Law & Order tiimi<\/p>\n\n\n\n
Ymp\u00e4ri Eurooppaa hallituksiin kohdistuva paine t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ilmastotavoitteet on kasvanut, ja viime aikoina sit\u00e4 ovat olleet lis\u00e4\u00e4m\u00e4ss\u00e4 etenkin tuomioistuimet. Saksan perustuslakituomioistuin (BVerfG) antoi huhtikuussa 2021 merkitt\u00e4v\u00e4n ilmastonmuutosta koskevan p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen. Samalla se avasi oikeusk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6ns\u00e4 ihmisoikeuksien uudelle tulevaisuuteen suuntautuvalle ulottuvuudelle. Tapauksessa kantajat olivat valittaneet Saksan uudesta ilmastonmuutosta koskevasta laista (my\u00f6hemmin tekstiss\u00e4 \u201dilmastolaki\u201d). Sen ei katsottu olevan tarpeeksi kunnianhimoinen sen taustalla olevien tavoitteiden toteuttamiseksi. Tuomion mukaan lains\u00e4\u00e4t\u00e4j\u00e4 on loukannut kantajien perusoikeuksia, koska se ei ole ryhtynyt riitt\u00e4viin varotoimenpiteisiin vuoden 2030 j\u00e4lkeist\u00e4 aikaa varten.<\/p>\n\n\n\n
Saksan ilmastolaki (Klimaschutzgesetz<\/em>) sek\u00e4 BVerfG:n aikaisempi oikeusk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6<\/strong><\/p>\n\n\n\n Saksan ilmastolaki s\u00e4\u00e4dettiin 12. joulukuuta 2019 ja sen tavoitteena on suojata maailmanlaajuisen ilmastonmuutoksen vaikutuksilta. T\u00e4m\u00e4 suoja saavutettaisiin varmistamalla, ett\u00e4 kansalliset sek\u00e4 eurooppalaiset ilmastotavoitteet saavutetaan. Lain oikeudellisena perustana on Pariisin ilmastosopimuksen mukainen velvoite rajoittaa maapallon keskil\u00e4mp\u00f6tilan nousu selv\u00e4sti alle kahteen celsiusasteeseen ja mieluiten 1,5 celsiusasteeseen esiteolliseen aikaan verrattuna. Lis\u00e4ksi taustalla oli tavoite pyrki\u00e4 kasvihuonekaasujen neutraaliuteen vuoteen 2050 menness\u00e4. N\u00e4iden tavoitteiden saavuttamiseksi laissa s\u00e4\u00e4dettiin (tarkemmin 3 \u00a7:n 1 momentissa ja 4 \u00a7:n 1 momentin 3. virkkeess\u00e4), ett\u00e4 kasvihuonekaasuja on v\u00e4hennett\u00e4v\u00e4 vuoteen 2030 menness\u00e4 v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 55 prosenttia vuoden 1990 tasoon verrattuna. Lis\u00e4ksi laissa t\u00e4smennet\u00e4\u00e4n eri alojen vuotuiset p\u00e4\u00e4st\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4t. Esimerkiksi maataloudessa hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 saa olla 68 tonnia vuonna 2021, 67 tonnia vuonna 2022 ja niin edelleen, kunnes p\u00e4\u00e4st\u00f6t ovat 58 tonnia vuonna 2030. Vuoden 2030 j\u00e4lkeist\u00e4 aikaa varten laissa s\u00e4\u00e4det\u00e4\u00e4n kuitenkin vain, ett\u00e4 vuonna 2025 hallitus vahvistaa vuosittain laskevat p\u00e4\u00e4st\u00f6tasot lakis\u00e4\u00e4teisell\u00e4 asetuksella vuoden 2030 j\u00e4lkeiselle ajanjaksolle.<\/p>\n\n\n\n Tapauksessa kantajat muun muassa v\u00e4ittiv\u00e4t, ett\u00e4 valtio on laiminly\u00f6nyt velvollisuutensa suojella heid\u00e4n perustuslain mukaisia oikeuksia el\u00e4m\u00e4\u00e4n ja omaisuuteen. Kantajat argumentoivat ett\u00e4 Saksan ilmastolaissa asetetut v\u00e4hennystavoitteet eiv\u00e4t ole riitt\u00e4vi\u00e4, jotta voitaisiin pysy\u00e4 j\u00e4ljell\u00e4 olevassa hiilidioksidibudjetissa, joka korreloi 1,5 celsiusasteen l\u00e4mp\u00f6tilarajan kanssa.<\/p>\n\n\n\n Saksassa ei ole n\u00e4hty vastaavanlaisia ilmastonmuutosta koskevia tapauksia aiemmin eik\u00e4 Saksasta ole annettu kansainv\u00e4lisesti merkitt\u00e4vi\u00e4 tuomioita. T\u00e4m\u00e4 on johtunut p\u00e4\u00e4asiassa BVerfG:n hyvin tiukasta oikeusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6st\u00e4 koskien valtion negatiivisia ja positiivisia velvoitteita suhteessa ihmisoikeuksien toteutumiseen. Negatiivisella oikeudella tarkoitetaan oikeutta olla joutumatta jonkin toiminnan kohteeksi. Toisin sanoen valtion t\u00e4ytyy varmistaa ettei se riko ihmisoikeuksia. Positiivinen oikeus taas tarkoittaa oikeutta saada aktiivisia tekoja tai etuuksia esimerkiksi ihmisoikeuksien toteutumisen varmistamiseksi.Yleisesti ottaen BVerfG on aina suhtautunut hyvin vastahakoisesti mahdollisuuteen vaatia positiivisia velvoitteita lains\u00e4\u00e4t\u00e4j\u00e4lt\u00e4 tuomioistuinten v\u00e4lityksell\u00e4. T\u00e4h\u00e4n tuli kuitenkin muutos kyseisen tapauksen my\u00f6t\u00e4. BVerfG totesi p\u00e4\u00e4t\u00f6ksess\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 Saksan ilmastolaki ja erityisesti sen 3 \u00a7:n 1 momentti ja 4 \u00a7:n 1 momentin 3. virke rikkoo perustuslakia etenkin siksi, ett\u00e4 ne eiv\u00e4t sis\u00e4ll\u00e4 riitt\u00e4vi\u00e4 velvoitteita ja visioita vuoden 2030 j\u00e4lkeiselle ajalle. T\u00e4h\u00e4n johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kseen BVerfG p\u00e4\u00e4tyi lis\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 ihmisoikeuksien muodostamaan negatiiviseen oikeuteen uuden ajallisen ulottuvuuden.<\/p>\n\n\n\n Tuomion oikeudellinen perustelu<\/strong><\/p>\n\n\n\n Perusteluissaan BVerfG esitt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 Saksan perustuslaissa esitetyt oikeudet el\u00e4m\u00e4\u00e4n ja omaisuuteen velvoittavat Saksaa suojelemaan kansalaisiaan ilmastonmuutoksen aiheuttamilta riskeilt\u00e4. T\u00e4m\u00e4 suojeluvelvollisuus on kolmiportainen ja vaatii: (1) kansainv\u00e4list\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4, koska pelkill\u00e4 kansallisilla toimenpiteill\u00e4 ei voida pys\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ilmastonmuutosta, (2) kansallisia ilmastonmuuutoksen hillitsemistoimia, joihin kuuluvat kaikki toimenpiteet, joilla v\u00e4hennet\u00e4\u00e4n Saksan hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 kansainv\u00e4listen velvoitteiden mukaisesti, (3) kansallisia sopeutumistoimia Saksassa, kuten laajoja viheralueita kaupungeissa, joilla torjutaan ilmaston l\u00e4mpenemist\u00e4. BVerfG p\u00e4\u00e4tyi siihen, ett\u00e4 Saksan hallitus ei ole rikkonut n\u00e4it\u00e4 velvoitteita. BVerfG:n mukaan Saksan ilmastolakiin sis\u00e4ltyv\u00e4t varotoimenpiteet eiv\u00e4t ole ilmeisen sopimattomia, koska lailla pyrit\u00e4\u00e4n ilmastoneutraaliuteen ja siin\u00e4 m\u00e4\u00e4ritet\u00e4\u00e4n tarkasti p\u00e4\u00e4st\u00f6jen m\u00e4\u00e4r\u00e4t, jotka sallitaan vuoteen 2030 asti. BVerfG ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n pid\u00e4 lains\u00e4\u00e4t\u00e4j\u00e4n asettamaa kehyst\u00e4 t\u00e4ysin riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n\u00e4 tavoitteiden saavuttamiseksi. Sen mukaan t\u00e4ysin riitt\u00e4m\u00e4t\u00f6n l\u00e4hestymistapa olisi antaa ilmastonmuutoksen yksinkertaisesti kulkea omaa rataansa ja toteuttaa ainoastaan sopeutumistoimia. Lis\u00e4ksi BVerfG huomauttaa, ett\u00e4 ei ole t\u00e4ysin ilmeist\u00e4, ett\u00e4 uudella lailla olisi rikottu perustuslain mukaisia oikeuksia el\u00e4m\u00e4\u00e4n ja terveyteen sek\u00e4 omaisuuteen.<\/p>\n\n\n\n BVerfG ei siis suoranaisesti poikkea aiemmasta oikeusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6st\u00e4\u00e4n, jossa se on tulkinnut ihmisoikeuksien toteutumista l\u00e4hinn\u00e4 negatiivisten oikeuksien valossa. Sen sijaan BVerfG perustelee p\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4\u00e4n lis\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 ihmisoikeuksien negatiiviisiin oikeuksiin ajallisen ulottuvuuden. Sen mukaan kaikki yksityisen, ammatillisen ja taloudellisen toiminnan muodot, jotka aiheuttavat hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 ilmakeh\u00e4\u00e4n, ovat perustuslain suojaamia. Niit\u00e4 suojellaan yleisen toimintavapauden kautta, joka on vahvistettu perustuslain 2 artiklan 1 kohdassa ns. vapauden perusoikeutena. Ilmastolailla lains\u00e4\u00e4t\u00e4j\u00e4 on BVerfG:n mukaan loukannut t\u00e4t\u00e4 oikeutta, koska siin\u00e4 sallitaan tietty m\u00e4\u00e4r\u00e4 hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 vuoteen 2030 asti. T\u00e4ll\u00e4 on \u201dennakkoon puuttumisen kaltainen vaikutus\u201d (eingriffs\u00e4hnliche Vorwirkung) kantelijoiden vapauteen, sill\u00e4 se merkitsee, ett\u00e4 tulevaisuudessa on olemassa vaara siit\u00e4, ett\u00e4 perustuslain suojaamaa toimintavapautta loukataan.<\/p>\n\n\n\n Toisin sanoen BVerfG v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 pysy\u00e4kseen Saksan kansallisessa hiilidioksidibudjetissa vuodesta 2030 eteenp\u00e4in lains\u00e4\u00e4t\u00e4j\u00e4n olisi kiellett\u00e4v\u00e4 l\u00e4hes kaikki hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 aiheuttavat toiminnot, koska ilmastolaissa sallituilla p\u00e4\u00e4st\u00f6m\u00e4\u00e4rill\u00e4 kansallinen budjetti saattaisi olla l\u00e4hes loppuun k\u00e4ytetty vuonna 2030. P\u00e4\u00e4t\u00f6ksess\u00e4\u00e4n BVerfG siis suojelee Saksassa asuvia ihmisi\u00e4 lains\u00e4\u00e4t\u00e4j\u00e4n tulevilta rajuilta toimenpiteilt\u00e4. Jos p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennyksi\u00e4 lyk\u00e4t\u00e4\u00e4n vuoteen 2030, ilmastonsuojelun kustannukset kasvavat tuleville sukupolville, samoin kuin riski siit\u00e4, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennykset ovat mahdollisia vain vakavien vapaudenmenetysten hinnalla. P\u00e4\u00e4t\u00f6s siis velvoittaa lains\u00e4\u00e4t\u00e4j\u00e4\u00e4 toimimaan nyt sen sijaan ett\u00e4 se siirt\u00e4isi ilmastotoimenpiteit\u00e4 tulevaisuuteen.<\/p>\n\n\n\n Yhteenveto<\/strong><\/p>\n\n\n\n Saksassa lains\u00e4\u00e4t\u00e4j\u00e4n on siis otettava huomioon my\u00f6s tulevaisuuden n\u00e4k\u00f6kulma ja teht\u00e4v\u00e4 sen perusteella oikeudenmukainen p\u00e4\u00e4t\u00f6s nyt k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 olevista hiilibudjeteista. Tuomion perusteluista tekee mielenkiintoisen se, ett\u00e4 BVerfG ei sin\u00e4ns\u00e4 katsonut valtion toimien olevan riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 vaan niist\u00e4 teki perustuslainvastaisen se, ett\u00e4 ne olivat ep\u00e4reiluja suhteessa tuleviin sukupolviin. Valtion ei katsottu loukanneen kantajien oikeutta el\u00e4m\u00e4\u00e4n tai omaisuuteen, mutta sen nykyisten toimien katsottiin johtavan siihen, ett\u00e4 ihmisoikeutta vapauteen ja esimerkiksi toimeentuloon loukattaisiin tulevaisuudessa. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 valtion velvollisuus suojella nuoren sukupolven vapautta tulevaisuudessa johtaa siihen, ett\u00e4 sen on teht\u00e4v\u00e4 enemm\u00e4n ilmaston suojelemiseksi nykyhetkess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Vastaavia tapauksia on vireill\u00e4 muuallakin Euroopassa; esimerkiksi Portugalissa nuoret ovat valittaneet EIT:hen 33 maan hallituksesta. My\u00f6s Suomessa ilmastotavoitteet tiukentuvat ja lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00e4 tulee lis\u00e4\u00e4, kuten nyt vireill\u00e4 oleva muutos ilmastolakiin osoittaa. On siis mahdollista, ett\u00e4 tulevaisuudessa Suomessakin n\u00e4hd\u00e4\u00e4n vastaavanlaisia ilmasto-oikeudenk\u00e4yntej\u00e4.<\/p>\n\n\n\n L\u00e4hteet<\/strong><\/p>\n\n\n\n The Climate Protection Order of the Federal Constitutional Court of Germany and the North-South Divide | German Law Journal | Cambridge Core<\/p>\n\n\n\n Erfolgreiche Klimaklagen – Deutsches Klimagesetz in Teilen verfassungswidrig | deutschlandfunk.de.<\/p>\n\n\n\n Constitutional Complaint | Germanwatch eV.<\/p>\n\n\n\n Jos hallitukset eiv\u00e4t ryhdy ilmastotoimiin, niit\u00e4 uhkaa kohta oikeustupa \u2013 Huipputuomari: “P\u00e4\u00e4tt\u00e4jien pit\u00e4\u00e4 kantaa vastuu lupauksistaan”, yle.fi.<\/p>\n\n\n\n Of Carbon Budgets, Factual Uncertainties, and Intergenerational Equity\u2013The German Constitutional Court’s Climate Decision | German Law Journal | Cambridge Core.<\/p>\n\n\n\n Neubauer et al. versus Germany: Planetary Climate Litigation for the Anthropocene? | German Law Journal | Cambridge Core.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Law & Order tiimi Ymp\u00e4ri Eurooppaa hallituksiin kohdistuva paine t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ilmastotavoitteet on kasvanut, ja viime aikoina sit\u00e4 ovat olleet lis\u00e4\u00e4m\u00e4ss\u00e4 etenkin tuomioistuimet. Saksan perustuslakituomioistuin (BVerfG) antoi huhtikuussa 2021 merkitt\u00e4v\u00e4n ilmastonmuutosta koskevan p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen. Samalla se avasi oikeusk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6ns\u00e4 ihmisoikeuksien uudelle tulevaisuuteen suuntautuvalle ulottuvuudelle. Tapauksessa kantajat olivat valittaneet Saksan uudesta ilmastonmuutosta koskevasta laista (my\u00f6hemmin tekstiss\u00e4 \u201dilmastolaki\u201d). Sen ei … Continue reading Neubauer, et al. v. Germany<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":35805,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[3],"tags":[],"class_list":["post-62","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kestava-kehitys-ja-oikeusvaltio-2022"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/62","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/users\/35805"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=62"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/62\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":63,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/62\/revisions\/63"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=62"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=62"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=62"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}