{"id":252,"date":"2024-04-13T11:49:06","date_gmt":"2024-04-13T11:49:06","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/?p=252"},"modified":"2024-04-13T11:49:07","modified_gmt":"2024-04-13T11:49:07","slug":"the-green-economy-mythical-or-meaningful","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/2024\/04\/13\/the-green-economy-mythical-or-meaningful\/","title":{"rendered":"The Green Economy mythical or meaningful?"},"content":{"rendered":"\n

Daniel J. Fiorino on kest\u00e4vyyspolitiikkaan keskittynyt professori amerikkalaisessa yliopistossa Washington DC, jossa h\u00e4n johtaa yksikk\u00f6\u00e4 Center for Environmental Policy in the School of Public Affairs. <\/p>\n\n\n\n

Artikkelissaan \u201cThe Green Economy mythical or meaningful?\u201d Fiorino pyrkii vastaamaan siihen, mit\u00e4 \u201dGreen Economy\u201d (my\u00f6hemmin \u201dvihre\u00e4 talous\u201d) on, mist\u00e4 se on tullut ja mist\u00e4 kaksijakautuminen kyseisen ilmi\u00f6n suhteen johtuu. Ensinn\u00e4kin voidaan todeta, ett\u00e4 vihre\u00e4 talous on reaktio siihen tosiasiaan, ett\u00e4 maapallon resurssit ovat rajattuja \u2013 mutta seuraava kysymys kuuluukin, onko vihre\u00e4 talous todellisuudessa tekosyy, jolla pyrit\u00e4\u00e4n oikeuttamaan taloudellisen kasvun jatkamista? Tulisiko vihre\u00e4n talouden sijaan luottaa v\u00e4h\u00e4iseen kasvuun tai jopa \u201ddegrowthiin\u201d?<\/p>\n\n\n\n

Fiorino esittelee vihre\u00e4n talouden ajattelun synty\u00e4 \u2013 niit\u00e4 ajatustapoja, jotka alkujaan ovat muodostaneet vihre\u00e4n talouden ajattelua. Artikkelissa k\u00e4yd\u00e4\u00e4n my\u00f6s l\u00e4pi eri vaikutteita, jotka ovat ajan my\u00f6t\u00e4 muovanneet vihre\u00e4n talouden ajattelua, sek\u00e4 miten eri poliittiset suuntaukset suhtautuvat kyseiseen ajatteluun. Lis\u00e4ksi Fiorino kartoittaa vihre\u00e4\u00e4n talouteen kohdistuvia kriittisi\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmia, samalla analysoiden kysymyst\u00e4, onko vihre\u00e4 talous \u201dmyyttinen vai tarkoituksenmukainen\u201d. H\u00e4n tulee siihen lopputulokseen, ett\u00e4 vihre\u00e4 talous on tarkoituksenmukaista, mahdollista toteuttaa, ja itse asiassa ainoa mahdollisuutemme muuttaa maailmaa siten, ett\u00e4 aletaan el\u00e4m\u00e4\u00e4n luonnonvarojen rajoissa. T\u00e4ten pystymme est\u00e4m\u00e4\u00e4n ennakoitavissa olevaa katastrofia. Fiorino perustaa oman n\u00e4k\u00f6kulmansa siihen, ett\u00e4 taloudellinen kasvu on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n tosiasia mit\u00e4 tarvitaan sek\u00e4 kehittyneiss\u00e4- ett\u00e4 kehitysmaissa. H\u00e4n paiottaa, ett\u00e4 on mahdollista irtaannuttaa ekologiset haittavaikutukset taloudellisesta kasvusta \u2013 juuri vihre\u00e4n talouden avulla.<\/p>\n\n\n\n

Ekologisten ja taloudellisten tavoitteiden v\u00e4linen ristiriita on ollut ymp\u00e4rist\u00f6politiikan keski\u00f6ss\u00e4 jo 1960 luvulta l\u00e4htien. L\u00e4ht\u00f6kohtaisesti on ajateltu, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 kaksi intressi\u00e4 ovat toistensa vastapuolia, eiv\u00e4tk\u00e4 ne voisi mitenk\u00e4\u00e4n tukea toisiaan. On katsottu ett\u00e4, p\u00e4\u00e4st\u00f6jen v\u00e4hent\u00e4minen ja ekosysteemien ja muiden luonnonresurssien suojeleminen rampauttaa taloudellista kasvua, kilpailukyky\u00e4 ja yleist\u00e4 hyvinvointia. T\u00e4st\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta katsoen on luonnollista ajatella ett\u00e4, julkisen vallan tulisi puoltaa taloudellista kasvua. Ristiriidan toisena puolena on kuitenkin ajatus siit\u00e4, ett\u00e4 ihmisten hyvinvointi ja luonnon rajat vaativat rajallista – tietyn muotin mukaista ja hyvin rajattua kasvua, tai ett\u00e4 kasvua ei tarvita ollenkaan. T\u00e4m\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulman mukaan tulisi valita ekologisia valintoja taloudellisten intressien edell\u00e4, silloin kuin n\u00e4m\u00e4 tavoitteet ovat ristiriidassa. On vaikea l\u00f6yt\u00e4\u00e4 tasapainoisesti toimivaa v\u00e4litiet\u00e4 taloudellisen kasvun ja ekologisten tavoitteiden v\u00e4lill\u00e4. Vihre\u00e4ll\u00e4 taloudella halutaan antaa pragmaattisen ratkaisun kysieseen ristiriitaan. Se otoimii ajatuksena siit\u00e4, ett\u00e4 taloudelliset ja sosiaaliset tavoitteet ymp\u00e4ri maailmaa voidaan toteuttaa ylitt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ekosysteemien rajoja. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa kest\u00e4v\u00e4\u00e4 luonnonvarojen k\u00e4ytt\u00f6\u00e4, energiatehokkuutta ja luonnonvarojen arvostamista.<\/p>\n\n\n\n

Artikkelissa esitettyj\u00e4 eri tahojen analyyseja vihre\u00e4st\u00e4 taloudesta:<\/p>\n\n\n\n

United Nations Environment Programme (UNEP) analysoi vihre\u00e4\u00e4 taloutta sellaisena taloutena, joka parantaisi yleist\u00e4 hyvinvointia ja sosiaalista yhdenvertaisuutta samalla v\u00e4hent\u00e4en ymp\u00e4rist\u00f6llisi\u00e4 riskej\u00e4 ja kohentaen taloudellisesti haasteellisten alueiden tilannetta. UNEP uskoo \u201dgreen investment\u201d -strategian, jonka mukaan joidenkin siirtym\u00e4vuosien j\u00e4lkeen saataisiin jopa enemm\u00e4n kasvua verrattuna \u201dbrown\u201d -strategiaan, eli tavalliseen talouteen. Lis\u00e4ksi green investment -strategian avulla v\u00e4hennett\u00e4isiin k\u00f6yhyytt\u00e4 tehokkaammin ja ty\u00f6paikkoja syntyisi enemm\u00e4n. UNEP:in laskelmien mukaan riitt\u00e4isi, ett\u00e4 sijoitettaisiin 2% vuosittaisesta bruttokansantuotteesta vihreisiin sijoituksiin, pysy\u00e4ksemme luonnonvarojen rajoissa. <\/p>\n\n\n\n

Organisation for Economic Co-operation and Development (OECD) kohdistaa katseen vihre\u00e4\u00e4n kasvuun<\/em> \u201dGreen Growth\u201d \u2013 heill\u00e4 on optimistinen visio, jonka mukaan vihre\u00e4\u00e4 kasvua kehitt\u00e4en voidaan varmistua siit\u00e4, ett\u00e4 luonnon varat pystyv\u00e4t jatkossakin tarjoamaan sit\u00e4 kaikkea, mihin hyvinvointimme perustuu. OECD:n mukaan tarvittavat muutokset tulisi etenkin ottaa huomioon poliittisessa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa. Vihreisiin sijoituksiin panostamisen lis\u00e4ksi olisi t\u00e4rke\u00e4\u00e4 muodostaa eko-veroja ja s\u00e4\u00e4d\u00f6ksi\u00e4 jotka kannustavat vihre\u00e4\u00e4n innovaatioon, panostaa koulutukseen joka tukee vihre\u00e4\u00e4 energiaa sek\u00e4 poistaa haitallisia kannustimia jotka esimerkiksi kannustavat fossiilisten polttoaineiden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n.<\/p>\n\n\n\n

World Business Council for Sustainable Development (WBCSD) pyrkiv\u00e4t l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n tavan, jonka avulla ihmiset saavat toteuttaa perustarpeitaan vahingoittamatta luonnon moninaisuutta, ilmastoa ja ekosysteemej\u00e4. Heid\u00e4n strategiaansa liittyy monta tavoitetta, kuten k\u00f6yhien maiden talouden parantaminen sek\u00e4 mets\u00e4katon ja hiilip\u00e4\u00e4st\u00f6jen v\u00e4hent\u00e4minen. He toteavat, ett\u00e4 mik\u00e4li jatketaan tavalliseen tapaan, 2050 menness\u00e4 olemme jo k\u00e4ytt\u00e4neet 2,3 maapallon m\u00e4\u00e4r\u00e4n resursseja. Vihre\u00e4n talouden strategian mukaan olisimme k\u00e4ytt\u00e4neet reilu yhden planeetan resursseja samaan aikaan menness\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

Kaikkien edell\u00e4 mainittujen tahojen analyysit vihre\u00e4st\u00e4 taloudesta ovat Fiorinon mukaan eritt\u00e4in optimistisia, sill\u00e4 niiden mukaan ongelma on ratkaistavissa, kunhan vain otetaan oikeat keinot k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Kaikki n\u00e4m\u00e4 tahot ovat my\u00f6s varmoja siit\u00e4, ett\u00e4 mik\u00e4li kasvu jatkuu samalla tavalla kuin ennen, se tulee johtamaan katastrofiin. Samalla he ovat kuitenkin yksimielisi\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 jatkuva taloudellinen kasvu on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n.<\/p>\n\n\n\n

Artikkelissaan Fiorino nostaa esille vihre\u00e4n talouden ajattelun syntyyn liittyv\u00e4\u00e4 oleellista kirjallisuutta joista kumpuaa aikoinaan reformisia ajatuksia.<\/p>\n\n\n\n