Kest\u00e4vyysmurros on yksi aikamme keskeisimmist\u00e4 haasteista, joka vaatii perusteellisia yhteiskunnallisia muutoksia vastatakseen monimutkaisiin ja laajamittaisiin ymp\u00e4rist\u00f6ongelmiin. Kest\u00e4vyysmurros ei varmasti termin\u00e4 ole monellekaan entuudestaan tuttu, eik\u00e4 se ollut sit\u00e4 my\u00f6sk\u00e4\u00e4n minulle, mutta luettuani oikeustieteen tohtorin, Jukka Simil\u00e4n artikkelin \u201dKest\u00e4vyysmurros ja oikeus\u201d, ymm\u00e4rsin, kuinka laajasta, yhteiskuntia merkitt\u00e4v\u00e4sti muuttavasta ilmi\u00f6st\u00e4 on kyse. Simil\u00e4n artikkeli on mielest\u00e4ni erinomainen sek\u00e4 ajankohtainen katsaus kest\u00e4vyysmurroksen ja oikeudellisen s\u00e4\u00e4ntelyn v\u00e4lisest\u00e4 vuorovaikutuksesta. Vaikka kest\u00e4v\u00e4\u00e4 kehityst\u00e4 on tutkittu oikeustieteen piiriss\u00e4 jo jonkin aikaa, kest\u00e4vyysmurros on j\u00e4\u00e4nyt v\u00e4hemm\u00e4lle huomiolle. Simil\u00e4n artikkelissa pyrit\u00e4\u00e4nkin t\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n t\u00e4m\u00e4 tutkimuksellinen aukko ja avaamaan keskustelua siit\u00e4, miten kest\u00e4vyysmurros vaikuttaa oikeuden k\u00e4sitteisiin ja tutkimukseen. <\/p>\n\n\n\n
Mutta mit\u00e4 kest\u00e4vyysmurroksella todellisuudessa tarkoitetaan? Kest\u00e4vyysmurros pyrkii vastaamaan k\u00e4sill\u00e4mme olevaan ekologiseen kriisiin. Kest\u00e4vyysmurros syntyy harkitusta ja p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoisesta toiminnasta, jossa pyrit\u00e4\u00e4n ratkaisemaan monia pysyvi\u00e4, systeemisi\u00e4 ja globaaleja ymp\u00e4rist\u00f6haasteita – oikeudenmukaisesti. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 tuotannon ja kulutuksen j\u00e4rjestelmi\u00e4, kuten liikenteen, asumisen ja ruoantuotannon j\u00e4rjestelmi\u00e4, ohjataan muuttumaan kest\u00e4v\u00e4mmiksi ja vastaamaan nykyisiin ja tuleviin ymp\u00e4rist\u00f6haasteisiin. Artikkelissa korostetaan, ett\u00e4 vaikka oikeudellisella s\u00e4\u00e4ntelyll\u00e4 on rajoitettu vaikutus kest\u00e4vyysmurrokseen, sen muuttuminen on kuitenkin v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 murroksen edist\u00e4miseksi. Koska muutosprosessiin liittyy ep\u00e4varmuutta, eik\u00e4 voida luottaa siihen, ett\u00e4 pelk\u00e4t lait tai m\u00e4\u00e4r\u00e4ykset riitt\u00e4isiv\u00e4t, tarvitaan my\u00f6s ihmisten ja organisaatioiden oma-aloitteista toimintaa. <\/p>\n\n\n\n
Simil\u00e4n mukaan kest\u00e4vyysmurros on ep\u00e4lineaarinen prosessi kohti kest\u00e4vyytt\u00e4, johon vaikuttavat innovaatiot, kokeilut, oppiminen ja verkostoituminen. T\u00e4m\u00e4 aiheuttaa j\u00e4nnitteen vapauden ja kontrollin v\u00e4lille, mik\u00e4 korostaa tarpeen luoda oikeudellinen kehys, joka ohjaa mutta samalla antaa tilaa alhaalta p\u00e4in tuleville ideoille ja toimille. Simil\u00e4 k\u00e4sittelee artikkelinsa kolmannessa luvussa kest\u00e4vyysmurroksen tavoitteita ja niiden oikeudellistamista. H\u00e4n aloittaa keskustelun huomauttamalla, ett\u00e4 kest\u00e4vyysmurroksen tietoinen tavoittelu edellytt\u00e4\u00e4 selke\u00e4\u00e4 k\u00e4sityst\u00e4 siit\u00e4, mit\u00e4 muutosta kohti pyrit\u00e4\u00e4n. Simil\u00e4 argumentoi, ett\u00e4 pelkk\u00e4 viittaus kest\u00e4v\u00e4\u00e4n kehitykseen ei riit\u00e4 m\u00e4\u00e4rittelem\u00e4\u00e4n kest\u00e4vyysmurroksen tavoitetta. Sen sijaan tarvitaan konkreettisia ja mitattavissa olevia muutostavoitteita. H\u00e4n huomauttaa, ett\u00e4 vaikka julkisen sektorin asettamat kest\u00e4vyysmurroksen tavoitteet ovat usein poliittisia tahdonilmaisuja ilman oikeudellista sitovuutta, ne silti luovat ennustettavuutta lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n kehitykselle ja ovat siten merkityksellisi\u00e4 yksityisten toimijoiden innovaatioiden, kokeilujen ja investointien kannalta. Esimerkkin\u00e4 kest\u00e4vyysmurroksen tavoitteista Simil\u00e4 mainitsee Euroopan vihre\u00e4n kehityksen ohjelman, joka pyrkii ratkaisemaan laajoja ymp\u00e4rist\u00f6ongelmia kuten ilmastonmuutoksen, luontokadon, ymp\u00e4rist\u00f6n pilaantumisen ja luonnonvarojen tuhoutumisen. T\u00e4m\u00e4 ohjelma yhdist\u00e4\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6tavoitteet talouspolitiikkaan, mik\u00e4 kuvastaa kest\u00e4vyysmurroksen monitahoista luonnetta. Keskustelussaan Simil\u00e4 tuo esiin my\u00f6s Pariisin ilmastosopimuksen 2 artiklassa asetetun ilmaston l\u00e4mpenemiseen liittyv\u00e4n tavoitteen, joka on yksi merkitt\u00e4vimmist\u00e4 oikeudellisista kest\u00e4vyysmurrostavoitteista kansainv\u00e4lisell\u00e4 tasolla. <\/p>\n\n\n\n
Artikkelissaan Simil\u00e4 pohtii my\u00f6s, miten tiedepohjaiset tai muutoin selke\u00e4sti havainnoitavat kollektiiviset tavoitteet, kuten hiilineutraaliustavoite, eroavat kest\u00e4v\u00e4n kehityksen abstraktimmista tavoitteista. H\u00e4n korostaa, ett\u00e4 tavoitteiden asettaminen lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00f6n antaa niille pysyvyytt\u00e4 ja painoarvoa yli vaalikausien, ja voi edist\u00e4\u00e4 muutostavoitteen saavuttamista luomalla sitovan arviointimekanismin ja ohjaamalla p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa kohti haluttua suuntaa. Simil\u00e4 lopettaa kappaleensa pohtimalla kest\u00e4vyysmurroksen oikeudellista problematiikkaa, tunnustaen samalla kompleksisuuden ja dynaamisuuden, joka liittyy tuotanto- ja kulutusj\u00e4rjestelmien muuttamiseen. H\u00e4n ehdottaa, ett\u00e4 oikeudellisen s\u00e4\u00e4ntelyn tulisi vaikuttaa yhteiskunnalliseen dynamiikkaan edist\u00e4en kest\u00e4vyysmurrosta, mutta samalla tunnustaen, ett\u00e4 lains\u00e4\u00e4t\u00e4j\u00e4 ei voi suoraan m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4 t\u00e4t\u00e4 dynamiikkaa. Lis\u00e4ksi Simil\u00e4 korostaa, ett\u00e4 kest\u00e4vyysmurroksessa on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 huomioida muutoksen oikeudenmukaisuus. T\u00e4m\u00e4 vaatii, ett\u00e4 muutoksen seuraukset otetaan huomioon niin, ett\u00e4 kaikki yhteiskunnan j\u00e4senet voivat hy\u00f6ty\u00e4 muutoksesta ja ett\u00e4 heid\u00e4n oikeutensa ja tarpeensa otetaan huomioon. <\/p>\n\n\n\n
Lopuksi Simil\u00e4 toteaa, ett\u00e4 kest\u00e4vyysmurros on merkitt\u00e4v\u00e4 yhteiskunnallinen haaste, joka vaikuttaa voimakkaasti oikeuden kehitykseen. H\u00e4n pohtii, miten ekologiset ja taloudelliset tavoitteet sek\u00e4 oikeudenmukaisuuden vaatimukset asettuvat poliittisissa kamppailuissa. Simil\u00e4 korostaa my\u00f6s s\u00e4\u00e4ntelyn merkityst\u00e4 kest\u00e4vyysmurroksessa: ilman s\u00e4\u00e4ntely\u00e4 markkinat tai kansalaisyhteiskunta eiv\u00e4t voi tuottaa kest\u00e4vyysmurrosta, mutta huono s\u00e4\u00e4ntely voi tukahduttaa tarvittavan innovoinnin. H\u00e4n k\u00e4sittelee my\u00f6s ymp\u00e4rist\u00f6s\u00e4\u00e4ntelyn roolia kest\u00e4vyysmurroksessa ja korostaa tarvetta tunnistaa oikeuden muutoskyvykkyys sek\u00e4 markkinoiden tehokkaan toiminnan ja kest\u00e4vyysmurroksen v\u00e4lisen yhteensovittamisen haasteet. Simil\u00e4 katsoo, ett\u00e4 kest\u00e4vyysmurroksen oikeudellinen problematiikka vaatii monitieteellist\u00e4 ja monioikeustieteellist\u00e4 l\u00e4hestymistapaa, ja ett\u00e4 keskeinen kysymys on, miten s\u00e4\u00e4ntely voi edist\u00e4\u00e4 laaja-alaista, systeemist\u00e4 muutosta kohti kest\u00e4v\u00e4mp\u00e4\u00e4 tulevaisuutta.<\/p>\n\n\n\n
Simil\u00e4n teksti her\u00e4tt\u00e4\u00e4 t\u00e4rkeit\u00e4 pohdintoja siit\u00e4, miten oikeudellinen s\u00e4\u00e4ntely voi edist\u00e4\u00e4 kest\u00e4vyysmurrosta ja vastata ymp\u00e4rist\u00f6haasteisiin. Seminaarity\u00f6ss\u00e4ni aion tarkastella yritysvastuudirektiivi\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6oikeudellisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta. Valitsin Simil\u00e4n artikkelin tutkittavaksi, sill\u00e4 uskon sen sopivan t\u00e4ydellisesti osaksi seminaarity\u00f6ni laajempaa kontekstia. Simil\u00e4n artikkeli tarjoaa n\u00e4k\u00f6kulmia kest\u00e4vyysmurroksen tavoitteiden asettamiseen ja oikeudenmukaisuuden huomioimiseen, mik\u00e4 auttaa minua syvent\u00e4m\u00e4\u00e4n seminaarity\u00f6t\u00e4ni ja tuomaan esiin monipuolisia n\u00e4k\u00f6kulmia aiheeseen. Mielest\u00e4ni yritysvastuudirektiivi voidaan n\u00e4hd\u00e4 yhten\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4n\u00e4 EU-tason kest\u00e4vyysmurrostavoitteena, sill\u00e4 se pyrkii edist\u00e4m\u00e4\u00e4n kest\u00e4v\u00e4\u00e4 kehityst\u00e4, mutta t\u00e4ll\u00e4 kertaa yritysten toiminnan kautta. Se velvoittaa yritykset raportoimaan tiettyjen kest\u00e4vyysn\u00e4k\u00f6kohtien huomioimisesta liiketoiminnassaan. T\u00e4m\u00e4 edist\u00e4\u00e4 avoimuutta ja vastuullisuutta yritystoiminnassa, mik\u00e4 on olennainen osa kest\u00e4vyysmurrosta kohti ymp\u00e4rist\u00f6llisesti kest\u00e4v\u00e4mp\u00e4\u00e4 liiketoimintaa. Lis\u00e4ksi direktiivi kannustaa yrityksi\u00e4 ottamaan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n kest\u00e4vi\u00e4 innovaatioita ja k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4, mik\u00e4 edist\u00e4\u00e4 laajempaa kest\u00e4vyysmurrosta yhteiskunnassa. <\/p>\n\n\n\n
L\u00e4hteet <\/strong><\/p>\n\n\n\n Simil\u00e4, Jukka: Kest\u00e4vyysmurros ja oikeus. Ymp\u00e4rist\u00f6juridiikka 4\/2021 s. 6\u201324.<\/p>\n\n\n\n Taloustiimi I<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Kest\u00e4vyysmurros on yksi aikamme keskeisimmist\u00e4 haasteista, joka vaatii perusteellisia yhteiskunnallisia muutoksia vastatakseen monimutkaisiin ja laajamittaisiin ymp\u00e4rist\u00f6ongelmiin. Kest\u00e4vyysmurros ei varmasti termin\u00e4 ole monellekaan entuudestaan tuttu, eik\u00e4 se ollut sit\u00e4 my\u00f6sk\u00e4\u00e4n minulle, mutta luettuani oikeustieteen tohtorin, Jukka Simil\u00e4n artikkelin \u201dKest\u00e4vyysmurros ja oikeus\u201d, ymm\u00e4rsin, kuinka laajasta, yhteiskuntia merkitt\u00e4v\u00e4sti muuttavasta ilmi\u00f6st\u00e4 on kyse. Simil\u00e4n artikkeli on mielest\u00e4ni erinomainen sek\u00e4 … Continue reading Kohti kest\u00e4v\u00e4mp\u00e4\u00e4 tulevaisuutta: Oikeusj\u00e4rjestyksen muutoskeinoja kest\u00e4vyysmurroksessa\u00a0<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":35805,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[8],"tags":[],"class_list":["post-254","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kestava-kehitys-ja-oikeusvaltio-2024"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/254","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/users\/35805"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=254"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/254\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":255,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/254\/revisions\/255"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=254"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=254"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=254"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}