiskunnat ovat riippuvaisia. N\u00e4m\u00e4 sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t hankintapalvelut kuten veden ja energian saannin, s\u00e4\u00e4ntelypalvelut kuten hiilen sitomisen sek\u00e4 kulttuuripalvelut kuten ulkoilun. Vihre\u00e4 kapitalismi laajentaa taloudellisen p\u00e4\u00e4oman k\u00e4sitett\u00e4 sis\u00e4llytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 siihen my\u00f6s luonnonp\u00e4\u00e4oman. Luonnonp\u00e4\u00e4omalla tarkoitetaan ekosysteemien varastoa, joka tuottaa uusiutuvaa hy\u00f6dykkeiden ja palveluiden virtaa, jotka tukevat taloutta ja hy\u00f6dytt\u00e4v\u00e4t yrityksi\u00e4 ja yhteiskuntaa (The United Nations Natural Capital Declaration 2012). Vihre\u00e4ss\u00e4 kapitalismissa saastuminen, biodiversiteetin v\u00e4heneminen ja luonnonvarojen kest\u00e4m\u00e4t\u00f6n k\u00e4ytt\u00f6 n\u00e4hd\u00e4\u00e4n markkinoiden ep\u00e4onnistumisena. Ymp\u00e4rist\u00f6n heikkenemisen n\u00e4hd\u00e4\u00e4n johtuvan siit\u00e4, ett\u00e4 kapitalistiset j\u00e4rjestelm\u00e4t eiv\u00e4t kykene ottamaan huomioon ymp\u00e4rist\u00f6palveluiden taloudellista arvoa. Vihre\u00e4n kapitalismin n\u00e4k\u00f6kulmasta ratkaisu on siis huomioida luonnon arvo markkinoiden toiminnassa kannustaakseen tuottajia k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n luonnonvaroja entist\u00e4 tehokkaammin ja innovatiivisemmin.<\/p>\n\n\n\n
Vihre\u00e4st\u00e4 kapitalismista on kirjoitettu paljon ja osa artikkeleista kallistuu selv\u00e4sti vihre\u00e4\u00e4 kapitalismia tukevalle puolelle, kun taas osa kritisoi sit\u00e4 korostamalla kapitalistisen yhteiskunnan ep\u00e4kohtia. Ivan R. Scalesin artikkeli \u201dGreen capitalism\u201d toi selke\u00e4sti esille vihre\u00e4n kapitalismin ytimen ja merkityksen, sen historian, nousevat vihre\u00e4n kapitalismin muodot sek\u00e4 kuitenkin my\u00f6s kritiikin kyseist\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6ajattelua kohtaan. Tohtori Ivan Scales on maantieteen apulaisprofessori St Catharine\u2019s Collegessa Cambridgen yliopistossa. H\u00e4n on erikoistunut ymp\u00e4rist\u00f6- ja kehityskysymyksiin, ja korostaa tutkimuksissaan poliittisten, kulttuuristen ja taloudellisten tekij\u00f6iden roolia luonnonvarojen k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4. Scalesin artikkeli vihre\u00e4st\u00e4 kapitalismista her\u00e4tti kiinnostukseni omaa tulevaa seminaarity\u00f6t\u00e4ni ajatellen, sill\u00e4 artikkelissa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n yritysten v\u00e4list\u00e4 kilpailua vihre\u00e4n kapitalismin negatiivisena kritiikkin\u00e4. Seminaarity\u00f6ss\u00e4ni olisi tarkoituksena tutkia kilpailuoikeuden ja kest\u00e4v\u00e4n kehityksen v\u00e4list\u00e4 dynamiikkaa tarkemmin. Vihre\u00e4 kapitalismi ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ollut itselleni entuudestaan tuttu, mutta aiheeseen tarkemmin perehtyess\u00e4ni, uskon sen sopivan hyvin osaksi seminaarity\u00f6ni laajempaa kontekstia. T\u00e4ss\u00e4 blogitekstiss\u00e4 selvit\u00e4n tiivistetysti vihre\u00e4n kapitalismin piirteit\u00e4 Scalesin artikkelin johdattelemana.<\/p>\n\n\n\n
Vihre\u00e4\u00e4 kapitalismia pidet\u00e4\u00e4n suhteellisen tuoreena ymp\u00e4rist\u00f6ajattelun muotona, vaikka se perustuu pitk\u00e4\u00e4n l\u00e4nsimaisen ymp\u00e4rist\u00f6ajattelun historiaan. Luonnonvarojen j\u00e4rkev\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6 korostui ja se syrj\u00e4ytti muun muassa John Muirin (1838-1914) ja Henry Thoreaun (1817-1862) kaltaisten luonnonsuojelijoiden edist\u00e4m\u00e4t luontoa s\u00e4ilytt\u00e4v\u00e4t n\u00e4kemykset. Kest\u00e4v\u00e4n kehityksen k\u00e4sitteen ilmaantuessa 1980-luvulla vihre\u00e4n kapitalismin taustalla olevat k\u00e4sitykset ovat nousseet jalustalle ja t\u00e4m\u00e4 on merkinnyt siirtymist\u00e4 pois 1960- ja 1970 -lukujen \u201dkasvun rajat\u201d ja \u201dnollakasvu\u201d -ymp\u00e4rist\u00f6liikkeist\u00e4. Vihre\u00e4n kapitalismin ytimess\u00e4 on k\u00e4sitys siit\u00e4, ett\u00e4 luonto tarjoaa yhteiskunnalle k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4ksi taloudellisia etuja ja ekosysteemin vahingoittumisesta aiheutuu taloudellisia kustannuksia. N\u00e4it\u00e4 kustannuksia ei kuitenkaan oteta markkinoiden vaihtotilanteessa huomioon eli hy\u00f6dykkeiden ja palveluiden hinta ei heijasta niiden ymp\u00e4rist\u00f6vaikutuksia. Ymp\u00e4rist\u00f6taloustieteilij\u00e4t ovat kuvanneet n\u00e4it\u00e4 negatiivisiksi ulkoisvaikutuksiksi. Ulkoisvaikutuksella tarkoitetaan sellaista taloudellista toimintaa, jonka hy\u00f6dyt ja kustannukset vaikuttavat johonkin, joka ei ole itse sit\u00e4 valinnut. Scales esittelee artikkelissaan kahden ymp\u00e4rist\u00f6taloustieteilij\u00e4n, Arthur Pigoun (1877-1959) ja Ronald Coasen (1910-2013), ratkaisuja negatiivisten ulkoisvaikutusten ongelmaan. Arthur Pigoun ratkaisuehdotukset tunnetaan nimill\u00e4 \u201dPigou-vero\u201d ja \u201dPigou-tuki\u201d. Pigou-verolla saastuttavia toimintoja verotetaan, jotta saastuttamisen kustannukset voidaan sis\u00e4llytt\u00e4\u00e4 hy\u00f6dykkeen tai palvelun hintaan. T\u00e4m\u00e4n avulla saastuttamisesta tehd\u00e4\u00e4n kallista toimintaa ja yritysten on pakko v\u00e4hent\u00e4\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6haittoja kustannusten v\u00e4hent\u00e4miseksi ja pysy\u00e4kseen kilpailukykyisin\u00e4. Pigou-tuki taas pyrkii vahvistamaan positiivisia ulkoisvaikutuksia niin, ett\u00e4 niill\u00e4 tuetaan investointeja vihre\u00e4\u00e4n teknologiaan, jotka eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 muuten toteutuisi korkeiden k\u00e4ynnistyskustannusten vuoksi. T\u00e4st\u00e4 esimerkkin\u00e4 tuet aurinkopaneelien hankintaan. Ronald Coasen mielest\u00e4 markkinapohjaiset ratkaisut ovat tehokkaampia tapoja v\u00e4hent\u00e4\u00e4 negatiivisia ulkoisvaikutuksia kuin s\u00e4\u00e4ntely tai verotus. H\u00e4nen mielest\u00e4\u00e4n luonnonvarojen selke\u00e4t omistusoikeudet ja riitt\u00e4v\u00e4n alhaiset transaktiokustannukset mahdollistavat negatiivisten ulkoisvaikutuksien k\u00e4sittelyn niiden aiheuttajien ja niist\u00e4 k\u00e4rsivien v\u00e4lisill\u00e4 neuvotteluilla. Coasen teoria on vaikuttanut esimerkiksi p\u00e4\u00e4st\u00f6lupiin ja p\u00e4\u00e4st\u00f6kauppaan.<\/p>\n\n\n\n
Scales korostaa artikkelissaan kolme erilaista nousevaa vihre\u00e4n kapitalismin muotoa. Ensimm\u00e4isen\u00e4 h\u00e4n tuo esille ekosysteemipalveluista maksamisen (Payments for Ecosystem Services, PES), joilla tarkoitetaan vapaaehtoisia transaktioita, joissa ostetaan ekosysteemipalvelu palveluntarjoajalta, joka saa maksun vain, jos kyseisen ekosysteemipalvelun tarjonta on turvattu. N\u00e4in luonnonp\u00e4\u00e4oma saadaan kiinnitetty\u00e4 liiketoimintaan ja ne, jotka hy\u00f6tyv\u00e4t ekosysteemipalveluista maksavat niille, jotka n\u00e4it\u00e4 yll\u00e4pit\u00e4v\u00e4t. Toisena vihre\u00e4n kapitalismin nousevana muotona Scales tuo ilmi vihre\u00e4n teollisen vallankumouksen. Kun p\u00e4\u00e4st\u00f6ill\u00e4 on kustannukset ja luonnonp\u00e4\u00e4omalla on taloudellinen arvo, kapitalismin logiikan odotetaan edist\u00e4v\u00e4n innovaatiota ja tehokkuutta kustannusten v\u00e4hent\u00e4miseksi ja tulojen maksimoimiseksi. Viimeisen\u00e4 nousevana vihre\u00e4n kapitalismin muotona Scales korostaa vihre\u00e4\u00e4 kulutusta ja ymp\u00e4rist\u00f6merkint\u00f6j\u00e4. Vihre\u00e4n kapitalismin ymp\u00e4rist\u00f6ajattelussa on my\u00f6s t\u00e4rke\u00e4\u00e4 kyet\u00e4 muuttamaan kuluttajien k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4. Vihre\u00e4ll\u00e4 kulutuksella korostetaan kuluttajien kyky\u00e4 edist\u00e4\u00e4 kest\u00e4v\u00e4mpi\u00e4 resurssien k\u00e4ytt\u00f6\u00e4. T\u00e4m\u00e4n katsotaan perustuvan siihen, ett\u00e4 kuluttajien valinnat perustuvat usein my\u00f6s hy\u00f6dykkeiden ja palveluiden eettisiin ominaisuuksiin. N\u00e4iden hy\u00f6dykkeiden ja palveluiden ymp\u00e4rist\u00f6yst\u00e4v\u00e4llisyydest\u00e4 voidaan antaa kuluttajille tietoa ymp\u00e4rist\u00f6merkint\u00f6jen avulla.<\/p>\n\n\n\n
Artikkelin lopuksi Scales on avannut enemm\u00e4n vihre\u00e4\u00e4n kapitalismiin kohdistuvaa kritiikki\u00e4. Toimivat markkinat ja voiton tavoittelun katsotaan vihre\u00e4n kapitalismin mukaan edist\u00e4v\u00e4n kest\u00e4v\u00e4mp\u00e4\u00e4 luonnonresurssien k\u00e4ytt\u00f6\u00e4. Vahvimmat vihre\u00e4n kapitalismin kritiikit nousevat marxilaisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta, jonka mukaan ymp\u00e4rist\u00f6vaikutusten v\u00e4hent\u00e4minen edellytt\u00e4\u00e4 radikaaleja taloudellisia ja kulttuurisia muutoksia, jotka eiv\u00e4t ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 ole mahdollisia kapitalistisessa yhteiskunnassa. Marxilaisuus on Karl Marxin ja Friedrich Engelsin filosofiseen n\u00e4kemykseen pohjautuva sosialistinen oppij\u00e4rjestelm\u00e4 ja siihen perustuva yhteiskunnallinen aatesuuntaus. Marxilaisuuden mukaan kapitalistisessa j\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6n pilaantumisen taustalla ovat kapitalismin kilpailulogiikka ja yhteiskunnan tuotanto- ja kulutuskapasiteetin hellitt\u00e4m\u00e4t\u00f6n kasvu yhdistettyn\u00e4 kapitalismin sosiaalisiin suhteisiin, jotka perustuvat varallisuuden, omaisuuden ja vallan ep\u00e4tasaiseen jakautumiseen. N\u00e4in kapitalismi mahdollistaa sen, ett\u00e4 varakkaan eliitin omistukseen ja voittoa tavoittelevaan hyv\u00e4ksik\u00e4ytt\u00f6\u00f6n j\u00e4\u00e4v\u00e4t resurssit, joista kaikki ovat riippuvaisia. T\u00e4m\u00e4n katsotaan aiheuttavan kuilun, jossa ihmiset ovat todellisuudessa yh\u00e4 enemm\u00e4n erill\u00e4\u00e4n niist\u00e4 ekosysteemeist\u00e4, jotka tukevat heit\u00e4. Toisena vihre\u00e4n kapitalismin kritiikkin\u00e4 Scales avaa Allan Schnaibergin kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4 k\u00e4sitett\u00e4 \u201dtuotannon juoksumatto\u201d. T\u00e4m\u00e4n mukaan kapitalismin kilpailulogiikka tarkoittaa, ett\u00e4 yksil\u00f6iden ja yritysten on koko ajan investoitava ja kasvettava lis\u00e4\u00e4 tai ne ovat vaarassa j\u00e4\u00e4d\u00e4 kilpailijoista j\u00e4lkeen. Juoksumattoteoria vihre\u00e4n kapitalismin kritisoijana v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kilpailu merkitsee vain sit\u00e4, ett\u00e4 saadut voitot k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n aina uudelleen tuotannon kasvattamiseen. Kun tuotetaan enemm\u00e4n, on t\u00e4ll\u00e4 merkitt\u00e4vi\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6vaikutuksia, sill\u00e4 luonnonvaroja on k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4 yh\u00e4 enemm\u00e4n ja samalla ymp\u00e4rist\u00f6haitat lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t. Samalla tuotannon juoksumatto korostaa my\u00f6s kulutuksen juoksumattoa, koska yritysten v\u00e4linen kilpailu lis\u00e4\u00e4 pyrkimyst\u00e4 myyd\u00e4 kuluttajille lis\u00e4\u00e4 hy\u00f6dykkeit\u00e4 ja palveluja, joka taas luo massakulutusyhteiskuntia. Kolmantena kritiikkin\u00e4 vihre\u00e4n kapitalismin katsotaan aiheuttavan \u201dvihre\u00e4n valtauksen\u201d. Luonnonp\u00e4\u00e4oman kaupallistaminen ja ymp\u00e4rist\u00f6palveluista kehitetyt maksut katsotaan johtavan \u201dvihreisiin valtauksiin\u201d, joissa tarkoituksena on hankkia maata hy\u00f6ty\u00e4kseen ymp\u00e4rist\u00f6palveluista maksettavien maksujen tulovirroista. Viimeisen\u00e4 kritiikkin\u00e4 vihre\u00e4lle kapitalismille Scales nostaa esiin hy\u00f6dykkeiden fetisoinnin ja vihre\u00e4n kulutuksen sek\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6merkinn\u00e4n, joita avattiinkin jo tarkemmin vihre\u00e4n kapitalismin eri muotojen esittelyss\u00e4. Vihre\u00e4n kapitalismin kritisoijan arvostelevat kuluttajiin kohdistettua painotusta, sill\u00e4 vihre\u00e4n kulutuksen toimiminen massakulutusyhteiskunnissa, joissa korostuu n\u00e4kyv\u00e4n kulutuksen ihannointi ei voi onnistua ja on todellisuudessa esteen\u00e4 kulutuksen merkitykselliselle muutokselle. Samoin ymp\u00e4rist\u00f6merkint\u00f6jen osalta kriitikot v\u00e4itt\u00e4v\u00e4t, ett\u00e4 pelkist\u00e4m\u00e4ll\u00e4 sosioekonomiset ongelmat yksinkertaisiksi merkinn\u00f6iksi vain lis\u00e4\u00e4 hy\u00f6dykkeiden fetisointia, koska kuluttajille myyd\u00e4\u00e4n idea siit\u00e4, ett\u00e4 he pelastavat ymp\u00e4rist\u00f6n kulutusvalinnoillaan.<\/p>\n\n\n\n
Vihre\u00e4 kapitalismi tuo mielenkiintoisen n\u00e4k\u00f6kulman taloudellisen toiminnan ja ymp\u00e4rist\u00f6nsuojelun yhteensovittamiseen. Vihre\u00e4 kapitalismi on her\u00e4tt\u00e4nyt selv\u00e4sti vilkasta keskustelua sek\u00e4 sen puolesta ett\u00e4 sit\u00e4 vastaan, ja kysymykseksi j\u00e4\u00e4kin onko vihre\u00e4n kapitalismin ymp\u00e4rist\u00f6ajattelu riitt\u00e4v\u00e4 ratkaisu vai tarvitaanko yhteiskunnan taloudellisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta kuitenkin jotain syv\u00e4llisemp\u00e4\u00e4 muutosta. Kokonaisuudessaan keskustelu vihre\u00e4st\u00e4 kapitalismista kuvastaa laajempaa pohdintaa siit\u00e4, miten yhteiskunnan taloudelliset j\u00e4rjestelm\u00e4t voivat sopeutua ja vastata ymp\u00e4rist\u00f6haasteisiin.<\/p>\n\n\n\n
L\u00e4hteet<\/strong><\/p>\n\n\n\n Scales, Ivan, R. Green capitalism, 2017.<\/p>\n\n\n\n Taloustiimi I<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Vihre\u00e4 kapitalismi, jota kutsutaan my\u00f6s luonnonkapitalismiksi tai ekokapitalismiksi, on ymp\u00e4rist\u00f6ajattelun muoto, jossa korostetaan ekosysteemien ja biologisen monimuotoisuuden taloudellista arvoa ja pyrit\u00e4\u00e4n v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n ihmisten aiheuttamia ymp\u00e4rist\u00f6vaikutuksia varmistamalla, ett\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6palvelujen merkitys n\u00e4kyy markkinoiden toiminnassa. Sen l\u00e4ht\u00f6kohtana on tunnistaa, ett\u00e4 ekosysteemit tuottavat monenlaisia palveluja, joista yhteiskunnat ovat riippuvaisia. N\u00e4m\u00e4 sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t hankintapalvelut kuten veden ja energian saannin, s\u00e4\u00e4ntelypalvelut kuten … Continue reading Vihre\u00e4 kapitalismi<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":35805,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[8],"tags":[],"class_list":["post-250","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kestava-kehitys-ja-oikeusvaltio-2024"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/250","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/users\/35805"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=250"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/250\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":251,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/250\/revisions\/251"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=250"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=250"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=250"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}