Oona J\u00e4rvinen<\/p>\n\n\n\n
Ketk\u00e4p\u00e4 meist\u00e4 eiv\u00e4t olisi poimineet marjoja, samoillut mets\u00e4ss\u00e4 virkist\u00e4ytymistarkoituksessa tai k\u00e4ytt\u00e4nyt huonekaluja, joiden raaka-aineena on puu? N\u00e4iden konkreettisesti havaittavien asioiden lis\u00e4ksi luonto tarjoaa meille useita elint\u00e4rkeit\u00e4 hy\u00f6tyj\u00e4, joita on mahdotonta tai vaikeaa havaita ilman tieteellist\u00e4 tutkimusta. T\u00e4llaisia ovat muun muassa metsien toimiminen hiilinieluina ja maaper\u00e4n eroosion est\u00e4minen. Edell\u00e4 mainittuja luonnon tuottamia hy\u00f6tyj\u00e4 ihmiselle kutsutaan ekosysteemipalveluiksi. Kiinte\u00e4sti ekosysteemipalveluihin liittyy my\u00f6s biodiversiteetti eli luonnon monimuotoisuus. Luonnon monimuotoisuus mahdollistaa luonnon uusiutumisen ja uuteen sopeutumisen, jotta ekosysteemipalvelutkin s\u00e4ilyv\u00e4t.<\/p>\n\n\n\n
Ekosysteemipalvelut voidaan teoreettisesti jakaa tuotanto-, s\u00e4\u00e4tely-, kulttuuri- ja tukipalveluihin. Lyhyesti sanottuna ekosysteemipavelut voivat siis tarkoittaa sek\u00e4 aineellisia tavaroita ett\u00e4 aineettomia palveluita, joita ekosysteemit, kuten mets\u00e4t ja pellot meille tuottavat. Ekosysteemipalveluiden laajasta kirjosta johtuen my\u00f6s niiden turvaamiskeinot ovat moninaiset, mutta keskeisimp\u00e4n\u00e4 keinona voidaan pit\u00e4\u00e4 julkista ohjausta ja s\u00e4\u00e4ntely\u00e4. My\u00f6s markkinoiden luominen on potentiaalinen ohjauskeino, mik\u00e4li ekosysteemipalvelun luonne on sellainen, ett\u00e4 palvelun tuottaja ja ostaja pystyt\u00e4\u00e4n selke\u00e4sti m\u00e4\u00e4rittelem\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n
Markkinoita luodessa on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 l\u00f6yt\u00e4\u00e4 sopiva kannustin ekosysteemipalveluita tuottavasta alueesta huolehtimiseen, jotta luonnon monimuotoisuus ja sen my\u00f6t\u00e4 luonnon tarjoamat ekosysteemipalvelutkin s\u00e4ilyisiv\u00e4t. Payments for Environmental Services (PES) -ohjelmat on kehitetty juuri t\u00e4t\u00e4 tarvetta varten. PES-ohjelmien kautta ekosysteemipalveluiden tuottamisesta voi saada rahallista korvausta. Niiden ajatuksena on siis luoda mekanismeja, joilla kannustettaisiin tuottamaan sek\u00e4 turvaamaan ekosysteemipalveluita ja lis\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n niist\u00e4 saatavaa hy\u00f6ty\u00e4. Dasguptan artikkelissa on nostettu esiin hypoteettisena esimerkkin\u00e4 tilanne, jossa suurena hiilinieluna tunnetun Amazonin sademets\u00e4n hakkaaminen tulisi v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4ksi Brasilian taloudelliselle kehitykselle. Pit\u00e4isik\u00f6 muun maailman maksaa Brasilialle vuosimaksua, jotta se suojelisi sademets\u00e4\u00e4 ja samanaikaisesti saisi pidetty\u00e4 taloutensa py\u00f6r\u00e4t py\u00f6rim\u00e4ss\u00e4? Ekosysteemipalveluihin liittyy siis ristiriita erilaisten intressien ja arvojen v\u00e4lill\u00e4. Toisessa vaakakupissa painaa yksityisen maanomistajan tai valtion omaisuuden suoja ja oikeus hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 omistamaansa aluetta omiin tarkoituksiinsa, mutta toisessa vaakakupissa on taas muun muassa ilmastonmuutoksen hillitseminen ja luonnon monimuotoisuuden vaaliminen. Suomessakin on k\u00e4yty keskustelua perustuslain 15 \u00a7:n takaama omaisuuden suojasta suhteessa yksityisten mets\u00e4nomistajien hakkuumahdollisuuksien rajoittamiseen luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemipalveluiden suojelemiseksi.<\/p>\n\n\n\n
Usein ymp\u00e4rist\u00f6t, jotka tuottavat jonkinlaisia ekosysteemipalveluita, sijaitsevat yksityisten omistamilla alueilla. Esimerkiksi Suomen mets\u00e4pinta-alasta yksityishenkil\u00f6t omistavat noin 60 %, joten ei ole yhdentekev\u00e4\u00e4, miten vaikkapa juuri mets\u00e4nomistajat mets\u00e4\u00e4ns\u00e4 hoitavat. Kun mets\u00e4 suojellaan, tarkoittaa se mets\u00e4nomistajan n\u00e4k\u00f6kulmasta tavallisesti tuoton kuihtumista, sill\u00e4 puustoa ei voi hakata ja myyd\u00e4. Suomessa suojelun ja taloudellisen hy\u00f6tymisen v\u00e4list\u00e4 ristiriitaa on pyritty ratkomaan METSO-ohjelmalla. METSO-ohjelmassa voi suojella mets\u00e4\u00e4 pysyv\u00e4sti, m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisesti tai osallistua luonnonhoitohankkeeseen. METSO-ohjelma mahdollistaa korvauksen maksamisen mets\u00e4nomistajalle suojelua vastaan, jolloin samanaikaisesti luonnon monimuotoisuus ja mets\u00e4nomistajan taloudellinen hy\u00f6ty s\u00e4ilyv\u00e4t. Vastaavasti my\u00f6s ohjelman mukaisiin mets\u00e4nhoidollisiin toimenpiteisiin on haettavissa Kemera-tuki. <\/p>\n\n\n\n
Aivan omanlainen ymp\u00e4rist\u00f6ns\u00e4 PES-ohjelmien toteuttamiseen on matalien tulotasojen kehittyv\u00e4t maat. Voitaisiinko PES-ohjelmien avulla sek\u00e4 suojella luonnon monimuotoisuutta ett\u00e4 kehitt\u00e4\u00e4 taloudellista hyvinvointia? Esimerkiksi Zimbabwessa toimii Campfire Association Zimbabwe -niminen hanke, jolla on tarkoitus samanaikaisesti tuottaa taloudellista hy\u00f6ty\u00e4 kyl\u00e4yhteis\u00f6lle ja toisaalta kannustaa paikallisia suojelemaan luontoa. Paikalliset ovat saaneet ohjelman my\u00f6t\u00e4 oikeuden hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 valtion maita safariturismiin kest\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tavalla. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 siis esimerkiksi villiel\u00e4inten mets\u00e4st\u00e4minen on tietyiss\u00e4 rajoissa sallittua, jolloin salamets\u00e4stys on v\u00e4hentynyt. Ohjelman avulla saatujen tuottojen avulla on rahoitettu my\u00f6s informaatiokampanjoita luonnon monimuotoisuuden suojelusta.<\/p>\n\n\n\n
Markkinoiden luominen ja ekosysteemipalveluista maksaminen ovat siis yksi keino ekosysteemipalveluiden s\u00e4ilytt\u00e4miseen tulevillekin sukupolville. T\u00e4rke\u00e4\u00e4 on kuitenkin my\u00f6s informaation jakaminen. Johtuen monien ekosysteemipalveluiden ilmaisuudesta (kuten metsien virkistysk\u00e4ytt\u00f6), luonnon tarjoamat hy\u00f6dyt monesti aliarvioidaan. Ilmaisia ekosysteemipalveluita saatetaan my\u00f6s k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kest\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4sti. Ongelmallisia ovat my\u00f6s vaikeasti havaittavien ekosysteemipalveluiden arvostaminen (esimerkiksi ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 puhdistavat ekosysteemipalvelut). T\u00e4ll\u00f6in tietoisuus k\u00e4ytetyn ekosysteemipalvelun t\u00e4rkeydest\u00e4 nousee erityiseen arvoon.<\/p>\n\n\n\n
L\u00e4hteet:<\/strong><\/p>\n\n\n\n https:\/\/www.campfirezimbabwe.org, luettu 24.3.2022.<\/p>\n\n\n\n https:\/\/www.metsonpolku.fi\/fi-FI\/Metsanomistajalle, luettu 29.3.2022.<\/p>\n\n\n\n https:\/\/www.mhy.fi\/metsatietoa, luettu 30.3.2022.<\/p>\n\n\n\n Maa- ja mets\u00e4talousministeri\u00f6 https:\/\/mmm.fi\/metsat\/metsien-ekosysteemipalvelut, luettu 1.4.2022.<\/p>\n\n\n\n Pellervon Taloustutkimus ty\u00f6papereita 154: Kniivil\u00e4, Matleena – Saastamoinen, Olli: Markkinat ekosysteemipalveluiden ohjaus- ja edist\u00e4miskeinona, 2013.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Oona J\u00e4rvinen Ketk\u00e4p\u00e4 meist\u00e4 eiv\u00e4t olisi poimineet marjoja, samoillut mets\u00e4ss\u00e4 virkist\u00e4ytymistarkoituksessa tai k\u00e4ytt\u00e4nyt huonekaluja, joiden raaka-aineena on puu? N\u00e4iden konkreettisesti havaittavien asioiden lis\u00e4ksi luonto tarjoaa meille useita elint\u00e4rkeit\u00e4 hy\u00f6tyj\u00e4, joita on mahdotonta tai vaikeaa havaita ilman tieteellist\u00e4 tutkimusta. T\u00e4llaisia ovat muun muassa metsien toimiminen hiilinieluina ja maaper\u00e4n eroosion est\u00e4minen. Edell\u00e4 mainittuja luonnon tuottamia hy\u00f6tyj\u00e4 ihmiselle … Continue reading Mit\u00e4 ovat ekosysteemipalvelut ja pit\u00e4isik\u00f6 niist\u00e4 hy\u00f6tymisest\u00e4 maksaa?<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":35805,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[3],"tags":[],"class_list":["post-66","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kestava-kehitys-ja-oikeusvaltio-2022"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/66","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/users\/35805"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=66"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/66\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":82,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/66\/revisions\/82"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=66"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=66"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=66"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}