{"id":60,"date":"2022-04-04T09:30:11","date_gmt":"2022-04-04T09:30:11","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/?p=60"},"modified":"2022-04-04T09:30:12","modified_gmt":"2022-04-04T09:30:12","slug":"duarte-agostinho-ja-muut-v-portugal-ja-32-muuta-valtiota","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/2022\/04\/04\/duarte-agostinho-ja-muut-v-portugal-ja-32-muuta-valtiota\/","title":{"rendered":"Duarte Agostinho ja muut v. Portugal ja 32 muuta valtiota"},"content":{"rendered":"\n<p>Law &amp; Order tiimi<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Tapauksen peruspiirteet ja oikeudelliset perusteet<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen (EIT) saapui syksyll\u00e4 2020 tuomioistuimen ensimm\u00e4inen ilmastovalitus 33 valtiota vastaan, joista my\u00f6s Suomi on yksi. Valituksen taustalla on ilmastonmuutoksen vaikutusten lis\u00e4\u00e4ntynyt uhka muun muassa valittajien hengelle ja terveydelle, sill\u00e4 Portugalissa on koettu kuivuuden aiheuttaneita maastopaloja. Valituksen ovat j\u00e4tt\u00e4neet Strasbourgin tuomioistuimeen nelj\u00e4 portugalilaista lasta ja kaksi portugalilaista nuorta \u2013 juuri n\u00e4m\u00e4 tulevat sukupolvet, joiden \u00e4\u00e4nt\u00e4 ilmastovalituksessa lapset ja nuoret kantavat, ovat ilmastonmuutoksen aiheuttamien ihmisoikeusloukkausten uhreja. Nuoret ja lapset tulevat kohtaamaan ilmastokriisin pahimmat vaikutukset, sill\u00e4 he el\u00e4v\u00e4t pisimp\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n<p>Portugalilaislapset ja -nuoret valittivat siit\u00e4, ett\u00e4 n\u00e4iden 33 valtion riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4t ilmastotoimet uhkaavat heid\u00e4n ihmisoikeuksiensa toteutumista. Valittajien mukaan heid\u00e4n Euroopan ihmisoikeussopimuksessa (EIS) turvattuja oikeuksia, kuten EIS 2 artiklan mukaista oikeutta el\u00e4m\u00e4\u00e4n ja EIS 8 artiklassa turvattua oikeutta nauttia perhe- ja yksityisel\u00e4m\u00e4n suojaa on loukattu. Hakijat vetoavat muun muassa ilmastonmuutoksen kuormittavan heid\u00e4n henkist\u00e4 ja fyysist\u00e4 hyvinvointiaan. Lis\u00e4ksi hakijat toteavat, ett\u00e4 edell\u00e4 mainittuja artikloja tulee tulkita yhdess\u00e4 EIS 14 artiklan eli syrjinn\u00e4n kiellon turvaavan artiklan kanssa. Hakijat kokevat kyseess\u00e4 olevan ik\u00e4\u00e4n perustuvaa syrjint\u00e4\u00e4, sill\u00e4 he tulevat kokemaan laiminly\u00f6tyjen ilmastotoimien vaikutukset koko el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 ajan.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Valituksessa hakijat esitt\u00e4v\u00e4t, ett\u00e4 valtiot eiv\u00e4t noudata edell\u00e4 mainituista artikloista muodostuvia positiivisia toimintavelvoitteitaan Pariisin ilmastosopimuksen sitoumusten valossa. Valtion positiiviset toimintavelvoitteet tarkoittavat sit\u00e4, ett\u00e4 valtiolle voi muodostua velvollisuus toimia aktiivisesti perus- ja ihmisoikeuksien edist\u00e4miseksi ja turvaamiseksi. Kun tulkitaan valtioiden toimia ihmisoikeuksien turvaamiseksi Pariisin ilmastosopimuksen sitoumusten valossa, voidaan havaita etteiv\u00e4t valtioiden toimet ole olleet riitt\u00e4v\u00e4n aktiivisia. T\u00e4ll\u00e4 tahdilla ei tulla tavoittamaan tavoitetta ilmaston l\u00e4mpenemisen rajaamisesta 1,5 asteeseen. Ilmastonmuutos on jo pahentanut Portugalissa laajoja mets\u00e4paloja, jotka asettavat muun muassa lasten ja nuorten henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin sek\u00e4 terveyden vaaraan.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Tapausanalyysi muiden oikeustapausten valossa<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Poikkeuksellisen Portugali-valituksesta tekee se, ett\u00e4 aiheena on ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa EIT:ss\u00e4 ilmastonmuutos ja my\u00f6s se, ett\u00e4 valtioita on haastettu my\u00f6s suuri joukko. Ilmastovalitus kuitenkin rakentuu hyvin samanlaiselle oikeudelliselle asetelmalle kuin ilmasto-oikeudenk\u00e4yntien esikuvana pidetty Urgenda-tapaus, jossa EIS:n j\u00e4senvaltion korkein oikeus totesi vuonna 2019, ett\u00e4 ilmastonmuutos uhkaa EIS:ssa turvattuja oikeuksia, kuten juuri oikeutta el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Urgenda-tapauksessa Hollannin korkein oikeus tulkitsi EIS:n 2 ja 8 artiklan velvoittavan leikkaamaan kasvihuonekaasujen p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 nelj\u00e4nneksell\u00e4.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Niin kuin on Portugali-tapauksessa, my\u00f6s Neubauer et al. -tapauksessa keskeisi\u00e4 olivat Pariisin sopimuksen mukaiset kansainv\u00e4liset velvoitteet sek\u00e4 tulevien sukupolvien oikeudet. Saksan perustuslakituomioistuimen Neubauer-ratkaisussa todettiin paitsi, ett\u00e4 lains\u00e4\u00e4t\u00e4j\u00e4n on pantava t\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n p\u00e4\u00e4st\u00f6jen v\u00e4hent\u00e4mispolitiikka, joka pystyy saavuttamaan Pariisin tavoitteet, my\u00f6s ett\u00e4 vastuu t\u00e4llaisten v\u00e4hennysten tekemisest\u00e4 on jaettava oikeudenmukaisesti nykyisten ja tulevien sukupolvien v\u00e4lill\u00e4. Ylisukupolvinen oikeudenmukaisuus onkin jatkuvasti merkityksellisemm\u00e4ss\u00e4 asemassa niin kansainv\u00e4lisess\u00e4 kuin my\u00f6s kansallisissa ilmastokeskusteluissa. Nimenomaan p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennysten oikeudenmukainen jaksottaminen eri vuosikymmenille on keskeinen keino toteuttaa sukupolvien v\u00e4list\u00e4 oikeudenmukaisuutta, mik\u00e4 k\u00e4y my\u00f6s ilmi Neubauer et al-ratkaisusta. Vaikka Neubauer-ratkaisussa Saksan valtion ei katsottu loukanneen kantajien oikeutta el\u00e4m\u00e4\u00e4n tai omaisuuteen, sen nykyisten toimien katsottiin kuitenkin johtavan tulevaisuudessa ihmisoikeusloukkauksiin.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Tapauksen kulku ja oikeudellinen merkitys<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Portugalilaiset lapset ja nuoret tarjoavat nyt EIT:lle mahdollisuuden ottaa EIS:n tulkinta ilmasto-oikeudenk\u00e4ynneiss\u00e4 omiin k\u00e4siins\u00e4. Lis\u00e4ksi valitus antaa EIT:lle mahdollisuuden arvioida suoraan sit\u00e4, seuraako EIS:sta jonkilaisia suoria velvoitteita kasvihuonep\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennyksiin. Valituksen k\u00e4sittely on viel\u00e4 kesken EIT:ss\u00e4, joten n\u00e4ht\u00e4v\u00e4ksi j\u00e4\u00e4, miten EIT tulee tapausta tulkitsemaan.&nbsp; Kuitenkin jo se, ottaako EIT tapauksen ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 k\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4kseen, toimii suunnann\u00e4ytt\u00e4j\u00e4n\u00e4 sille, millaiset ilmastovalitukset p\u00e4rj\u00e4\u00e4v\u00e4t EIT:ss\u00e4. Mik\u00e4li EIT p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 ottaa tapauksen k\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4kseen, tulee keskeisen\u00e4 haasteena olemaan yksitt\u00e4isen valtion ilmastovastuun m\u00e4\u00e4ritt\u00e4minen tilanteessa, jossa valtioita on haastettu useita samoilla perusteilla. Mik\u00e4 on yhden valtion osuus ilmastokriisin hillitsemisen globaalista taakasta? My\u00f6s t\u00e4h\u00e4n kysymykseen tullaan saamaan EIT:n n\u00e4k\u00f6kanta, mik\u00e4li tuomio tapauksessa tullaan antamaan. EIT on m\u00e4\u00e4r\u00e4nnyt haastettujen 33 valtion maan hallitukset vastaamaan nuorten nostamaan kanteeseen. EIT antoi my\u00f6s syksyll\u00e4 2020 t\u00e4lle ilmastovalitukselle prioriteettiaseman ja nopeutti tapauksen k\u00e4sittely\u00e4. T\u00e4ll\u00e4 EIT halunnee viesti\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 ilmastokriisin torjuminen edellytt\u00e4\u00e4 valtioilta nopeita toimia.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Helmikuussa 2021 tuomioistuin hylk\u00e4si vastaajamaiden hakemuksen nopeutetun k\u00e4sittelyn peruuttamisesta sek\u00e4 hakemuksen k\u00e4sittelyn rajaamisesta vain valituksen tutkittavaksi ottamiseen. Toukokuussa 2021 Euroopan komissio teki asiassa v\u00e4liintulon ja esitti kirjalliset huomautuksensa EIT:lle. Komissio toteaa ymp\u00e4rist\u00f6n pilaantumisen ja ilmastonmuutoksen huomattavan vaikutuksen ihmisoikeuksiin ja katsoo, ett\u00e4 kansainv\u00e4lisill\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6oikeuksia ja lasten oikeuksia koskevilla instrumenteilla olisi oltava merkitt\u00e4v\u00e4 rooli m\u00e4\u00e4ritett\u00e4ess\u00e4 valtioiden velvoitetta ehk\u00e4ist\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6haittojen aiheuttamia ihmisoikeusloukkauksia. Komissio toteaa my\u00f6s, ett\u00e4 yh\u00e4 useammat ilmastonmuutokseen liittyv\u00e4t ilmastovalitukset tarjoavat EIT:lle ainutlaatuisen mahdollisuuden jatkaa oikeudellista tiet\u00e4 kohti Pariisin sopimuksen t\u00e4ydellisemp\u00e4\u00e4 t\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6npanoa ja tarjota todellista suojelua ilmastokriisist\u00e4 k\u00e4rsiville yksil\u00f6ille.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Portugalilaisten lasten ja nuorten ilmastovalitus on merkityksellinen erityisesti ilmastonmuutoksen ja ihmisoikeuksien v\u00e4lisen suhteen m\u00e4\u00e4rittelyss\u00e4. Ilmastovalituksen merkityst\u00e4 lis\u00e4\u00e4 my\u00f6s se, ett\u00e4 EIT voi ratkaisullaan tuoda paremmin valtioiden todellisuuteen sen, ett\u00e4 kaikki valtiot jakavat vastuun ilmastonmuutoksesta ja ett\u00e4 erityisesti kehittyneiden valtioiden p\u00e4\u00e4st\u00f6ill\u00e4 on vahingollisia vaikutuksia muiden lasten el\u00e4m\u00e4\u00e4n my\u00f6s valtion rajojen ulkopuolella. N\u00e4in ollen tapaus on keskeinen erityisesti lasten oikeuksien ja ilmastokriisin rajojen m\u00e4\u00e4rittelyss\u00e4 sek\u00e4 sukupolvien v\u00e4lisen oikeudenmukaisuuden kannalta, ja merkityst\u00e4 lis\u00e4\u00e4 my\u00f6s se, ett\u00e4 Portugali-tapaus nostaa merkitt\u00e4v\u00e4sti lasten ja nuorten \u00e4\u00e4nt\u00e4 kuuluviin ilmastop\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa. N\u00e4ht\u00e4v\u00e4ksi kuitenkin j\u00e4\u00e4, mihin suuntaan EIT tulee tapausta tulkitsemaan ja mik\u00e4 tulee olemaan lopputulos tapauksessa.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>L\u00e4hteet<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Duarte Agostinho and Others v. Portugal and 32 Other States, Climate case chart, 2020.<\/p>\n\n\n\n<p>Neubauer et al. v. Germany, Climate case chart, 2020.<\/p>\n\n\n\n<p>Urgenda Foundation v. State of Netherlands, Climate case chart, 2015.<\/p>\n\n\n\n<p>Bashmakov, Samuel: Wanted: Valtiot vastuuseen riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mist\u00e4 ilmastotoimista &#8211; Portugalilaisnuoret valittivat Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen, Ihmisoikeusliitto, 2021.<\/p>\n\n\n\n<p>Rautiainen, Pauli: Portugalilaiset lapset ja nuoret haastoivat Suomen Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen ilmastonmuutoksen vastaisten toimien laiminly\u00f6nneist\u00e4, Perustuslakiblogi, 2020.<\/p>\n\n\n\n<p>Commissioner\u2019s for Human Rights written observations to the European Court of Human Rights, Council of Europe, 2021.<\/p>\n\n\n\n<p>Bridget, Lewis: Children\u2019s Human Rights-based Climate Litigation at the Frontiers of Environmental and Chilren\u2019s Rights, Taylor &amp; Francis Online, 2021.<\/p>\n\n\n\n<p>Vihervuori, Pekka: Uuden ilmastolain muutoksenhakus\u00e4\u00e4ntely, Ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6n julkaisuja, 2022.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Law &amp; Order tiimi Tapauksen peruspiirteet ja oikeudelliset perusteet Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen (EIT) saapui syksyll\u00e4 2020 tuomioistuimen ensimm\u00e4inen ilmastovalitus 33 valtiota vastaan, joista my\u00f6s Suomi on yksi. Valituksen taustalla on ilmastonmuutoksen vaikutusten lis\u00e4\u00e4ntynyt uhka muun muassa valittajien hengelle ja terveydelle, sill\u00e4 Portugalissa on koettu kuivuuden aiheuttaneita maastopaloja. Valituksen ovat j\u00e4tt\u00e4neet Strasbourgin tuomioistuimeen nelj\u00e4 portugalilaista lasta ja &hellip; <a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/2022\/04\/04\/duarte-agostinho-ja-muut-v-portugal-ja-32-muuta-valtiota\/\" class=\"more-link\">Continue reading <span class=\"screen-reader-text\">Duarte Agostinho ja muut v. Portugal ja 32 muuta valtiota<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":35805,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[3],"tags":[],"class_list":["post-60","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kestava-kehitys-ja-oikeusvaltio-2022"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/60","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/users\/35805"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=60"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/60\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":61,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/60\/revisions\/61"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=60"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=60"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=60"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}