{"id":258,"date":"2024-04-13T12:10:04","date_gmt":"2024-04-13T12:10:04","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/?p=258"},"modified":"2024-04-13T12:10:32","modified_gmt":"2024-04-13T12:10:32","slug":"access-to-justice-ja-oikeusvaltioperiaatteen-toteutuminen-tarvitaanko-lisaa-vaihtoehtoisia-oikeusmenettelyita","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/2024\/04\/13\/access-to-justice-ja-oikeusvaltioperiaatteen-toteutuminen-tarvitaanko-lisaa-vaihtoehtoisia-oikeusmenettelyita\/","title":{"rendered":"Access to justice ja oikeusvaltioperiaatteen toteutuminen \u2013 tarvitaanko lis\u00e4\u00e4 vaihtoehtoisia oikeusmenettelyit\u00e4?"},"content":{"rendered":"\n

Oikeusj\u00e4rjestelm\u00e4ll\u00e4 on erityisen keskeinen rooli oikeussuojan takaamisessa yksil\u00f6lle. Oikeussuoja alkaa ehdottomasti demokraattisesta yhteiskunnasta ja oikeudenmukainen yhteiskunta lopulta takaa sen. Tuomioistuimilla on viime k\u00e4dess\u00e4 velvollisuus huolehtia siit\u00e4, ett\u00e4 jokainen yksil\u00f6 saa mahdollisuuden vied\u00e4 asiansa oikeuden eteen ja lis\u00e4ksi ne varmistavat my\u00f6s tarpeenmukaisen suojelun mielivaltaiselta puuttumiselta oikeuksiin ja vapauksiin. T\u00e4m\u00e4nkaltainen oikeussuojan saatavuus tunnetaan paremmin access to justice<\/em> -l\u00e4ht\u00f6kohtana tai periaatteena, jota my\u00f6s Pia Letto-Vanamo k\u00e4sittelee artikkelissaan Access to justice \u2013 a concept with many meanings, JFT 2\u20134\/2017 s. 233\u2013241. <\/em>Mielest\u00e4ni kyseinen l\u00e4hestymistapa heijastaa my\u00f6s perusoikeudellista ja ihmisoikeuksiin kytkeytyv\u00e4\u00e4 k\u00e4sitett\u00e4, jolla on suuri merkitys oikeusvaltion rakentamisessa ja toiminnassa. Haluankin t\u00e4ss\u00e4 blogitekstiss\u00e4 pohtia, mink\u00e4lainen suhde access to justice<\/em> -periaatteella on oikeusvaltioon ja tarvitaanko oikeusvaltiossa esimerkiksi lis\u00e4\u00e4 vaihtoehtoisia oikeusmenettelyit\u00e4 perinteiselle tuomioistuinmenettelylle, jotta access to justice<\/em> -periaate toteutuisi tehokkaammin toteuttaen samalla oikeusvaltion k\u00e4sitett\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Letto-Vanamo nostaa artikkelissaan esiin sen, ett\u00e4 vaihtoehtoisten riidanratkaisukeinojen roolin kasvu heijastaa ainakin joiltain osin tuomioistuimessa tapahtuvien oikeudenk\u00e4yntien ongelmia ja alhaista tasoa. Access to justice<\/em> -l\u00e4hestymistapa, joka tuli tutuksi 1960-luvulla onkin lopulta johtanut uusiin sovittelumenettelyihin ja muihin vaihtoehtoisiin riidanratkaisumuotoihin kuten esimerkiksi v\u00e4litysmenettelyyn, joiden tarkoituksena on ratkaista riidat nopeammin ja halvemmalla kuin tuomioistuimet. Oikeusvaltioperiaate tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 jokaisella on yhdenvertainen oikeussuoja lain edess\u00e4 ja, ett\u00e4 viranomaiset eiv\u00e4t mielivaltaisesti puutu yksil\u00f6n oikeuksiin. Minulle oikeusvaltioperiaate heijastaa kuitenkin my\u00f6s luottamusta ja sit\u00e4, ett\u00e4 yksil\u00f6 voi tukeutua ja luottaa siihen, ett\u00e4 esimerkiksi tuomioistuin ratkaisee asian tasavertaisesti ja siten, ett\u00e4 yksil\u00f6n ei tarvitse k\u00e4rsi\u00e4 enemp\u00e4\u00e4 kuin mit\u00e4 rangaistus tai tuomioistuimen muu ratkaisu osoittaa. Kuitenkin perinteisell\u00e4 tuomioistuinprosessilla on usein julkisuutensa vuoksi vaikutus, joka saattaa aiheuttaa suurta haittaa kuten mainehaittaa yksil\u00f6lle tai oikeushenkil\u00f6lle. T\u00e4m\u00e4n vuoksi vaihtoehtoiset menettelyt tuomioistuimen ulkopuolella ovat nostaneet suosiotaan. Kuten Letto-Vanamokin mainitsee; yleisesti ottaen tavanomaisen tuomioistuinmenettelyn asema ja rooli riitojenratkaisussa heijastelee sit\u00e4 legitimiteetti\u00e4 ja luottamusta, joka tuomioistuimilla on tietyn yhteiskunnan ihmisten keskuudessa. On selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 yhteiskunnan erilaistuminen ja pirstoutuminen heikent\u00e4\u00e4 oikeuslaitoksen asemaa ja sen tuottamaa oikeutta. Tuomioistuin pystyy yleens\u00e4 lain mukaan m\u00e4\u00e4ritt\u00e4m\u00e4\u00e4n, kuka on oikeassa ja kuka v\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4, mutta se ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 aina pysty tarjoamaan j\u00e4rkev\u00e4\u00e4 oikeussuojakeinoa my\u00f6sk\u00e4\u00e4n osapuolelle, joka on oikeassa. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 pelkk\u00e4 p\u00e4\u00e4sy riippumattomaan, puolueettomaan tuomioistuinj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n ei aina johda aineelliseen oikeuteen.<\/p>\n\n\n\n

Erityisesti perinteisiss\u00e4 tuomioistuimissa k\u00e4ydyiss\u00e4 oikeudenk\u00e4ynneiss\u00e4 korostuu prosessien hitaus, kalleus ja pitk\u00e4 kesto. T\u00e4m\u00e4 tietenkin murentaa oikeusvaltion tarjoamaa suojaa sek\u00e4 saa yksil\u00f6t ja oikeushenkil\u00f6t pohtimaan muita vaihtoehtoja. Artikkelissa nostetaankin se esiin, ett\u00e4 ihmisten pit\u00e4isi kokea menettely niin, ett\u00e4 heit\u00e4 arvostettaisiin ja heille pit\u00e4isi tarjota mahdollisuus seurata k\u00e4sittelyn sek\u00e4 ratkaisun kulkua ja vaikuttaa siihen. Uskon my\u00f6s, ett\u00e4 t\u00e4ten ihmiset kokisivat menettelyn avoimeksi, uskottavaksi ja oikeudenmukaiseksi. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 access to justice –<\/em>l\u00e4hetysmistapaa toteuttavat julkiset oikeusapulaitokset, ryhm\u00e4kanteen mahdollisuus, tuomioistuimen ulkopuoliset riidanratkaisumenetelm\u00e4t kuten v\u00e4limiesmenettely tai sovittelu. Kustannuksien ja ajans\u00e4\u00e4st\u00f6 ovat suurimpia syit\u00e4 n\u00e4iden vaihtoehtoisten menettelyiden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n, mainitsee Letto-Vanamo artikkelissaan. Toisin sanoen n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 t\u00e4m\u00e4n perusteella silt\u00e4, ett\u00e4 perinteinen tuomioistuinlaitos ei niit\u00e4 pysty tarjoamaan ja t\u00e4m\u00e4n vuoksi oikeusvaltioperiaate on vaarassa toteutua. <\/p>\n\n\n\n

Vaikka perinteiselle tuomioistuink\u00e4sittelylle on monia vaihtoehtoja, my\u00f6s vaihtoehtoisten menettelyiden k\u00e4ytt\u00f6 voi olla kallista. Pelk\u00e4st\u00e4 sovittelusta tuomioistuimessa perit\u00e4\u00e4n ainoastaan oikeudenk\u00e4yntimaksu, mutta lakimiesavustajan k\u00e4ytt\u00f6 sovittelussakin on eritt\u00e4in suositeltavaa, mik\u00e4 voi nostaa kustannuksia merkitt\u00e4v\u00e4sti, mik\u00e4li Oikeusapulaitos ei tarjoa oikeusavustajaa. Sovittelija l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti ohjaa sovittelua, mutta sovittelijan teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 ei ole huolehtia siit\u00e4, ett\u00e4 yksil\u00f6 on tuonut kaikki tarpeelliset oikeudelliset argumentit esiin sovittelussa. Samoin v\u00e4litysmenettelyss\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 lakimiesavustajaa, sill\u00e4 v\u00e4litysoikeuden ratkaisut ovat sitovia. Kustannukset voivat t\u00e4m\u00e4n vuoksi nousta erityisen korkeiksi my\u00f6s vaihtoehtoisissa menettelyiss\u00e4. Mielest\u00e4ni olisikin perusteltua pohtia, voisiko kunnat, kaupungit tai valtio tarjota my\u00f6s sellaisia vaihtoehtoja perinteiselle oikeusprosessille, jossa esimerkiksi lakimiesavustajan k\u00e4ytt\u00f6 ei olisi sallittua ja sovittelija ohjaisi sek\u00e4 ottaisi my\u00f6s kantaa henkil\u00f6iden argumentteihin oikeudellisesti, kuitenkin s\u00e4ilytt\u00e4en oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon. Oikeusvaltioperiaatteen toteutumisen vuoksi olisi mielest\u00e4ni ensisijaisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4 mahdollistaa menettely, jossa ratkaisu ei ole riippuvainen siit\u00e4, onko henkil\u00f6ll\u00e4 ollut k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4\u00e4n avustaja vai ei, mutta toki olisi t\u00e4rke\u00e4\u00e4 viel\u00e4 pohtia menettelyn hy\u00f6tyj\u00e4 ja haittoja tarkemmin, erityisesti kustannustehokkuuden,\u00a0access to justice\u00a0<\/em>-n\u00e4k\u00f6kulman sek\u00e4 oikeusvaltioperiaatteen n\u00e4k\u00f6kulmasta.<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Letto-Vanamo, Pia, Access to justice \u2013 a concept with many meanings, JFT 2\u20134\/2017, s. 233-241. (https:\/\/www-edilex-fi.ezproxy.utu.fi\/jft\/181010008.pdf, Luettu 3.4.2024). <\/p>\n\n\n\n

Tuomioistuinlaitos, Oikeus.fi – Tuomioistuinlaitos – Asiat – Riita-asiat – Sovittelu, 2021. (https:\/\/oikeus.fi\/tuomioistuimet\/fi\/index\/asiat\/riita-asiat\/sovittelu.html, Luettu 2.4.2024).<\/p>\n\n\n\n

Ven\u00e4l\u00e4inen, Marika, Oikeusministeri\u00f6.fi \u2013 Vastuualueet – Oikeusvaltio ja oikeusturva – Oikeusvaltio Suomi, Oikeusministeri\u00f6, 2023. (https:\/\/oikeusministerio.fi\/oikeusvaltio-suomi, Luettu 3.4.2024).<\/p>\n\n\n\n

Oikeusvaltiotiimi<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Oikeusj\u00e4rjestelm\u00e4ll\u00e4 on erityisen keskeinen rooli oikeussuojan takaamisessa yksil\u00f6lle. Oikeussuoja alkaa ehdottomasti demokraattisesta yhteiskunnasta ja oikeudenmukainen yhteiskunta lopulta takaa sen. Tuomioistuimilla on viime k\u00e4dess\u00e4 velvollisuus huolehtia siit\u00e4, ett\u00e4 jokainen yksil\u00f6 saa mahdollisuuden vied\u00e4 asiansa oikeuden eteen ja lis\u00e4ksi ne varmistavat my\u00f6s tarpeenmukaisen suojelun mielivaltaiselta puuttumiselta oikeuksiin ja vapauksiin. T\u00e4m\u00e4nkaltainen oikeussuojan saatavuus tunnetaan paremmin access to justice -l\u00e4ht\u00f6kohtana tai … Continue reading Access to justice ja oikeusvaltioperiaatteen toteutuminen \u2013 tarvitaanko lis\u00e4\u00e4 vaihtoehtoisia oikeusmenettelyit\u00e4?<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":35805,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[8],"tags":[],"class_list":["post-258","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kestava-kehitys-ja-oikeusvaltio-2024"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/258","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/users\/35805"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=258"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/258\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":259,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/258\/revisions\/259"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=258"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=258"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=258"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}