Dea Henrikson<\/p>\n\n\n\n
Johdanto\u00a0<\/strong><\/p>\n\n\n\n K\u00e4sittelen t\u00e4ss\u00e4 blogikirjoituksessa Maailmanpankkia ja sen toimintaa. K\u00e4yn ensin l\u00e4pi mik\u00e4 Maailmanpankki ja Maailmanpankkiryhm\u00e4 on, n\u00e4iden historiaa ja organisaatiota. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen k\u00e4sittelen Maailmanpankin ja Maailmanpankkiryhm\u00e4n teht\u00e4vi\u00e4. Lopuksi tarkastelen miten Maailmanpankki edist\u00e4\u00e4 yritysvastuuta ja tukee hiilineutraaliutta vapaaehtoisten p\u00e4\u00e4st\u00f6kompensaatiomarkkinoiden kautta.<\/p>\n\n\n\n Maailmanpankkiryhm\u00e4\u00e4n kuuluvat my\u00f6s yksityist\u00e4 sektoria rahoittava Kansainv\u00e4linen rahoitusyhti\u00f6 (IFC, International Finance Corporation), Monenkeskisten investointien takauskeskus (MIGA, Multilateral Investment Guarantee Agency) ja Kansainv\u00e4linen Investointiriitojen sovittelulaitos (ICSID, International Centre for Settlement and Investment Disputes).<\/p>\n\n\n\n Maailmanpankki ja Kansainv\u00e4linen valuuttarahasto (IMF) perustetiin 1944, toisen maailmansodan j\u00e4lkeen Bretton Woodissa pidetyiss\u00e4 neuvotteluissa Yhdysvaltojen ja Iso-Britannian v\u00e4lill\u00e4. Neuvottelujen tulos oli Maailmanpankki ja Kansainv\u00e4linen valuuttarahasto. N\u00e4iden kahden toimenkuva on muuttunut useampaan otteeseen perustamisen j\u00e4lkeen. Neuvotteluissa pohdittiin my\u00f6s kansainv\u00e4list\u00e4 rahayksikk\u00f6\u00e4 ja Kansainv\u00e4list\u00e4 kauppaj\u00e4rjest\u00f6\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Maailmanpankin hallinto ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteko<\/strong><\/p>\n\n\n\n Maailmanpankki luotiin alun perin rahoittamaan niiden maiden j\u00e4lleenrakentamista, jotka olivat k\u00e4rsineet toisesta maailmansodasta. Maailmanpankki my\u00f6nsi lainoja n\u00e4ille maille. P\u00e4\u00e4paino oli infrastruktuurin j\u00e4lleenrakentamisessa. IFC:n perustaminen 1956 mahdollisti lainojen my\u00f6nt\u00e4misen yksityisille yrityksille ja rahalaitoksille kehitysmaissa. IDA:n perustaminen 1960 mahdollisti k\u00f6yhien maiden auttamista, josta my\u00f6s tuli yksi maailmanpankin p\u00e4\u00e4tavoitteista. ICSID:n perustaminen mahdollisti puolestaan kanavoimaan kansainv\u00e4lisi\u00e4 talousl\u00e4hteit\u00e4 k\u00f6yhiin maihin.<\/p>\n\n\n\n Maailmanpankissa on yhteens\u00e4 189 j\u00e4senmaata. Jokaisella j\u00e4senmaalla on edustaja Maailmanpankin hallintoneuvostossa (Board of Governors). Hallintoneuvosto on Maailmanpankin ylin p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4 elin ja se kokoontuu kerran vuodessa varsinaiseen vuosikokoukseen mik\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n yhdess\u00e4 Kansainv\u00e4lisen valuuttarahaston (IMF) kanssa.<\/p>\n\n\n\n Pankin p\u00e4\u00e4konttori sijaitsee Washingtonissa. Suomi liittyi j\u00e4seneksi 14 tammikuuta 1948. Maailmanpankilla ei ole toimipistett\u00e4 Suomessa, vaan Suomella on edustaja Maailmanpankissa. Suomessa p\u00e4\u00e4vastuu Maailmanpankkiasioissa on valtiovarainministeri\u00f6ll\u00e4, ja Suomen edustaja hallintoneuvossa on valtiovarainministeri. Valtiovarainministerill\u00e4 on Suomen korkeinta \u00e4\u00e4nestysvaltaa ja h\u00e4nen varaedustajanaan toimii kehitysyhteisty\u00f6- ja ulkomaankauppaministeri. Suomi kuuluu Pohjaismaiden ja Baltian maiden yhteiseen vaalipiiriin, jolla on yhteinen, vuorotellen eri maista valittava johtokuntaedustaja. Maailmanpankin hallintoneuvosto on delegoinut suurin osa teht\u00e4vist\u00e4\u00e4n johtokunnalle, johon kuuluu yhteens\u00e4 25 j\u00e4sent\u00e4. Johtokunta p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 Maailmanpankin toimintapolitiikasta ja hallinnosta, sektori- ja maakohtaisista kehitysstrategioista sek\u00e4 yksitt\u00e4isist\u00e4 hankkeista. Maailmanpankin p\u00e4\u00e4johtaja toimii johtokunnan puheenjohtajana. Nykyinen p\u00e4\u00e4johtaja, amerikkalainen David Malpass on ollut virassaan huhtikuusta 2019 l\u00e4htien.\u00a0<\/p>\n\n\n\n Maailmanpankin ja kansainv\u00e4lisen valuuttarahaston yhteiselimen\u00e4 toimii Kehityskomitea. Komitean teht\u00e4v\u00e4 on seurata maailmantalouden yleistilannetta ja erityisesti p\u00e4\u00e4omavirtojen suuntautumista teollisuusmaista kehitysmaihin. Kehityskomitea koostuu 25 ministerist\u00e4, joista jokainen edustaa omaa \u00e4\u00e4nestysryhm\u00e4\u00e4ns\u00e4. Kehityskomitealla ei ole p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekovaltaa. Komitea voi yhteisesti hyv\u00e4ksytyss\u00e4 julkilausumassa ohjeistaa j\u00e4senmaita ja Maailmanpankkiryhm\u00e4n instituutioita.\u00a0<\/p>\n\n\n\n Maailmanpankkiryhm\u00e4n teht\u00e4v\u00e4<\/strong><\/p>\n\n\n\n Maailmanpankkiryhm\u00e4n teht\u00e4v\u00e4 on v\u00e4hent\u00e4\u00e4 maailmanlaajuista k\u00f6yhyytt\u00e4, lis\u00e4t\u00e4 yhteist\u00e4 vaurautta ja edist\u00e4\u00e4 kest\u00e4v\u00e4\u00e4 kehityst\u00e4. Kest\u00e4v\u00e4ll\u00e4 kehityksell\u00e4 tarkoitetaan koulutusta, terveydenhuoltoa, julkishallintoa, infrastruktuuria, rahoitus- ja yksityissektoria, maataloutta, ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 ja luonnonvarojen hallintaa. Lis\u00e4ksi Maailmanpankkiryhm\u00e4 tukee toiminnallaan ilmastonmuutokseen sopeutumista, ruokaturvan kehitt\u00e4mist\u00e4, hyv\u00e4n hallintotavan vahvistamista, korruption vastaista taistelua ja kriisien ennaltaehk\u00e4isy\u00e4. Maailmanpankki tekee n\u00e4iden lis\u00e4ksi my\u00f6s kehitystutkimusta.<\/p>\n\n\n\n Kansainv\u00e4lisen kehitysj\u00e4rjest\u00f6 IDA:n tavoitteena on v\u00e4hent\u00e4\u00e4 k\u00f6yhyytt\u00e4 tarjoamalla korottomia lainoja ja lahjarahoitusta kaikille k\u00f6yhimmille kehitysmaille. IDA:n rahoitettavat ohjelmat edist\u00e4v\u00e4t talouskasvua, v\u00e4hent\u00e4\u00e4 eriarvoisuutta ja parantavat ihmisten elinolosuhteita. Avunsaajamaiden hallitukset voivat p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 omista prioriteeteistaan sill\u00e4 IDA:n kautta kohdennettuja varoja ei ole rajoitettu tietyille sektoreille.<\/p>\n\n\n\n Maailmanpankki (IBRD ja IDA) tarjoaa rahoitusta, policy advice (politiikkasuosituksia) ja teknist\u00e4 tukea kehitysmaille. IDA:n painopiste on maailman k\u00f6yhimmiss\u00e4 maissa. IBRD keskittyy keskituloisille ja luottokelpoisiin k\u00f6yhiin maihin.<\/p>\n\n\n\n Maailmanpankki ja yritysvastuu<\/strong><\/p>\n\n\n\n Maailmanpankki on julkaissut yritysvastuun strategisen suunnitelman (The Corporate Responsibility Startegic Plan) jossa p\u00e4\u00e4paino on seurata edustusvaltioiden kehityst\u00e4 yritysvastuun osalta, arvioida yritysvastuun nykytilannetta ja seurata mihin suuntaan se on menossa sek\u00e4 kannustamaan sidosryhmi\u00e4 panostamaan vastuulliseen yritystoimintaan.\u00a0\u00a0Maailmanpankilla on kymmenen periaatteen lista suunnattu yrityksille koskien kest\u00e4v\u00e4\u00e4 yritystoimintaa, jossa mm kehotetaan eliminoimaan korruptiota, panostamaan henkil\u00f6kunnan hyvinvointiin, v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n h\u00e4vikki\u00e4, varmistamaan tehokas raaka-aineiden k\u00e4ytt\u00f6, panostamaan kest\u00e4v\u00e4\u00e4n maank\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ja k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n vett\u00e4 taloudellisesti.\u00a0<\/p>\n\n\n\n Maailmanpankki ja globaalit vapaaehtoiset p\u00e4\u00e4st\u00f6kompensaatiomarkkinat<\/strong><\/p>\n\n\n\n Vapaaehtoisella p\u00e4\u00e4st\u00f6kompensoinnilla tarkoitetaan sit\u00e4, ett\u00e4 aiheutettu ilmastohaitta pyrit\u00e4\u00e4n kumoamaan hyvitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 tai v\u00e4hent\u00e4m\u00e4ll\u00e4 omia p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 vastaava m\u00e4\u00e4r\u00e4 jossain toisaalla. Vapaaehtoisen p\u00e4\u00e4st\u00f6kompensaatiotoiminnan tarkoituksena on mahdollistaa esimerkiksi matkustamisesta tai hankittavan tuotteen valmistamisesta aiheutuneiden kasvihuonep\u00e4\u00e4st\u00f6jen hyvitt\u00e4minen maksua vastaan. Kompensaatiota voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 t\u00e4ydent\u00e4v\u00e4n\u00e4 keinona vain silloin kun oman toiminnan tehokkuuden parantaminen ei riit\u00e4 hiilineutraaliuden saavuttamiseksi. Vapaaehtoista kompensaatioita voivat ostaa hiilineutraaliutta tavoittelevat kansalaiset, yritykset ja organisaatiot. Hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6jen vapaaehtoinen kompensointi tapahtuu yleens\u00e4 rahoittamalla sellaisia hankkeita, joissa p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 v\u00e4hennet\u00e4\u00e4n, tai hankkeita, jotka poistavat suoraan kasvihuonekaasuja ilmakeh\u00e4st\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Kuten jo aikaisemmin kirjoitettu niin yksi Maailmanpankkiryhm\u00e4n teht\u00e4v\u00e4 on edist\u00e4\u00e4 kest\u00e4v\u00e4\u00e4 kehityst\u00e4, jolla tarkoitetaan mm ymp\u00e4rist\u00f6n ja luonnonvarojen hallintaa. Lis\u00e4ksi Maailmanpankkiryhm\u00e4 tukee toiminnallaan ilmastonmuutokseen sopeutumista.<\/p>\n\n\n\n Maailmanpankki tukee hiilidioksidin hinnoittelua ja on 3.6. 2014 julkaissut lausuntonsa aiheesta (Statement Putting a Price on Carbon). Maailmanpankki korostaa hiilidioksidin hinnoittelun t\u00e4rkeytt\u00e4 estett\u00e4ess\u00e4 ilmaston l\u00e4mpenemist\u00e4 yli kaksi astetta ilmaston l\u00e4mp\u00f6tilasta ennen teollistumista. Maailmanpankki on my\u00f6s kehitt\u00e4nyt teknisen avustusohjelman, nimelt\u00e4\u00e4n markkinoiden valmiuskumppanuus PMR (The Partenrship for Market Readiness). Ohjelman tarkoitus on edist\u00e4\u00e4 hiilidioksidin hinnoittelua ja niiden markkinoita.<\/p>\n\n\n\n L\u00e4hteet<\/strong><\/p>\n\n\n\n Valtiovarainministeri\u00f6 – Maailmanpankki. vm.fi\/kansainvaliset-rahoitusasiat\/maailmanpankki. \u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 Dea Henrikson Johdanto\u00a0 K\u00e4sittelen t\u00e4ss\u00e4 blogikirjoituksessa Maailmanpankkia ja sen toimintaa. K\u00e4yn ensin l\u00e4pi mik\u00e4 Maailmanpankki ja Maailmanpankkiryhm\u00e4 on, n\u00e4iden historiaa ja organisaatiota. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen k\u00e4sittelen Maailmanpankin ja Maailmanpankkiryhm\u00e4n teht\u00e4vi\u00e4. Lopuksi tarkastelen miten Maailmanpankki edist\u00e4\u00e4 yritysvastuuta ja tukee hiilineutraaliutta vapaaehtoisten p\u00e4\u00e4st\u00f6kompensaatiomarkkinoiden kautta. Maailmanpankkiryhm\u00e4\u00e4n kuuluvat my\u00f6s yksityist\u00e4 sektoria rahoittava Kansainv\u00e4linen rahoitusyhti\u00f6 (IFC, International Finance Corporation), Monenkeskisten investointien … Continue reading Maailmanpankki, organisaatio ja teht\u00e4v\u00e4t<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":35805,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[3],"tags":[],"class_list":["post-52","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kestava-kehitys-ja-oikeusvaltio-2022"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/52","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/users\/35805"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=52"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/52\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":53,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/52\/revisions\/53"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=52"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=52"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=52"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
The World Bank, IBRD \u2013 IDA www.worldbank.org.
The Partnershp for Market Readiness \u2013 From the Ground Up, A decade of Lessons on Carbon Pricing.
Ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6 \u2013 vapaaehtoiset p\u00e4\u00e4st\u00f6kompensaatiot. www.ym.fi.
Finnida. Maailmanpankkiryhm\u00e4 \/ World Bank Group. www.finnida.fi. <\/p>\n\n\n\n
<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"