Emilia Tuomiluoma<\/p>\n\n\n\n
Ydinenergia ja sen tuotanto ovat mielipiteit\u00e4 jakavia kysymyksi\u00e4, jotka pohdituttavat monia. Haitat ja hy\u00f6dyt ovat tapetilla aika ajoin, ja usein ydinvoima n\u00e4ytt\u00e4ytyy tasapainotteluna taloudellisten hy\u00f6tyjen, tehokkuuden ja ekologisuuden v\u00e4lill\u00e4. Ydinenergiaa tuotetaan ydinvoimaloissa, joissa yksinkertaistetusti ydinreaktorissa tapahtuvalla reaktiolla tuotetaan energiaa, joka muunnetaan generaattorilla hy\u00f6dynnett\u00e4viss\u00e4 olevaksi s\u00e4hk\u00f6ksi. Suomessa on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 nelj\u00e4 toiminnassa olevaa reaktoria: kaksi Loviisassa ja kaksi Olkiluodossa, tosin viidennen on m\u00e4\u00e4r\u00e4 aloittaa kaupallinen tuotanto seuraavana kes\u00e4n\u00e4 ja se on juuri koek\u00e4yt\u00f6ss\u00e4. My\u00f6s Pyh\u00e4joelle ollaan paraikaa rakentamassa huomattavilta osin ven\u00e4l\u00e4israhoitteista ja Ven\u00e4j\u00e4n ydinvoima- ja -aseyhti\u00f6 Rosatomin toimittamaa Hanhikivi 1 -reaktoria, mutta sen tulevaisuus on Ven\u00e4j\u00e4n Ukrainaan kohdistaman hy\u00f6kk\u00e4yksen johdosta melkoisen ep\u00e4varma. Edell\u00e4 mainituilla toiminnassa olevilla reaktoreilla tuotetaan yli nelj\u00e4nnes Suomen s\u00e4hk\u00f6ntuotannosta ja kun mukaan lis\u00e4t\u00e4\u00e4n my\u00f6s ulkomailta Suomeen tuotu ydinenergia, nousee m\u00e4\u00e4r\u00e4 jo noin kolmannekseen (vuoden 2019 lukuja).<\/p>\n\n\n\n
Miten ydinenergian tuotantoa s\u00e4\u00e4nnell\u00e4\u00e4n? Suomessa korkeimmalla s\u00e4\u00e4ntelyhierarkiassa on alun perin vuonna 1988 voimaantullut ydinenergialaki, jonka yhdeksi l\u00e4ht\u00f6kohdaksi on otettu, ett\u00e4 ydinenergian k\u00e4yt\u00f6n tulee olla yhteiskunnan kokonaisedun mukaista ja turvallista, eik\u00e4 siit\u00e4 saa aiheutua vahinkoa ihmisten ja omaisuuden lis\u00e4ksi ymp\u00e4rist\u00f6lle (1 \u00a7). Lain lis\u00e4ksi ydinenergian k\u00e4ytt\u00f6\u00e4, tuotantoa ja loppusijoittamista s\u00e4\u00e4telee ydinenergia-asetus. Ydinenergialain nojalla on annettu yleisi\u00e4 turvallisuusm\u00e4\u00e4r\u00e4yksi\u00e4 (ydinturvallisuusohjeet), joiden noudattamista STUK eli S\u00e4teilyturvakeskus valvoo. Vuoden 2020 loppupuolella STUK ilmoitti aloittavansa n\u00e4iden uudistamisen. Ty\u00f6- ja elinkeinoministeri\u00f6n asettama ty\u00f6ryhm\u00e4 julkaisi elokuussa 2020 arvion, jonka mukaan ydinenergias\u00e4\u00e4nn\u00f6st\u00f6n kokonaisuudistus olisi tarpeen, koska ydinenergian k\u00e4yt\u00f6n toimintaymp\u00e4rist\u00f6 on muuttunut monin tavoin lain voimaantulon j\u00e4lkeen. Ydinenergialain ja ydinturvallisuusohjeiden vahvan kytkeytymisen vuoksi niit\u00e4 olisi hyv\u00e4 uudistaa samanaikaisesti. Globaalisti ydinenergiaa s\u00e4\u00e4nnell\u00e4\u00e4n poikkeuksellisen tarkasti sen v\u00e4\u00e4rink\u00e4yt\u00f6n mahdollisuuksien ja jo aiemmin koettujen turvallisuusuhkien vuoksi. <\/p>\n\n\n\n
Ent\u00e4 onko ydinenergia kest\u00e4v\u00e4\u00e4? Ydinenergia ei ole varsinaisesti uusiutuvaa energiaa, vaan se lasketaan uusiutumattomaksi siit\u00e4 syntyvien j\u00e4tteiden hitaan hajoamisen vuoksi. Kyse ei kuitenkaan ole fossiilisesta energianl\u00e4hteest\u00e4, vaikka n\u00e4m\u00e4 ovatkin n\u00e4ilt\u00e4 osin usein samassa kategoriassa ydinvoiman kanssa. Ydinvoimalla tuotettu energia on itsess\u00e4\u00e4n suhteellisen v\u00e4h\u00e4p\u00e4\u00e4st\u00f6inen energianl\u00e4hde ja sen etuna on sen hiilidioksidittomuus. Ydinenergian ekologisuus ei kuitenkaan ole ongelmatonta, vaan ydinenergian tuottamiseen liittyy ep\u00e4suoria ymp\u00e4rist\u00f6haittoja. Nykymuotoisissa ydinvoimaloissa on hyvin tehokkaasti estetty radioaktiivisuuden levi\u00e4minen ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n ja vesist\u00f6ihin. P\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 kuitenkin tuottaa ensinn\u00e4kin ydinreaktion aikaansaamiseksi k\u00e4ytetyn uraanin louhinta ja toiseksi ydinvoimasta syntyv\u00e4n j\u00e4tteen loppusijoittaminen tai uudelleenkierr\u00e4tys. <\/p>\n\n\n\n
Reaktoreissa hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n polttoaineena yleisimmin uraania. Uraanikaivosten toimintaan liittyy riskej\u00e4 paikallisen ekosysteemin suhteen erityisesti p\u00f6lly\u00e4misen, paikallisen radioaktiivisen j\u00e4tteen ja veden sek\u00e4 louhitun luonnonuraanin rikastamiseen k\u00e4ytettyjen haitallisten kemikaalien vuoksi. Uraanikaivoksia koskevat kaivos- ja ymp\u00e4rist\u00f6lakien lis\u00e4ksi ydinenergiaa ja ydinaineita koskevat lait, m\u00e4\u00e4r\u00e4ykset ja suositukset, jotka asettavat niille erityisi\u00e4 lis\u00e4vaatimuksia. Luonnonuraanista vain noin 0,7 % on valmiiksi ydinvoiman polttoaineeksi soveltuvaa, jonka vuoksi sit\u00e4 rikastetaan melko suurissa m\u00e4\u00e4rin. Ydinreaktorissa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n uraanipolttoainetta, joka on puristettu pieniksi pelleteiksi. Pelletit on pakattu polttoainesauvoihin, jotka ovat ohuita ja tiiviit\u00e4 metalliputkia. Tuore polttoaine ei ole merkityksellisen radioaktiivista ja sit\u00e4 voidaan esimerkiksi k\u00e4sitell\u00e4 lyhyit\u00e4 aikoja paljain k\u00e4sin. <\/p>\n\n\n\n
Reaktorissa k\u00e4ytetty uraani taas on eritt\u00e4in radioaktiivista, ja t\u00e4m\u00e4n vaarallisen radioaktiivisuustason h\u00e4vi\u00e4misess\u00e4 kuluu tuhansia vuosia. Kun n\u00e4iden polttoainesauvojen teho on loppu, tulee syntynyt ydinj\u00e4te joko uudelleenk\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tai loppusijoittaa. Suomessa on toistaiseksi p\u00e4\u00e4dytty loppusijoittamaan ydinj\u00e4te, sill\u00e4 se on huomattavasti taloudellisempaa ja Suomessa on vakaa geologinen kallioper\u00e4, joka mahdollistaa turvallisen loppusijoittamisen. Suomessa ollaan itse asiassa t\u00e4m\u00e4n suhteen edell\u00e4k\u00e4vij\u00f6it\u00e4, sill\u00e4 Olkiluodon yhteydess\u00e4 sijaitsee maailmankuulu Onkalo-loppusijoitushanke, jonka odotetaan olevan k\u00e4ytt\u00f6valmis vuonna 2025. Ydinvoimaan liittyvi\u00e4 rakennushankkeita valvotaan globaalilla ja paikallisella tasolla tarkasti, ja niit\u00e4 varten vaaditaan valtioneuvoston my\u00f6nt\u00e4m\u00e4 rakennuslupa. Onkalo on maailman ensimm\u00e4inen loppusijoitusluolasto, joka on saanut rakennusluvan (2015). <\/p>\n\n\n\n
Vuoden 2021 Dasgupta Review:n mukaan energiantuotanto on ilmastonmuutoksen suurin yksitt\u00e4inen my\u00f6t\u00e4vaikuttaja. Sen mukaan nykyisenlainen energiantuotannon rakenne johtaa biodiversiteettikatoon. Luonnonvarat tulee pit\u00e4\u00e4 suhteellisen vakaina sen sijaan, ett\u00e4 niit\u00e4 vain hillitt\u00f6m\u00e4sti k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n. Voitaisiinko t\u00e4h\u00e4n ongelmaan puuttua ydinenergian avulla? IPCC:n mukaan ydinvoiman koko elinkaaren kasvihuonekaasujen p\u00e4\u00e4st\u00f6t ovat noin 12 grammaa, kun tuulivoiman on 11 grammaa ja vastaavasti saastuttavimman energial\u00e4hteen, hiilivoiman, 820 grammaa. Kiinnostava kysymys on my\u00f6s, voitaisiinko tulevaisuudessa hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 nyky\u00e4\u00e4n ydinvoimaloissa k\u00e4ytetyn fuusioreaktion lis\u00e4ksi tai sijasta fissioreaktiota, joka ei k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 tuota juurikaan ydinj\u00e4tett\u00e4 eik\u00e4 vaadi uraanin louhintaa.<\/p>\n\n\n\n
On selv\u00e4\u00e4, ettei ydinenergian tuotanto ole ongelmatonta esimerkiksi yll\u00e4 mainitsemieni syiden vuoksi, mutta ottaen huomioon maapallon populaation kasvava energiantarve, voisi ydinenergia helpottaa ilmastonmuutosta vastaan taistelemista ja toimia vihre\u00e4n siirtym\u00e4n v\u00e4lineen\u00e4. Uusiutuvat energianl\u00e4hteet voivat olla paikallisesti haastavia ja siirtym\u00e4 niihin taloudellisesti hyvin hankalaa. Esimerkkin\u00e4 voitaneen k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 Saksaa, jossa oli jo vuosien ajan py\u00f6ritelty p\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4 ydinvoimaloiden kielt\u00e4misest\u00e4, kun sitten vuonna 2011 tapahtui Fukushiman tuhoisa ja ennakoimaton onnettomuus. T\u00e4m\u00e4 antoi viimeisen varmistuksen poliittiselle p\u00e4\u00e4t\u00f6kselle siit\u00e4, ett\u00e4 vuoteen 2022 menness\u00e4 Saksan silloiset 17 k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olevaa reaktoria on ajettava alas. N\u00e4iden reaktorien tuottamalla ydinvoimalla tuotettiin 40 prosenttia Saksan energiantarpeesta. Saksan tavoite vihre\u00e4st\u00e4 siirtym\u00e4st\u00e4 ei ainakaan viel\u00e4 ole toteutunut: sen sijaan ollaan tilanteessa, jossa uusiutuvien energianl\u00e4hteiden tuotantoa ei ole saatu lis\u00e4tty\u00e4 muuten, kuin vain alasajetun ydinvoiman korvaamiseen hiilivoiman sijasta. Suomessakin asenneilmasto ydinvoiman ymp\u00e4rill\u00e4 on kokenut muutoksen tuulia, josta konkreettinen todiste on vihreiden linjamuutos aiemmin jyrk\u00e4hk\u00f6st\u00e4 ydinvoiman vastustamisesta. J\u00e4\u00e4nee n\u00e4ht\u00e4v\u00e4ksi, onko ydinvoima kest\u00e4v\u00e4n tulevaisuuden ratkaisu.<\/p>\n\n\n\n
S\u00e4teilyturvakeskus https:\/\/www.stuk.fi\/, luettu 28.3.2022.<\/p>\n\n\n\n Geologian tutkimuskeskus https:\/\/www.gtk.fi\/, luettu 28.3.2022.<\/p>\n\n\n\n Ydinenergialaki https:\/\/www.finlex.fi\/fi\/laki\/ajantasa\/1987\/19870990.<\/p>\n\n\n\n Ydinenergia-asetus https:\/\/www.finlex.fi\/fi\/laki\/ajantasa\/1988\/19880161.<\/p>\n\n\n\n Koutaniemi, Reponen, Salminen, Sandberg & Varjoranta: Ydinenergialains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6 ja -hallinto. <\/p>\n\n\n\n Dasgupta, P. (2021), The Economics of Biodiversity: The Dasgupta Review. (London: HM Treasury).<\/p>\n\n\n\n Thomas Bruckner: Technology-specific Cost and Performance Parameters Climate Change 2014: Mitigation of Climate Change. Contribution of Working Group III to the Fifth Assessment Report of the Intergovernmental Panel on Climate Change 2014.<\/p>\n\n\n\n Germany closes half its remaining nuclear power plants. https:\/\/www.dw.com\/en\/germany-closes-half-its-remaining-nuclear-power-plants\/a-60302362, luettu 29.3.2022.<\/p>\n\n\n\n Vihreiden Niinist\u00f6 my\u00f6nt\u00e4\u00e4: Vihreiden ydinvoimakritiikki meni yli. https:\/\/www.hs.fi\/politiikka\/art-2000008493578.html, luettu 29.3.2022.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Emilia Tuomiluoma Ydinenergia ja sen tuotanto ovat mielipiteit\u00e4 jakavia kysymyksi\u00e4, jotka pohdituttavat monia. Haitat ja hy\u00f6dyt ovat tapetilla aika ajoin, ja usein ydinvoima n\u00e4ytt\u00e4ytyy tasapainotteluna taloudellisten hy\u00f6tyjen, tehokkuuden ja ekologisuuden v\u00e4lill\u00e4. Ydinenergiaa tuotetaan ydinvoimaloissa, joissa yksinkertaistetusti ydinreaktorissa tapahtuvalla reaktiolla tuotetaan energiaa, joka muunnetaan generaattorilla hy\u00f6dynnett\u00e4viss\u00e4 olevaksi s\u00e4hk\u00f6ksi. Suomessa on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 nelj\u00e4 toiminnassa olevaa reaktoria: … Continue reading Onko ydinenergia avain kest\u00e4v\u00e4\u00e4n kehitykseen?<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":35805,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[3],"tags":[],"class_list":["post-64","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kestava-kehitys-ja-oikeusvaltio-2022"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/64","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/users\/35805"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=64"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/64\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":81,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/64\/revisions\/81"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=64"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=64"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=64"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
L\u00e4hteet: <\/strong><\/p>\n\n\n\n