Oikeusvaltio on termi, joka on noussut viime aikojen muutosten kourissa yh\u00e4 useammin keskusteluun, ja kuten niin usein muotitermien kohdalla, sen tarkempi m\u00e4\u00e4rittely ja tarkoitusper\u00e4t termin k\u00e4yt\u00f6lle vaihtelevat kontekstista ja puhujasta riippuen. Oikeusvaltion merkityksellisyytt\u00e4 kuvaa erityisesti se ett\u00e4 se on yksi EUn perussopimuksen 2. artiklaan kirjatuista viidest\u00e4 arvosta, eli ei pelkk\u00e4 rakenne vaan jotain enemm\u00e4n. Miten t\u00e4h\u00e4n on p\u00e4\u00e4dytty? Miten l\u00e4nsimainen, yksil\u00f6n vapautta ja liberaalia demokratiaa ihannoiva yhteiskunta on n\u00e4in vahvasti sitoutunut oikeusvaltion ideaan, ja rajoituksiinkin? Hannu Tolonen analysoi tekstiss\u00e4\u00e4n \u201dValtion juridisesta k\u00e4sitteellist\u00e4misest\u00e4 sek\u00e4 julkisoikeudesta ja yksityisoikeudesta\u201d, oikeusvaltion idean ja aatteellisuuden synty\u00e4 ja historiaa, ja pyrkii menem\u00e4\u00e4n lakien taakse filosofiseen ja kriittiseen kysymykseen siit\u00e4, mit\u00e4 j\u00e4nnitteit\u00e4 on k\u00e4tketty oikeusj\u00e4rjestelm\u00e4n sis\u00e4\u00e4n vuosisatojen kuluessa rakentuneeseen oikeusvaltion k\u00e4sitteeseen.<\/p>\n\n\n\n
Tolonen l\u00e4htee artikkelissaan pohtimaan julkisoikeudellista suhdetta ja innostuu Merikosken m\u00e4\u00e4rittelyst\u00e4 julkisen ja yksityisen edun suhteesta, ja merkityksest\u00e4. T\u00e4m\u00e4 teema on ajankohtainen edelleen, ja v\u00e4it\u00e4n ett\u00e4 demokratioissa t\u00e4m\u00e4 tasapainoilu on keski\u00f6ss\u00e4: kuinka paljon ja mitk\u00e4 asiat on syyt\u00e4 p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 yhteisesti, ja miss\u00e4 menee yksil\u00f6n vapauden rajat. Tolonen siteeraa Merikoskea v\u00e4itt\u00e4en ett\u00e4 \u201dn\u00e4iden oppien mukaan julkisoikeus on se oikeusala, jolla julkiset intressit ovat etusijassa m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4vin\u00e4, yksityisoikeus taas on se ala, jolla yksil\u00f6n intressit saavat, sill\u00e4 tavoin kuin julkiset intressit sen my\u00f6ten antavat, olla m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4vin\u00e4\u201d. N\u00e4kemykseni mukaan oikeusvaltio on yksi osa sit\u00e4 kolmiyhteist\u00e4 oikeudellista rakennetta, joka antaa mahdollisuuden yksil\u00f6n vapaudelle. Kaksi muuta osaa ovat perus- ja ihmisoikeuksien kunnioitus ja kansanvaltainen yhteiskuntaj\u00e4rjestelm\u00e4. N\u00e4m\u00e4 arvot tarvitsevat kukin toinen toistaan toteutuakseen.<\/p>\n\n\n\n
Mutta palataan Toloseen, ja historiaan. Julkinen subjekti ja julkinen etu ovat k\u00e4sitteit\u00e4, joita k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n paljon, ja Tolonen pyrkii t\u00e4t\u00e4 tilannetta valaisemaan katsomalla pitk\u00e4lle taaksep\u00e4in. Valtion k\u00e4sitteellist\u00e4misest\u00e4 Tolonen nostaa esiin vanhimpana traditiona utilitas publica<\/em> ja bonum communis<\/em> k\u00e4sitteet, jotka tarkoittavat julkisen hy\u00f6dyn ja yleisen intressin ajatusteemoja. Valtion oikeushenkil\u00f6llisyys ja suvereniteetti liittyiv\u00e4t n\u00e4ihin teemoihin. Kaikkineen Tolonen muistuttaa koko l\u00e4nsimaisen oikeusj\u00e4rjestyksen ja instituutioiden nojautumisesta yhteiseen historiaan, ja erityisesti my\u00f6h\u00e4isfeodaaliseen yhteiskuntaan. Valtio-k\u00e4site on syntynyt feodaaliyhteiskunnassa k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n otetusta status\u2013k\u00e4sitteest\u00e4, joka tarkoittaa tilaa. Siit\u00e4 muodostui Tolosen mukaan perusta ja kehikko valtiolle, yhdess\u00e4 hallitusta tarkoittavan regime-termin kanssa. Tolonen l\u00f6yt\u00e4\u00e4 feodaaliajan valtioajattelusta joko hallitsijan persoonaan, kansaan tai valtioon yhteisen\u00e4 asiana perustuvan k\u00e4sitteellist\u00e4misen. Nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 ei ainakaan oikeusvaltioon sitoutuneissa valtiomalleissa tunnisteta ensimm\u00e4ist\u00e4 l\u00e4hestymistapaa, mutta kansanvaltaisuus, demokratia ja valtio yhteisen\u00e4 etuna leimautuu edelleen vahvasti my\u00f6s oikeusvaltioon. <\/p>\n\n\n\n Tolonen etenee aikajanalla orgaanisiin valtioteorioihin ja julkisoikeudelliseen positivismin kautta valtion ja julkisoikeudellisen suhteen kaksinaisuuden vakiintumiseen. Koko t\u00e4m\u00e4 varsin laajaan aineistoon niin ajallisesti kuin n\u00e4k\u00f6kulmien osalta perustuva Tolosen pohdinta p\u00e4\u00e4tyy Gierge\u00e4 mukaillen siihen, ett\u00e4 valtio toimii yhteistarkoituksen (Gesammenzweck) puolesta. Mit\u00e4 se sitten tarkoittaa? Ehk\u00e4 t\u00e4m\u00e4, mist\u00e4 Tolosen mukaan Baldus ja my\u00f6s Bartolus kirjoittivat jo keskiaikana, \u201dse mik\u00e4 palvelee kaikkien etua on erotettava siit\u00e4 mik\u00e4 palvelee pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n henkil\u00f6n, tai paikkakunnan erityist\u00e4 etua\u201d on se perusta my\u00f6s nykyiselle oikeusvaltiokeskustelulle, ja sen uusille ideoille. <\/p>\n\n\n\n Nykyisten isojen muutosten aikana, ei oikeusvaltio EU- Suomessa ole pelkk\u00e4\u00e4 poliittista retoriikkaa, tai edes pelkk\u00e4 h\u00e4hm\u00e4inen arvo, vaan yhteisen unionin perussopimuksiin kirjattu, j\u00e4senvaltioita sitova juridinen velvoite. Sen kautta unioni on valtios\u00e4\u00e4nt\u00f6inen yhteis\u00f6, joka kaikki toiminta, my\u00f6s kansainv\u00e4linen, rakentuu oikeusvaltiopohjalle. Yhteisten p\u00e4\u00e4t\u00f6sten kautta my\u00f6s j\u00e4senvaltiot ja niiden valtioelimet sek\u00e4 tuomioistuinten laink\u00e4ytt\u00f6 nojaa oikeusvaltioon, erityisesti niiden toimiessa EU-oikeuden alalla. EU:ssa oikeusvaltio ei ole valinnainen; yksitt\u00e4iset j\u00e4senvaltiot eiv\u00e4t voi m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 oikeusvaltion peruspiirteit\u00e4 EU-oikeudesta poiketen, ja j\u00e4senvaltioilla on velvollisuus luottaa toistensa oikeusj\u00e4rjestelmiin, ja niiden yhteensopivuuteen. <\/p>\n\n\n\n Jo Rousseau pohti aikanaan kansanvallan merkityst\u00e4 teoksessaan Yhteiskuntasopimuksesta vuodelta 1762, hyvin modernilla ajatuksella ett\u00e4 ihmiset voivat sek\u00e4 s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 itsens\u00e4 ett\u00e4 vapautensa liittym\u00e4ll\u00e4 yhteen yhteiskuntasopimuksella. Toinen ranskalainen Michel Serres jatkaa kirjassaan Luontosopimus vuodelta 1994 ett\u00e4 \u201dkun kaikista ihmisist\u00e4 yht\u00e4l\u00e4isesti huolta pit\u00e4v\u00e4 ja yhteiskuntarauhan takaava yhteiskuntasopimus on jo kaikille itsest\u00e4\u00e4nselvyys (!) ja pitk\u00e4lti ymp\u00e4ri maailman my\u00f6s todellisuutta, seuraava askel ihmiskunnan sivistyksen tiell\u00e4 pit\u00e4isi olla luontosopimus\u201d<\/p>\n\n\n\n Ehk\u00e4 t\u00e4m\u00e4 Hannu Tolosen artikkelissaan avaama valtion, ja oikeusvaltion rooli julkisen edun ajajana p\u00e4ivittyykin nyt juuri yhteisten viheli\u00e4isten ongelmien ratkaisun avaajana: ilmastonmuutosta, kokonaisturvallisuutta tai muita kest\u00e4v\u00e4n kehityksen teemoja ei voida ratkaista ilman vakaata \u201dk\u00e4ytt\u00f6j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4\u201d jollainen oikeusvaltion voidaan k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 olevan? Ja t\u00e4m\u00e4 antaa uuden, entist\u00e4 vahvemman tulevaisuusorientoituneen perustan oikeusvaltion moderneille ideoille. Lopuksi, Tolonenkaan ei halua sivuuttaa valtioninstituutioon liittyvi\u00e4 yli-individuaalisia tarkoituksia, arvoja ja intressej\u00e4. Kest\u00e4v\u00e4n kehityksen edist\u00e4misen voitaneen katsoa istuvan t\u00e4h\u00e4n, ja n\u00e4in taas kerran historia antaa meille ev\u00e4it\u00e4 tulevaisuuden rakentamiseen, my\u00f6s oikeusj\u00e4rjestelm\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulmasta. <\/p>\n\n\n\n L\u00e4hteet<\/strong><\/p>\n\n\n\n Tolonen, Hannu: \u201dValtion juridisesta k\u00e4sitteellist\u00e4misest\u00e4 sek\u00e4 julkisoikeudesta ja yksityisoikeudesta<\/em>\u201d, teoksessa Kaarlo Tuori (toim.) Oikeuden kaleidoskooppi<\/em>. Helsinki, SLY 2008, ss. 281-299<\/p>\n\n\n\n Raitio, Juha, Allan Rosas ja Pekka Pohjakoski:\u00a0Oikeusvaltiollisuus Euroopan unionissa ja Suomessa<\/em>. Helsinki, Valtioneuvoston kanslia 2022.\u00a0https:\/\/julkaisut.valtioneuvosto.fi\/bitstream\/handle\/10024\/164030\/VNTEAS_2022_39.pdf%20?sequence=1&isAllowed=y\u00a0vierailtu 11.4.2024<\/p>\n\n\n\n Toiviainen Pasi:\u00a0Yhteiskuntasopimus ja Suomi \u2013 pohdintoja sivistysvaltion takamailta.<\/em>\u00a0Tiedeblogi.\u00a0https:\/\/yle.fi\/aihe\/artikkeli\/2015\/06\/05\/yhteiskuntasopimus-ja-suomi-pohdintoja-sivistysvaltion-takamailta vierailtu 11.4.2024<\/p>\n\n\n\n https:\/\/tieteentermipankki.fi\/wiki\/Oikeustiede:yhteiskuntasopimus<\/p>\n\n\n\n Oikeusvaltiotiimi<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Oikeusvaltio on termi, joka on noussut viime aikojen muutosten kourissa yh\u00e4 useammin keskusteluun, ja kuten niin usein muotitermien kohdalla, sen tarkempi m\u00e4\u00e4rittely ja tarkoitusper\u00e4t termin k\u00e4yt\u00f6lle vaihtelevat kontekstista ja puhujasta riippuen. Oikeusvaltion merkityksellisyytt\u00e4 kuvaa erityisesti se ett\u00e4 se on yksi EUn perussopimuksen 2. artiklaan kirjatuista viidest\u00e4 arvosta, eli ei pelkk\u00e4 rakenne vaan jotain enemm\u00e4n. Miten … Continue reading Oikeusvaltion modernit ideat \u2013 tarvitaanko niit\u00e4?<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":35805,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[8],"tags":[],"class_list":["post-256","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kestava-kehitys-ja-oikeusvaltio-2024"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/256","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/users\/35805"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=256"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/256\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":257,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/256\/revisions\/257"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=256"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=256"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=256"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}