{"id":68,"date":"2022-04-04T09:44:45","date_gmt":"2022-04-04T09:44:45","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/?p=68"},"modified":"2022-04-04T10:01:29","modified_gmt":"2022-04-04T10:01:29","slug":"ukrainan-sota-vihrean-siirtyman-ja-kestavan-kehityksen-kirittajana-eussa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/2022\/04\/04\/ukrainan-sota-vihrean-siirtyman-ja-kestavan-kehityksen-kirittajana-eussa\/","title":{"rendered":"Ukrainan sota vihre\u00e4n siirtym\u00e4n ja kest\u00e4v\u00e4n kehityksen kiritt\u00e4j\u00e4n\u00e4 EU:ssa"},"content":{"rendered":"\n<p>Jukka Rissanen<\/p>\n\n\n\n<p>Globaali ilmastonmuutos on yksi lukuisista ymp\u00e4rist\u00f6ongelmista, joita kohtaamme nyky\u00e4\u00e4n. Se her\u00e4tt\u00e4\u00e4 paljon huomiota, koska se on vakava ongelma, mutta my\u00f6s siksi, ett\u00e4 siihen t\u00f6rm\u00e4\u00e4 helposti hy\u00f6dykeverotuksen, s\u00e4\u00e4ntelyn sek\u00e4 erilaisten resurssien hinnoittelun kautta. N\u00e4iden avulla ilmastonmuutosta on pyritty torjumaan rikkaissa maissa siten, ettei jouduta luopumaan aineellisesta elintason kasvusta, jota mitataan BKT:n avulla.&nbsp;&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Taloustieteess\u00e4 ratkaisuna ilmastonmuutokseen on l\u00e4hinn\u00e4 keskitytty v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n talouden tuottamia p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 ja poistamaan hiilidioksidia ilmakeh\u00e4st\u00e4. T\u00e4st\u00e4 huolimatta kasvihuonep\u00e4\u00e4st\u00f6jen m\u00e4\u00e4r\u00e4n ero biosf\u00e4\u00e4rin kykyyn sitoa hiilt\u00e4 ei ole kaventunut. T\u00e4m\u00e4 johtuu alhaisesta innovoinnin ja investointien tasosta fossiilittomiin energianl\u00e4hteisiin sek\u00e4 hiilidioksidin talteenottoon. Puhtaalla energiantuotannolla on olennainen merkitys ilmaston muutoksen torjunnassa. Kirjallisuudessa on arvioitu, ett\u00e4 investoimalla 2 % maailman BKT:sta puhtaaseen energiantuotantoon seuraavien muutaman vuoden aikana, voidaan nauttia kest\u00e4v\u00e4sti BKT:n kasvusta.&nbsp;&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Euroopan unionissa puhtaan energian merkitykseen on jo havahduttu. EU:ssa laitettiinkin aluille vihre\u00e4n kehityksen ohjelma, jonka tavoitteena on ohjata EU:ta kohti vihre\u00e4\u00e4 siirtym\u00e4\u00e4. EU:ssa on jo t\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 onnistuttu v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 23 % vuodesta 1990 vuoteen 2018. Samaan aikaan alueen talous on kasvanut 61 %. Jotta EU voi saavuttaa vuosien 2030 ja 2050 ilmastotavoitteet, tulee EU:n jatkaa energiaj\u00e4rjestelm\u00e4n irrottamista fossiilisista polttoaineista. Alueen kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4 jopa 75 % on per\u00e4isin energian tuotannosta ja k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 eri aloilla. Samalla EU:n tulee kuitenkin huolehtia alueen energiahuoltovarmuudesta ja varmistaa ett\u00e4 tarjolla on kohtuuhintaista energiaa. Energian korkeilla hinnoilla on taloutta vahingoittavia vaikutuksia. EKP on arvioinut, ett\u00e4 energian hintah\u00e4iri\u00f6t hidastavat BKT:n kasvua noin 0,5 %-yksikk\u00f6\u00e4 vuonna 2022 EU:n alueella.<\/p>\n\n\n\n<p>Vihre\u00e4n kehityksen ohjelman tavoitteet on tarkoitus siirt\u00e4\u00e4 lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00f6n 55-valmiuspaketin avulla. Pakettiin kuuluu joukko ehdotuksia, joilla tarkistetaan ilmastoon, energiaan ja liikenteeseen liittyv\u00e4\u00e4 lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00e4. Paketin nimi tulee tavoitteesta v\u00e4hent\u00e4\u00e4 EU:n sis\u00e4isten kasvihuonep\u00e4\u00e4st\u00f6jen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 55 % vuoteen 2030 menness\u00e4. Osana ohjelmaa tavoitteena on, ett\u00e4 v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 40 % EU:n energiasta olisi uusiutuvaa energiaa. T\u00e4m\u00e4n arvellaan palvelevan EU:n hiilest\u00e4 irtautumista koskevia yleisi\u00e4 tavoitteita ja edist\u00e4\u00e4 samalla EU:n kilpailukyky\u00e4 ja toimitusvarmuutta.&nbsp;&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>EU:n energian toimitusvarmuus nousi entist\u00e4 enemm\u00e4n esille Ven\u00e4j\u00e4n hy\u00f6k\u00e4tty\u00e4 Ukrainaan t\u00e4m\u00e4n vuoden helmikuussa. EU on t\u00e4ysin riippuvainen tuontikaasusta, joka vastaa 90 % EU:n k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4st\u00e4 kaasusta ja Ven\u00e4j\u00e4lt\u00e4 tuodun kaasun osuus kaikesta EU:ssa kulutetusta kaasusta on yli 40 %. Ven\u00e4j\u00e4n osuus \u00f6ljyn tuonnista on 27 % ja hiilen tuonnista 46 %. Samalla kun EU:n tulee varmistaa energian toimitusvarmuus, on uusi tilanne my\u00f6s hyv\u00e4 mahdollisuus EU:lle irrottautua fossiilisista polttoaineista ja siirty\u00e4 entist\u00e4 enemm\u00e4n puhtaaseen energiaan. Muun muassa Puola on jo reagoinut Ven\u00e4j\u00e4n hy\u00f6kk\u00e4ykseen ja on valmistelemassa kansallista lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00e4, jolla kiellet\u00e4\u00e4n ven\u00e4l\u00e4isen hiilen tuonti. Puolan k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4st\u00e4 hiilest\u00e4 noin 20 % tuodaan Ven\u00e4j\u00e4lt\u00e4 ja sit\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n l\u00e4hinn\u00e4 kotitalouksien l\u00e4mmitt\u00e4miseen.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Ukrainan sodan alettua EU:n komissio antoi tiedonannon \u201dREPowerEU\u201d, jossa esitet\u00e4\u00e4n uusia toimia vihre\u00e4n energian tuotannon lis\u00e4\u00e4miseksi, tarjonnan monipuolistamiseksi ja kysynn\u00e4n v\u00e4hent\u00e4miseksi. P\u00e4\u00e4paino on kaasussa, joka vaikuttaa merkitt\u00e4v\u00e4sti s\u00e4hk\u00f6markkinoihin ja jonka maailmanlaajuiset markkinat ovat v\u00e4hemm\u00e4n likvidit. Tarkoituksena on v\u00e4hent\u00e4\u00e4 asteittain riippuvuutta ven\u00e4l\u00e4isest\u00e4 \u00f6ljyst\u00e4 ja hiilest\u00e4, joiden osalta EU:lle on tarjolla useampia mahdollisia toimittajia. Tavoitteena on nopeuttaa vihre\u00e4\u00e4 siirtym\u00e4\u00e4, jonka avulla voidaan v\u00e4hent\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 sek\u00e4 riippuvuutta fossiilisten polttoaineiden tuonnista. Samalla t\u00e4m\u00e4 antaisi suojaa energian hintojen nousulta.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Komissio arvioi, ett\u00e4 EU:n on mahdollista tulla asteittain riippumattomaksi Ven\u00e4j\u00e4n fossiilisista polttoaineista hyviss\u00e4 ajoin ennen vuotta 2030. T\u00e4t\u00e4 varten komissio ehdottaa REPowerEU-suunnitelmaa, jolla parannetaan EU:n laajuisen energiaj\u00e4rjestelm\u00e4n h\u00e4iri\u00f6nsietokyky\u00e4. J\u00e4rjestelm\u00e4 koostuu kahdesta pilarista: kaasutoimitusten monipuolistamisesta sek\u00e4 pyrkimisest\u00e4 nopeammin riippumattomaksi fossiilisista polttoaineista. Komissio arvelee, ett\u00e4 55-valmiuspaketin ehdotusten t\u00e4ysim\u00e4\u00e4r\u00e4inen t\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6npano v\u00e4hent\u00e4isi kaasun kulutusta EU:ssa 30 % eli 100 miljardia kuutiometri\u00e4 vuoteen 2030 menness\u00e4. Etupainotteiset energians\u00e4\u00e4st\u00f6t ja s\u00e4hk\u00f6ist\u00e4minen yhdess\u00e4 kaasutoimitusten monipuolistamisen ja uusiutuvien kaasujen k\u00e4yt\u00f6n lis\u00e4\u00e4misen kanssa voivat v\u00e4hent\u00e4\u00e4 ven\u00e4l\u00e4isen kaasun tarvetta per\u00e4ti 155 miljardilla kuutiometrill\u00e4, joka on ven\u00e4l\u00e4isen kaasun tuontia vastaava m\u00e4\u00e4r\u00e4. Siten REPowerEU:n tavoitteiden saavuttaminen mahdollistaisi sen, ett\u00e4 EU p\u00e4\u00e4sisi eroon energiariippuvuudestaan Ven\u00e4j\u00e4\u00e4n.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Tavoitteena olisi lis\u00e4ksi kaksinkertaistaa 55-valmiuspaketin tavoitteet biometaanin osalta. T\u00e4m\u00e4 kuitenkin vaatisi rahoitusta erityisesti maatalousj\u00e4tteist\u00e4 ja -j\u00e4\u00e4mist\u00e4 tuotetulle biometaanille. Lis\u00e4ksi tavoitteena on panostaa uusiutuvaan vetyyn tuottamalla sit\u00e4 itse ja tuomalla sit\u00e4 EU:n alueelle muualta eri yhteisty\u00f6hankkeiden kautta. T\u00e4m\u00e4 kuitenkin tarkoittaisi nykyisten vetystrategian tavoitteiden ylitt\u00e4mist\u00e4 ja samalla tulisi maksimoida kotimainen vetytuotanto. Komission REPowerEU -suunnitelman avulla olisi mahdollista nopeuttaa innovatiivisten vetypohjaisten ratkaisujen ja kustannuskilpailukykyisen uusiutuvan s\u00e4hk\u00f6n k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottoa teollisuudenaloilla. Komissio aikookin aikaistaa innovaatiorahaston t\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6npanoa s\u00e4hk\u00f6ist\u00e4misen ja vetyyn siirtymisen tukemiseksi. Muita energiariippuvuutta v\u00e4hent\u00e4vi\u00e4 toimia olisivat aurinkos\u00e4hk\u00f6- ja tuulivoimakapasiteetin kasvattaminen sek\u00e4 l\u00e4mp\u00f6pumppujen m\u00e4\u00e4r\u00e4n kasvattaminen kiinteist\u00f6jen l\u00e4mmityksess\u00e4.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Kuten aiemmin tuotu esiin, niin uusi tilanne EU:n naapurissa Ukrainassa on luonut hedelm\u00e4llisen pohjan siirtymiselle puhtaaseen energiaan EU:ssa. Saksassa ja Italiassa on jo varauduttu kaasutoimitusten katkeamiseen Ven\u00e4j\u00e4lt\u00e4, mik\u00e4 mahdollisesti lis\u00e4\u00e4 tukea EU:n pyrkimykseen energiaomavaraisuudesta. Kuitenkin t\u00e4ss\u00e4 poikkeuksellisessa tilanteessa tulisi energiaomavaraisuuden lis\u00e4ksi varmistaa, ett\u00e4 EU:n alueella siirryt\u00e4\u00e4n kohti kest\u00e4v\u00e4\u00e4 talouskasvua. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa, ett\u00e4 siirryt\u00e4\u00e4n ja investoidaan puhtaaseen energian tuotantoon. T\u00e4ll\u00e4 tavoin voimme EU:n alueella varmistaa sen, ett\u00e4 nykyisten sukupolvien lis\u00e4ksi erityisesti tulevat sukupolvet saavat my\u00f6s mahdollisuuden nauttia talouskasvusta, joka n\u00e4kyy lopulta elintason paranemisena.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p><strong>L\u00e4hteet:<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Dasgupta, P. (2021), The Economics of Biodiversity: THe Dasgupta Review.&nbsp;(London: HM Treasury).<\/p>\n\n\n\n<p>Euroopan komissio. (2019), Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle. Euroopan vihre\u00e4n kehityksen ohjelma.<\/p>\n\n\n\n<p>Euroopan komissio. (2022), Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle. REPowerEU: Kohtuuhintaisempaa, varmempaa ja kest\u00e4v\u00e4mp\u00e4\u00e4 energiaa koskevat yhteiset eurooppalaiset toimet.<\/p>\n\n\n\n<p>Euroopan unionin neuvosto. (2021), Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2018\/2001, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018\/1999 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98\/70\/EY muuttamisesta uusiutuvista l\u00e4hteist\u00e4 per\u00e4isin olevan energian k\u00e4yt\u00f6n edist\u00e4miseksi sek\u00e4 neuvoston direktiivin (EU) 2015\/652 kumoamisesta<\/p>\n\n\n\n<p>Putinilta uusi ehdotus kaasulaskujen maksamiseen \u2013 Hanat voivat sulkeutua \u00e4kki\u00e4, Saksa ja Italia \u201dh\u00e4lytystilassa\u201d. Kauppalehti 31.3.2022.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Jukka Rissanen Globaali ilmastonmuutos on yksi lukuisista ymp\u00e4rist\u00f6ongelmista, joita kohtaamme nyky\u00e4\u00e4n. Se her\u00e4tt\u00e4\u00e4 paljon huomiota, koska se on vakava ongelma, mutta my\u00f6s siksi, ett\u00e4 siihen t\u00f6rm\u00e4\u00e4 helposti hy\u00f6dykeverotuksen, s\u00e4\u00e4ntelyn sek\u00e4 erilaisten resurssien hinnoittelun kautta. N\u00e4iden avulla ilmastonmuutosta on pyritty torjumaan rikkaissa maissa siten, ettei jouduta luopumaan aineellisesta elintason kasvusta, jota mitataan BKT:n avulla.&nbsp;&nbsp; Taloustieteess\u00e4 ratkaisuna &hellip; <a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/2022\/04\/04\/ukrainan-sota-vihrean-siirtyman-ja-kestavan-kehityksen-kirittajana-eussa\/\" class=\"more-link\">Continue reading <span class=\"screen-reader-text\">Ukrainan sota vihre\u00e4n siirtym\u00e4n ja kest\u00e4v\u00e4n kehityksen kiritt\u00e4j\u00e4n\u00e4 EU:ssa<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":35805,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[3],"tags":[],"class_list":["post-68","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kestava-kehitys-ja-oikeusvaltio-2022"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/68","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/users\/35805"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=68"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/68\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":80,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/68\/revisions\/80"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=68"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=68"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=68"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}