Tuomas Niemi<\/p>\n\n\n\n
Ajatukseni oli l\u00e4hte\u00e4 tarkastelemaan yritysvastuun kehityst\u00e4 maailmanpankin n\u00e4k\u00f6kulmasta. Tavoitteena oli siis selvitt\u00e4\u00e4 ovatko jotkin maailmanpankin historian saatossa kehitt\u00e4m\u00e4t mekanismit vaikuttaneet nykyisiin nimenomaisesti Euroopan Unionin tasolla s\u00e4\u00e4dettyihin s\u00e4\u00e4d\u00f6ksiin, jotka s\u00e4\u00e4ntelev\u00e4t yritysten toimintaa yritysvastuun osalta. Aluksi avaan hieman mit\u00e4 yritysvastuu tarkoittaa. Yritysvastuu, josta puhutaan my\u00f6s yhteiskuntavastuuna, vastuullisena yrityksen\u00e4 ja vastuullisena liiketoimintana tarkoittavat kaikki k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 samaa. Siin\u00e4 on kyse yrityksen tai organisaation vastuusta niin sosiaalisista, taloudellisista ett\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6vaikutuksista. Vastuullisessa yritystoiminnassa tulee ottaa huomioon sek\u00e4 yrityksen suorat, ett\u00e4 ep\u00e4suorat vaikutukset ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4\u00e4n yhteiskuntaan. <\/p>\n\n\n\n
Maailmanpankki on perustettu 1944. Nykyisell\u00e4\u00e4n siihen kuuluu 189 j\u00e4senvaltiota ja sill\u00e4 on viisi erillist\u00e4 instituutiota. Sen alkuper\u00e4isen\u00e4 tavoitteena oli antaa lainoja toisen maailmansodan j\u00e4lkeen uudelleen rakentamista varten. Se kuitenkin muutti nopeasti toimintaansa Marshall-avun tultua Eurooppaan. Maailmanpankki alkoi siirt\u00e4\u00e4 katsettaan kehittyvien maiden auttamiseen ja lainoittamaan heid\u00e4n hankkeitaan. Vuosien saatossa Maailmanpankki alkoi kiinnitt\u00e4m\u00e4\u00e4n enenemiss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin huomiotaan \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen k\u00f6yhyyden poistamiseen ja siit\u00e4 tulikin sen t\u00e4rkein tavoite. 1990-luvun lopulta l\u00e4htien Maailmanpankin on toiminnassaan ottanut kest\u00e4v\u00e4n kehityksen kiinte\u00e4sti mukaan toimintaansa.<\/p>\n\n\n\n
Maailmanpankin instituutioista IFC eli kansainv\u00e4linen rahoitusyhti\u00f6 on yritysvastuun kannalta mielenkiintoinen. IFC on siis se osa Maailmanpankkia, joka rahoittaa kehittyviss\u00e4 maissa toimivia yrityksi\u00e4. Sen teht\u00e4vi\u00e4 ovat investoida yrityksiin, siirt\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4omaa ja neuvoa yrityksi\u00e4 ja valtioita. He kehitt\u00e4v\u00e4t toimintaperiaatteita, jotka auttavat luomaan yhteisi\u00e4 standardeja investoinneille, jotka t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4t mitattavissa oleviin positiivisiin sosiaalisiin, taloudellisiin sek\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6vaikutuksiin taloudellisen tuoton ohella. Vuonna 2001 IFC teki ymp\u00e4rist\u00f6n ja sosiaalisen kest\u00e4vyydest\u00e4 t\u00e4rkeimm\u00e4n prioriteettinsa kaikessa sijoitustoiminnassaan. IFC:ll\u00e4 on kahdeksanosainen toimintastandardien lista, johon kuuluvat: 1. ymp\u00e4rist\u00f6- ja sosiaalisten riskien ja vaikutusten arviointi ja hallinta, 2. ty\u00f6ymp\u00e4rist\u00f6, 3. Resurssien tehokas k\u00e4ytt\u00f6 ja saastuttamisen ehk\u00e4iseminen, 4. yhteis\u00f6n terveyden ja turvallisuuden standardit, 5. Maanhankinta ja pakkolunastamisen standardit, 6. Biodiversiteetin suojelu ja kest\u00e4v\u00e4 hoito, 7. Alkuper\u00e4iskansojen huomioon ottaminen ja 8. Kulttuuriperinn\u00f6n suojeleminen. IFC vaatii yrityksi\u00e4, joihin he investoivat noudattamaan n\u00e4it\u00e4 standardeja koko sijoituksen elinkaaren ajan.<\/p>\n\n\n\n
Euroopan Unioni on erityisesti 2010-luvulta l\u00e4htien keskittynyt enenemiss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin kest\u00e4v\u00e4\u00e4n kehitykseen ja t\u00e4t\u00e4 kautta yritysvastuuseen. Tarkastelen seuraavaksi vain muutamia konkreettisia toimia. EU antoi 2014 muiden kuin taloudellisten tietojen raportointidirektiivin (Non-Financial Reporting Directive, NFRD) ja Suomen kirjanpitolakiin hyv\u00e4ksyttiin muutos t\u00e4t\u00e4 koskien 29.12.2016. T\u00e4m\u00e4 edellytt\u00e4\u00e4 tietyt kriteerit t\u00e4ytt\u00e4vi\u00e4 yrityksi\u00e4 raportoimaan yhteiskuntavastuustaan. Uusi EU:n direktiiviin pohjautuva laki velvoittaa yhti\u00f6it\u00e4 raportoimaan toimilinjoistaan, jotka koskevat ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4, ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 ja sosiaalisia asioita, ihmisoikeuksia sek\u00e4 korruption ja lahjonnan torjuntaa. Yhti\u00f6iden raportointivelvoitteen toteuttaminen on tehty joustavaksi ja yhti\u00f6t voivat t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sen parhaaksi katsomallaan tavalla, kuten osana toimintakertomustaan. Euroopan unionilla on lis\u00e4ksi par aikaa ty\u00f6n alla Euroopan vihre\u00e4n kehityksen ohjelma. P\u00e4\u00e4llimm\u00e4isin\u00e4 tavoitteina siin\u00e4 on, ett\u00e4 vuoteen 2050 menness\u00e4 ei en\u00e4\u00e4 aiheuteta kasvihuonekaasujen nettop\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4, talouskasvu on erotettu resurssien k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 ja ei j\u00e4tet\u00e4 ket\u00e4\u00e4n ihmist\u00e4 eik\u00e4 mit\u00e4\u00e4n aluetta j\u00e4lkeen muista. Komissio on esitt\u00e4nyt EU:n ilmastoluokitusj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 eli kest\u00e4vyyskriteereit\u00e4 vihreiden investointien edist\u00e4miseksi. T\u00e4t\u00e4 kutsutaan my\u00f6s taksonomiaksi ja se on osa vihre\u00e4n kehityksen ohjelmaa. Kyseess\u00e4 on siis luokitusj\u00e4rjestelm\u00e4 sille, onko jokin investointi ymp\u00e4rist\u00f6n kannalta kest\u00e4v\u00e4. N\u00e4m\u00e4 yhten\u00e4iset kriteerit helpottavat vastuullista sijoittamista.<\/p>\n\n\n\n
Tarkasteltaessa maailman pankin ja etenkin IFC:n kehityst\u00e4 vuosien saatossa ja verrattaessa sit\u00e4 nyt Euroopan Unionin tasolla asetettuihin tavoitteisiin ja s\u00e4\u00e4d\u00f6ksiin yht\u00e4l\u00e4isyyksi\u00e4 l\u00f6ytyy todella paljon. Yritysvastuun kannalta kehitys on hyvin l\u00e4hell\u00e4 toisiaan ja kattaa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kaikki samat aihealueet. Vaikuttaisi silt\u00e4, ett\u00e4 Euroopan Unioni on ik\u00e4\u00e4n kuin lainannut ideoita suoraan Maailmanpankilta ja kehitellyt niit\u00e4 omiin tarpeisiinsa sopiviksi. Toisaalta t\u00e4m\u00e4h\u00e4n on nimenomaisesti yksi Maailmanpankin asettamista tavoitteista ja teht\u00e4vist\u00e4 kannustaa t\u00e4m\u00e4nkaltaiseen kehitykseen. <\/p>\n\n\n\n
L\u00e4hteet<\/strong><\/p>\n\n\n\n Vastuullisuusraportointi.fi.<\/p>\n\n\n\n Maailmanpankki. worldbank.org.<\/p>\n\n\n\n Kansainv\u00e4linen rahoitusyhti\u00f6. ifc.org.<\/p>\n\n\n\n IFC Performance Standards on Environmental and Social Sustainability.<\/p>\n\n\n\n Ty\u00f6- ja elinkeinoministeri\u00f6. tem.fi. <\/p>\n\n\n\n EU2019.fi.\u00a8<\/p>\n\n\n\n Euroopan komissio. ec.europa.eu<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Tuomas Niemi Ajatukseni oli l\u00e4hte\u00e4 tarkastelemaan yritysvastuun kehityst\u00e4 maailmanpankin n\u00e4k\u00f6kulmasta. Tavoitteena oli siis selvitt\u00e4\u00e4 ovatko jotkin maailmanpankin historian saatossa kehitt\u00e4m\u00e4t mekanismit vaikuttaneet nykyisiin nimenomaisesti Euroopan Unionin tasolla s\u00e4\u00e4dettyihin s\u00e4\u00e4d\u00f6ksiin, jotka s\u00e4\u00e4ntelev\u00e4t yritysten toimintaa yritysvastuun osalta. Aluksi avaan hieman mit\u00e4 yritysvastuu tarkoittaa. Yritysvastuu, josta puhutaan my\u00f6s yhteiskuntavastuuna, vastuullisena yrityksen\u00e4 ja vastuullisena liiketoimintana tarkoittavat kaikki k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 samaa. … Continue reading Yritysvastuun juuret<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":35805,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[3],"tags":[],"class_list":["post-54","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kestava-kehitys-ja-oikeusvaltio-2022"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/54","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/users\/35805"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=54"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/54\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":56,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/54\/revisions\/56"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=54"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=54"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=54"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}