KAVA-tiimi<\/p>\n\n\n\n
Euroopan neuvoston p\u00e4\u00e4sihteeri pyysi 7.3.2014 p\u00e4iv\u00e4tyll\u00e4 kirjeell\u00e4 Venetsian komission kiireellist\u00e4 lausuntoa siit\u00e4, onko Ven\u00e4j\u00e4n federaation (Ven\u00e4j\u00e4) 28.2.2014 esitt\u00e4m\u00e4 perustuslakiluonnos numero 462741\u20136 Ven\u00e4j\u00e4n perustuslain muuttamisesta yhdenmukainen kansainv\u00e4lisen oikeuden kanssa. Lakiluonnos vedettiin pois duuman (Ven\u00e4j\u00e4n parlamentin alahuone) esityslistalta jo ennen Venetsian komission 21.3.2014 julkaisemaa lausuntoa. Ven\u00e4j\u00e4n ehdotus perustuslain muuttamisesta koski artiklaa, jossa s\u00e4\u00e4det\u00e4\u00e4n vieraan valtion tai sen osan liitt\u00e4misest\u00e4 osaksi Ven\u00e4j\u00e4\u00e4 sen uutena subjektina. 17.12.2001 s\u00e4\u00e4detyn Ven\u00e4j\u00e4n perustuslain 6-FKZ 4 artiklan mukaan vieras valtio tai sen osa voidaan ottaa osaksi Ven\u00e4j\u00e4\u00e4 sen uutena subjektina. Hyv\u00e4ksyminen perustuu Ven\u00e4j\u00e4n ja asianomaisen valtion kahdenkeskiseen sopimukseen ja tapahtuu n\u00e4iden kahden valtion v\u00e4lisen kansainv\u00e4lisen sopimuksen mukaisesti. Duuman vuonna 2014 esitt\u00e4m\u00e4 lakiluonnos 462741\u20136 perustuslain muuttamiseksi olisi korjannut olennaisilta osin perustuslain 4 artiklaa. <\/p>\n\n\n\n
Merkitt\u00e4vin muutos on, ett\u00e4 ehdotuksessa poistetaan vaatimus Ven\u00e4j\u00e4n ja asianosaisen valtion v\u00e4lisen kansainv\u00e4lisen sopimuksen solmimisesta. Luonnoksen 4 artiklan 2 kohdassa s\u00e4\u00e4det\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 \u201djos kansainv\u00e4lisen sopimuksen tekeminen ei ole mahdollista, koska vieraassa valtiossa ei ole tehokasta suvereenia valtionhallintoa, jonka teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on suojella kansalaisiaan, noudattaa heid\u00e4n oikeuksiaan ja vapauksiaan ja mahdollistaa valtion teht\u00e4vien tosiasiallinen, pysyv\u00e4 ja rauhanomainen hoitaminen, vieraan valtion osan liittyminen Ven\u00e4j\u00e4\u00e4n uuden subjektin ominaisuudessa voi tapahtua vieraan valtion lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n mukaisesti asianomaisen osan alueella j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4n kansan\u00e4\u00e4nestyksen perusteella, jos liittyminen osaksi Ven\u00e4j\u00e4\u00e4n on hyv\u00e4ksytty Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 tai vieraan valtion mainitun osan valtion viranomaisten pyynn\u00f6n perusteella”. Lakiluonnoksen mukaan vieraan valtion osan Ven\u00e4j\u00e4\u00e4n liitt\u00e4miseksi riitt\u00e4\u00e4 siis alueella j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4 kansan\u00e4\u00e4nestys tai viranomaisten pyynt\u00f6 kyseisen alueen liitt\u00e4misest\u00e4. Liitt\u00e4misen edellytyksen\u00e4 on, ett\u00e4 sopimuksen tekeminen vieraan valtion kanssa ei ole mahdollista tehokkaan suvereenin valtionhallinnon puuttumisen vuoksi. Kuitenkin valtionhallinnon tehottomuus j\u00e4tettiin Ven\u00e4j\u00e4n hallituksen arvioitavaksi. Lakiehdotuksen liitteen\u00e4 olevissa perusteluissa viitataan nimenomaisesti Ukrainan, erityisesti Krimin tilanteeseen, mutta Venetsian komissio ei ole ottanut lausunnossaan kantaa t\u00e4h\u00e4n yksitt\u00e4istapaukseen vaan lakiluonnoksen kansainv\u00e4lisoikeudellisen normimukaisuuteen yleisell\u00e4 tasolla.<\/p>\n\n\n\n
Venetsian komissio katsoi lausunnossaan, ett\u00e4 lakiluonnos perustuslain muuttamiseksi on vastoin kansainv\u00e4lisen oikeuden s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4, erityisesti ottaen huomioon alueellisen koskemattomuuden, kansallisen suvereniteetin ja puuttumattomuuden periaatteet. Alueellinen koskemattomuus merkitsee, ett\u00e4 valtion rajat ovat loukkaamattomat ja n\u00e4it\u00e4 rajoja voidaan muuttaa ainoastaan asiasta rauhanomaisesti sopimalla. Puuttumattomuusperiaate sen sijaan kielt\u00e4\u00e4 puuttumasta toisen valtion sis\u00e4isiin asioihin: \u201dMill\u00e4\u00e4n valtiolla tai valtioiden ryhm\u00e4ll\u00e4 ei ole oikeutta puuttua suoraan tai v\u00e4lillisesti, mist\u00e4 tahansa syyst\u00e4, mink\u00e4\u00e4n toisen valtion sis\u00e4isiin tai ulkoisiin asioihin. N\u00e4in ollen aseellinen v\u00e4liintulo ja kaikenlainen muu valtion persoonallisuuteen tai sen poliittisiin, taloudellisiin ja kulttuurisiin tekij\u00f6ihin puuttuminen tai niiden uhkaamisen yritys ovat kansainv\u00e4lisen oikeuden vastaisia.\u201d Kansainv\u00e4lisen oikeuden ohella lakiehdotus rikkoo my\u00f6s Ven\u00e4j\u00e4n omaa lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00e4. Ven\u00e4j\u00e4n perustuslain 15 artiklan mukaan kansainv\u00e4liset hallitustenv\u00e4liset sopimukset ovat sitovia. Venetsian komissio nostaa esiin erityisesti Ukrainan ja Ven\u00e4j\u00e4n 31.5.1997 solmiman yst\u00e4vyys-, yhteisty\u00f6- ja kumppanuussopimuksen, jonka 2 artiklan mukaan \u201dYhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan m\u00e4\u00e4r\u00e4ysten ja Euroopan turvallisuus- ja yhteisty\u00f6konferenssin p\u00e4\u00e4t\u00f6sasiakirjan velvoitteiden mukaisesti sopimuspuolet kunnioittavat toistensa alueellista koskemattomuutta ja vahvistavat niiden v\u00e4listen rajojen loukkaamattomuuden\u201d. N\u00e4in ollen lakiluonnos olisi my\u00f6s vastoin pacta sunt servanda<\/em> (sopimukset on pidett\u00e4v\u00e4) -periaatetta.<\/p>\n\n\n\n Ven\u00e4j\u00e4 perusteli lakimuutosta erityisesti Ukrainan (Krimin) tilanteen n\u00e4k\u00f6kulmasta. Perustelujen mukaan Ven\u00e4j\u00e4 aikoo toimia sen varmistamiseksi, ett\u00e4 Ukrainassa asuvaa ven\u00e4j\u00e4nkielist\u00e4 yhteis\u00f6\u00e4, kansallista v\u00e4hemmist\u00f6\u00e4, suojellaan kansallisiin, rodullisiin, etnisiin tai uskonnollisiin ominaisuuksiin perustuvalta v\u00e4kivallalta ja syrjinn\u00e4lt\u00e4. Venetsian komissio kuitenkin lausui, ett\u00e4 on Ukrainan vastuulla taata v\u00e4hemmist\u00f6ille kuuluvat oikeudet Ukrainassa ja oikeuksien valvonta kuuluu kansainv\u00e4liselle yhteis\u00f6lle. 17.3.2014 lakiehdotuksen laatijat pyysiv\u00e4t ehdotuksen peruuttamista ja 20.3.2014 se poistettiin duuman esityslistalta. Ainakin t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa voimme siis sanoa, ett\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4 my\u00f6ntyi, ainakin n\u00e4enn\u00e4isesti, kansainv\u00e4lisen yhteis\u00f6n, tai k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 Euroopan neuvoston lausumapyynn\u00f6n aiheuttamaan paineeseen. Kuitenkin nykyp\u00e4iv\u00e4n tapahtumat kenties osoittavat, ettei Ven\u00e4j\u00e4 perusta toimintaansa juurikaan lain sanamuodolle vaan kiert\u00e4\u00e4 sen keskittym\u00e4ll\u00e4 argumentaatiossaan l\u00e4hinn\u00e4 historiapolitiikkaan ja humanitaarisiin syihin.<\/p>\n\n\n\n Piittaako Ven\u00e4j\u00e4 lainkaan kansainv\u00e4lisen oikeuden s\u00e4\u00e4nn\u00f6ist\u00e4, jotka se on vahvistanut my\u00f6s omassa lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6ss\u00e4\u00e4n? Mit\u00e4 mahdollinen piittaamattomuus viestitt\u00e4\u00e4 maailmalle ja mik\u00e4 on kansainv\u00e4lisen oikeusj\u00e4rjestelm\u00e4n tulevaisuus? Onko sill\u00e4 oikeastaan edes merkityst\u00e4, mit\u00e4 perustuslaissa kirjoitetaan vieraan valtion liitt\u00e4misest\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4\u00e4n uutena subjektina vai toimiiko Ven\u00e4j\u00e4 siit\u00e4 huolimatta? Mit\u00e4 l\u00e4nsi voi tehd\u00e4 turvatakseen oman ja koko maailman tulevaisuuden? N\u00e4m\u00e4 ovat kysymyksi\u00e4, joita itsell\u00e4ni her\u00e4si. Huolestuttavaa on pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n jo se, ett\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4 on esitt\u00e4nyt luonnoksen t\u00e4m\u00e4nkaltaisesta perustuslain muutoksesta, vaikkakin kyseinen lakimuutos ei astunutkaan voimaan. Mielest\u00e4ni erityisesti Ukrainassa k\u00e4yt\u00e4v\u00e4 sota kuitenkin osoittaa, etteiv\u00e4t lain s\u00e4\u00e4nn\u00f6kset, edes perustuslaki, seiso Ven\u00e4j\u00e4n toimien tiell\u00e4. T\u00e4m\u00e4 her\u00e4tt\u00e4\u00e4 ajatuksen ja pelkoa siit\u00e4, mit\u00e4 tulevaisuudessa tapahtuu oikeusvaltioille. Perustuslaki on yksi oikeusvaltion kulmakivist\u00e4 ja koko lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6 ja julkisen vallan k\u00e4ytt\u00f6 valtiossa nojaa perustuslakiin. Voisiko Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 harjoitettava totalitarismin kaltainen valtionhallinto k\u00e4yd\u00e4 toteen my\u00f6s esimerkiksi Suomessa? Vaikka se tuntuu hyvinkin ep\u00e4realistiselta Suomen ollessa pitk\u00e4lle kehittynyt demokraattinen tasavalta ja oikeusvaltio, on meid\u00e4n silti suojeltava yhdess\u00e4 kansainv\u00e4lisen yhteis\u00f6n kanssa oikeusvaltion periaatteita. Mutta miten? Kansainv\u00e4lisen oikeuden emeritusprofessori Martti Koskenniemi<\/em> totesi Alma Talentin haastattelussa Ven\u00e4j\u00e4st\u00e4 osuvasti: \u201dMit\u00e4 tehd\u00e4 maalle, joka viittaa kintaalla koko oikeusj\u00e4rjestykselle?\u201d. T\u00e4m\u00e4n kysymyksen edest\u00e4 kansainv\u00e4linen yhteis\u00f6 on nyt l\u00f6yt\u00e4nyt itsens\u00e4 ja sopii toivoa, ett\u00e4 joku tiet\u00e4\u00e4 vastauksen.<\/p>\n\n\n\n L\u00e4hteet<\/strong><\/p>\n\n\n\n European Commission for Democracy Through Law (Venice Commission), Opinion on \u201cWhether draft Federal Constitutional Law on amending the Federal Constitutional Law of The Russian Federation on the procedure of admission to The Russian Federation and creation of a new subject within The Russian Federation is compatible with International Law\u201d, Venice, 21-22 March 2014.<\/p>\n\n\n\n Yhdistyneiden Kansakuntien Peruskirja 1\/1956.<\/p>\n\n\n\n Maziar Jamnejad, Michael Wood, The Principle of Non-intervention, Leiden Journal of International Law, Vol. 22, No. 2, 2009.<\/p>\n\n\n\n P\u00e4ivi Tolonen, Tosiasiat ja maantieteellinen asema ratkaisevat, Alma Talent, Juristikirje, 2022.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" KAVA-tiimi Euroopan neuvoston p\u00e4\u00e4sihteeri pyysi 7.3.2014 p\u00e4iv\u00e4tyll\u00e4 kirjeell\u00e4 Venetsian komission kiireellist\u00e4 lausuntoa siit\u00e4, onko Ven\u00e4j\u00e4n federaation (Ven\u00e4j\u00e4) 28.2.2014 esitt\u00e4m\u00e4 perustuslakiluonnos numero 462741\u20136 Ven\u00e4j\u00e4n perustuslain muuttamisesta yhdenmukainen kansainv\u00e4lisen oikeuden kanssa. Lakiluonnos vedettiin pois duuman (Ven\u00e4j\u00e4n parlamentin alahuone) esityslistalta jo ennen Venetsian komission 21.3.2014 julkaisemaa lausuntoa. Ven\u00e4j\u00e4n ehdotus perustuslain muuttamisesta koski artiklaa, jossa s\u00e4\u00e4det\u00e4\u00e4n vieraan valtion tai … Continue reading Ven\u00e4j\u00e4n federaation kaadettu perustuslain muutosehdotus \u2013 kun kansainv\u00e4lisell\u00e4 oikeudella oli viel\u00e4 auktoriteetti Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":35805,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[3],"tags":[],"class_list":["post-76","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kestava-kehitys-ja-oikeusvaltio-2022"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/76","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/users\/35805"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=76"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/76\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":77,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/76\/revisions\/77"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=76"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=76"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/caselaw\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=76"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}