Jenni Leino<\/p>\n\n\n\n
Ilmastolain uudistus eteni eduskuntak\u00e4sittelyyn 3.3.2022. Sek\u00e4 eduskuntakeskustelussa, ett\u00e4 lakiesityksen lausuntokierroksella uudistuksen perimm\u00e4isest\u00e4 tarpeesta, ilmastonmuutoksen est\u00e4misest\u00e4, oltiin l\u00e4hes yht\u00e4 mielt\u00e4 kautta puoluekent\u00e4n ja edustettujen tahojen. Lain lausuntokierroksen yhteenvedosta k\u00e4y ilmi, ett\u00e4 valtaosa lausunnonantajista piti uudistusta tarpeellisena ja sen tavoitteita kannatettavina.<\/p>\n\n\n\n
Lakiuudistuksen p\u00e4\u00e4tavoitteina on p\u00e4ivitt\u00e4\u00e4 Suomen p\u00e4\u00e4st\u00f6tavoitteet vuonna 2015 s\u00e4\u00e4detylt\u00e4 tasolta vastaamaan nykyisen tiedon ja tarpeen mukaista tasoa, sek\u00e4 laajentaa laki koskemaan maank\u00e4ytt\u00f6sektoria.<\/p>\n\n\n\n
Etenkin eduskuntak\u00e4sittelyss\u00e4 vastahankaisuutta aiheuttivat asetetut p\u00e4\u00e4st\u00f6tavoitteet. Usean edustajan mielest\u00e4 hallituksen esitt\u00e4m\u00e4t p\u00e4\u00e4st\u00f6tavoitteet olivat ep\u00e4suhdassa Suomen globaalien vaikutusmahdollisuuksien kanssa, liian kunnianhimoisia tai suorastaan ep\u00e4realistisia. Lausuntoyhteenvedossa ilmenev\u00e4 kritiikki kuitenkin kohdistui tarkemmin lakiesityksen substanssiin. Kunnallisille viranomaisille esitetty\u00e4 edist\u00e4misvelvoitetta pidettiin ep\u00e4t\u00e4sm\u00e4llisen\u00e4, ja lis\u00e4ksi esitykseen toivottiin tarkempia m\u00e4\u00e4ritelmi\u00e4 mm. kest\u00e4v\u00e4n kehityksen ja yhdenvertaisuuden k\u00e4sitteisiin, nimenomaan ilmastolain kontekstissa. Parannusehdotuksissa arvioitiin lain vaikuttavuuden parantuvan, jos k\u00e4sitteit\u00e4 ja tavoitteita kirkastettaisiin.<\/p>\n\n\n\n
Sek\u00e4 oikeusministeri\u00f6 ett\u00e4 oikeuskanslerinvirasto totesivat ilmastolain olevan tavoite- ja puitelaki, jonka teht\u00e4v\u00e4 on asettaa pitk\u00e4n ajan suuntaviivoja Suomen ilmastopoliittisessa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa. Muutamat lausunnonantajat kritisoivat esityst\u00e4 liian ylimalkaiseksi ja tavoitteita riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6miksi.<\/p>\n\n\n\n
Muutama viikko kotimaisen eduskuntak\u00e4sittelyn j\u00e4lkeen saatiin p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen Genevess\u00e4 j\u00e4rjestetyn YK:n luontoneuvottelujen v\u00e4likokous, jota on k\u00e4yty viime lokakuusta asti. Neuvottelut olivat v\u00e4lietappi matkalla syksyll\u00e4 Kiinassa j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4\u00e4n YK:n huippukokoukseen, jonka aiheena on luontokato ja sen pys\u00e4ytt\u00e4minen. Neuvottelujen tulos kieli samasta ongelmasta kuin kotimaisen ilmastolain k\u00e4sittelyss\u00e4: Vaikka voimme olla yht\u00e4 mielt\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 elinymp\u00e4rist\u00f6mme heikentyv\u00e4lle tilalle on globaalisti teht\u00e4v\u00e4 jotain, tarkemman yhteisen konsensuksen l\u00f6yt\u00e4minen on edelleen todella vaikeaa.<\/p>\n\n\n\n
Kotimaiseen keskusteluun verrattuna YK:n neuvottelussa positiivista kuitenkin oli se, ett\u00e4 yhteisest\u00e4 tavoitteesta p\u00e4\u00e4stiin yksimielisyyteen. Kaikki osapuolet olivat yht\u00e4 mielt\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 en\u00e4\u00e4 ei riit\u00e4 luontokadon pys\u00e4ytt\u00e4minen, vaan on ryhdytt\u00e4v\u00e4 elvytystoimiin. Kansainv\u00e4linen tavoite suojella 30 % kaikista maa- ja vesialueista sai paljon kannatusta. Kest\u00e4v\u00e4n kehityksen edist\u00e4misen n\u00e4htiin olevan avainasemassa puututtaessa luontokadon juurisyihin, sill\u00e4 tunnistettiin, ettei oireiden hoitaminen auta, vaan on puututtava itse tautiin.<\/p>\n\n\n\n
Konkretian tasolla neuvotteluiden anti j\u00e4i kuitenkin melko laihaksi, sill\u00e4 rahoituksesta ja yhdenvertaisuudesta kiisteltiin viime metreille asti. Suomen valtuuskunnan mukana v\u00e4lineuvotteluihin osallistunut WWF:n kansainv\u00e4listen asioiden toiminnanjohtaja Anne Tarvainen sanoo, ett\u00e4 neuvotteluista puuttui johtajuutta ja riitt\u00e4v\u00e4\u00e4 poliittista tukea. Geneven neuvotteluiden osittaisesta ep\u00e4onnistumisesta johtuen ennen Kiinan huippukokousta j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n viel\u00e4 toiset v\u00e4lineuvottelut kes\u00e4ll\u00e4 Nairobissa.<\/p>\n\n\n\n
Samanlaiset ongelmat n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t siis vaivaavan sek\u00e4 kansallista ett\u00e4 kansainv\u00e4list\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa. Yhteisten linjojen l\u00f6yt\u00e4minen on ehk\u00e4 t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4 nyt kuin koskaan. Geneven neuvottelujen yksimielisyys antaa kuitenkin ehk\u00e4 hieman toivoa; osapuolet tulisi saada samalle puolelle, yhteisin termein.<\/p>\n\n\n\n
L\u00e4hteet:<\/strong><\/p>\n\n\n\n Ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6n sivusto ilmastolain uudistuksesta: https:\/\/ym.fi\/ilmastolain-uudistus<\/p>\n\n\n\n Ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6n lausuntoyhteenveto ilmastolain uudistuksesta, VN 14302\/2019<\/p>\n\n\n\n The Economics of Biodiversity: the Dasgupta Review – Abridged version<\/p>\n\n\n\n \u201cHallitukset kompastelivat YK:n luontoneuvotteluissa, vaikka yhteinen suunta on selke\u00e4.\u201d – Silja Annila, WWF Suomi, 29.3.2022<\/p>\n\n\n\n Eduskunnan t\u00e4ysistunto 8.3.2022<\/p>\n\n\n\n YK:n ilmastonmuutosta koskeva puitesopimusYK:n yleiskokouksen p\u00e4\u00e4t\u00f6slauselma 25. syyskuuta 2015: Agenda 2030<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Jenni Leino Ilmastolain uudistus eteni eduskuntak\u00e4sittelyyn 3.3.2022. Sek\u00e4 eduskuntakeskustelussa, ett\u00e4 lakiesityksen lausuntokierroksella uudistuksen perimm\u00e4isest\u00e4 tarpeesta, ilmastonmuutoksen est\u00e4misest\u00e4, oltiin l\u00e4hes yht\u00e4 mielt\u00e4 kautta puoluekent\u00e4n ja edustettujen tahojen. Lain lausuntokierroksen yhteenvedosta k\u00e4y ilmi, ett\u00e4 valtaosa lausunnonantajista piti uudistusta tarpeellisena ja sen tavoitteita kannatettavina. Lakiuudistuksen p\u00e4\u00e4tavoitteina on p\u00e4ivitt\u00e4\u00e4 Suomen p\u00e4\u00e4st\u00f6tavoitteet vuonna 2015 s\u00e4\u00e4detylt\u00e4 tasolta vastaamaan nykyisen tiedon ja … Continue reading Konkretian puute vaivaa edelleen: Taistelu ilmastonmuutosta ja luontokatoa vastaan edellytt\u00e4\u00e4 selkeytt\u00e4 ja johtajuutta<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":35805,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[3],"tags":[],"class_list":["post-70","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kestava-kehitys-ja-oikeusvaltio-2022"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/70","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/users\/35805"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=70"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/70\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":79,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/70\/revisions\/79"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=70"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=70"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=70"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}