{"id":1233,"date":"2020-10-05T05:37:52","date_gmt":"2020-10-05T05:37:52","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/collegia\/?p=1233"},"modified":"2020-10-05T05:40:48","modified_gmt":"2020-10-05T05:40:48","slug":"not-kettera-teleskooppi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/collegia\/2020\/10\/05\/not-kettera-teleskooppi\/","title":{"rendered":"NOT, ketter\u00e4 teleskooppi, kirjoittajana Erkki Kankare"},"content":{"rendered":"
\"Picture

FT Erkki Kankare
Kollegiumtutkija, TCSM
Fysiikan ja t\u00e4htitieteen laitos<\/p><\/div>\n

Covid-19 pandemian aikana sosiaalisten l\u00e4hikontaktien v\u00e4hent\u00e4minen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 koronaviruksen levi\u00e4misen ehk\u00e4isemiseksi. Turun yliopistossakin henkil\u00f6kunta on yh\u00e4 p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti et\u00e4t\u00f6iss\u00e4, jos se ty\u00f6teht\u00e4vien puolesta on mahdollista. Aikaisemmin kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 parin kuukauden ajan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 oli kattavampi “lockdown”. Tutkijoille koronavirukseen liittyv\u00e4t rajoitukset vaikuttavat tutkimusaineiston hankintaan mit\u00e4 erin\u00e4isimmin tavoin. Omalla t\u00e4htitieteen alallani tukimusdatani on havaintoja ammattilaisteleskoopeilta. Tutkimukseni keskittyy niin sanottuihin t\u00e4htitieteellisiin transientteihin, havainnoillisesti p\u00e4ivist\u00e4 vuosiin kest\u00e4viin ilmi\u00f6ihin, jotka liittyv\u00e4t t\u00e4ydelliseen tai osittaiseen t\u00e4hden tuhoutumiseen, kuten supernovar\u00e4j\u00e4hdykseen joka p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 t\u00e4hden elinkaaren. Supernovar\u00e4j\u00e4hdykset ovat hyvin kirkkaita ja niit\u00e4 voidaan tutkia muista galakseista. Johtuen supernovien verrattain nopeasta evoluutiosta niiden tutkimus vaatii toistuvia monitorointihavaintoja verrattain usein muutosten seuraamiseksi yli pitkienkin aikaskaalojen. T\u00e4ten supernovien havainnot hyvin tyypillisesti tehd\u00e4\u00e4n ns. “service” muodossa, jossa teleskoopin henkil\u00f6kunta suorittaa havainnot tutkijoiden valmistelemien tarkkojen ohjeiden perusteella – n\u00e4in siis jo ennen Covid-19 pandemiaa. <\/p>\n

Ammattilaisteleskooppien havaintoajasta on kova kilpailu ja projekteille my\u00f6nnet\u00e4\u00e4n aikaa perustuen tutkijoiden valmistelemiin havaintoaikahakemuksiin. Olen itsekin ty\u00f6skennellyt paneeleissa, jotka arvioivat t\u00e4llaisia hakemuksia. Usean vuoden ty\u00f6skentelyn j\u00e4lkeen Iso-Britanniassa palasin Suomeen vuoden 2018 lopulla ty\u00f6skentelem\u00e4\u00e4n Turun yliopiston luonnontieteiden ja l\u00e4\u00e4ketieteen tutkijakollegiumin (Turku Collegium for Science and Medicine, TCSM) kollegiumtutkijana. T\u00e4m\u00e4 mahdollisti havaintoajan hakemisen 2.56 metrin pohjoismaiselta optiselta NOT (Nordic Optical Telescope) -teleskoopilta, joka sijaitsee 2400 metrin korkeudella merenpinnasta Roque de los Muchachos -observatorioalueella La Palmalla, Kanariansaarilla, Espanjassa. Vuodesta 2019 l\u00e4htien olen johtanut yhdess\u00e4 kahden muun tutkijan kanssa Tukholman ja Aarhusin yliopistoista laajaa havainto-ohjelmaamme, joka keskittyy juuri supernovien tutkimukseen. Tyypillisesti muutamien p\u00e4ivien v\u00e4lein NOT-teleskoopin aikataulussa on \u00f6it\u00e4 jolloin voimme tehd\u00e4 havaintopyynt\u00f6j\u00e4, jotka tavanomaisesti valmistellaan y\u00f6t\u00e4 edelt\u00e4v\u00e4ksi iltap\u00e4iv\u00e4ksi mahdollistaen tutkimuskohteista saatavilla olevan kaikkein viimeaikaisimman tiedon huomioon ottamisen. Nopeat havaintoihin liittyv\u00e4t muutokset kuitenkin jopa y\u00f6n aikana ovat mahdollisia johtuen juuri NOT-teleskoopin toiminnan erinomaisesta joustavuudesta.<\/p>\n

\"Picture

NOT-teleskooppi La Palmalla<\/p><\/div>\n

Johtuen Covid-19 tilanteesta monet kansainv\u00e4liset ammattilaisteleskoopit ovat olleet suljettuina jopa kuukausia. Roque de los Muchachos -observatorioalue oli suljettuna vain parin viikon ajan huhtikuussa ja toisin kuin monet muut teleskoopit La Palmalla, ketteryytens\u00e4 ansiosta NOT-teleskooppi pystyi pysym\u00e4\u00e4n toiminnassa aivan observatorioalueen yleiseen sulkuun asti ja aloittamaan havainnot nopeasti tilanteen parannuttua. NOT-teleskooppia pystyt\u00e4\u00e4n nimitt\u00e4in helppok\u00e4ytt\u00f6isyytens\u00e4 ansiosta operoimaan y\u00f6n aikana vain yhden ty\u00f6ntekij\u00e4n voimin. NOT-teleskoopin toimintaan on kuulunut my\u00f6s jo vuosia ns. Student Support Astronomer -malli, jossa pohjoismaisten yliopistojen t\u00e4htitieteen gradu- tai v\u00e4it\u00f6skirjaty\u00f6t\u00e4 tekevi\u00e4 opiskelijoita toimii harjoittelijoina La Palmalla noin vuoden pituisen jakson hoitaen teleskoopin vakinaisen henkil\u00f6kunnan lis\u00e4n\u00e4 osan havainto\u00f6ist\u00e4, joko suorittaen “service” havaintoja tai avustaen vierailevia havaitsijoita. Jo muutaman viikon huolellisen perehdytt\u00e4misjakson j\u00e4lkeen opiskelija pystyy k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n itsen\u00e4isesti teleskooppia. Toimin itsekin t\u00e4ss\u00e4 teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 vuosien 2009-2010 aikana ja pid\u00e4n kyseist\u00e4 jaksoa t\u00e4yten\u00e4 menestyksen\u00e4 sek\u00e4 ammatillisesti ett\u00e4 henkil\u00f6kohtaisesti.<\/p>\n

NOT-teleskoopin tulevaisuus n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 valoisalta. Vuonna 2019 teleskooppi siirtyi Turun ja Aarhusin yliopistojen omistukseen. Teleskoopille on my\u00f6s valmisteilla uusi havaintoinstrumentti NTE, joka tulee mahdollistamaan samanaikaiset havainnot sek\u00e4 optisella ett\u00e4 l\u00e4hi-infrapuna-alueella.<\/p>\n

FT Erkki Kankare
\nKollegiumtutkija, TCSM
\nFysiikan ja t\u00e4htitieteen laitos<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Covid-19 pandemian aikana sosiaalisten l\u00e4hikontaktien v\u00e4hent\u00e4minen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 koronaviruksen levi\u00e4misen ehk\u00e4isemiseksi. Turun yliopistossakin henkil\u00f6kunta on yh\u00e4 p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti et\u00e4t\u00f6iss\u00e4, jos se ty\u00f6teht\u00e4vien puolesta on mahdollista. Aikaisemmin kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 parin kuukauden ajan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 oli kattavampi “lockdown”. Tutkijoille koronavirukseen liittyv\u00e4t rajoitukset vaikuttavat tutkimusaineiston hankintaan … Continue reading →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":6200,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[23,20],"tags":[],"class_list":["post-1233","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-personal-thoughts","category-research"],"post_mailing_queue_ids":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/collegia\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1233","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/collegia\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/collegia\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/collegia\/wp-json\/wp\/v2\/users\/6200"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/collegia\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1233"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/collegia\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1233\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1248,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/collegia\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1233\/revisions\/1248"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/collegia\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1233"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/collegia\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1233"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/collegia\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1233"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}