{"id":1672,"date":"2022-02-21T12:05:32","date_gmt":"2022-02-21T12:05:32","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/collegia\/?p=1672"},"modified":"2022-02-21T12:05:32","modified_gmt":"2022-02-21T12:05:32","slug":"saako-evoluutionakokulman-yhdistaa-kielenmuutokseen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/collegia\/2022\/02\/21\/saako-evoluutionakokulman-yhdistaa-kielenmuutokseen\/","title":{"rendered":"Saako evoluution\u00e4k\u00f6kulman yhdist\u00e4\u00e4 kielenmuutokseen?"},"content":{"rendered":"
\"\"

Outi Vesakoski, kollegiumtutkija, TIAS\/Suomen kieli ja suomalais-ugrilainen kielentutkimus<\/p><\/div>\n

Halusin nuorna tytt\u00f6n\u00e4 el\u00e4\u00e4 keskiajalla. Hoitaa el\u00e4imi\u00e4 ja el\u00e4\u00e4 mets\u00e4st\u00e4. Sittemmin tajusin, ett\u00e4 mielikuva ihmisen ja luonnon harmonisesta suhteesta oli vahvasti liioiteltu ja ett\u00e4 ihmisill\u00e4 oli tapana kuolla nuorena ja sairaina.<\/p>\n

P\u00e4\u00e4dyin vain tutkimaan <\/em>menneisyytt\u00e4. Otin akateemista vauhtia ekologisesta lajiutumisesta, mutta nyt tutkin kielievoluutiota siin\u00e4 miss\u00e4 muut evoluutioekologit tutkivat biologista evoluutiota. Sovellamme BEDLAN-ty\u00f6ryhm\u00e4ss\u00e4 (kuva 1) evoluutiobiologian \u2013 ja geostatistiikan ja laskennallisen tutkimuksen \u2013 menetelmi\u00e4 laajoihin kieliaineistoihin ja selvit\u00e4mme kielievoluution muutosmekanismeja.<\/p>\n

\"\"

Kuva 1. Ks. tarkemmin www.bedlan.net<\/p><\/div>\n

Evoluutio on muutosta<\/strong><\/h2>\n

Evoluutio on muutosta populaation keskiarvossa jossain perinn\u00f6llisess\u00e4 piirteess\u00e4 \u2013 vaikkapa kasvin kemiallisissa ominaisuuksissa. My\u00f6s kielenmuutos on ajan my\u00f6t\u00e4 tapahtuva muutos puhujapopulaation<\/em> kielenk\u00e4ytt\u00f6tavassa. Kielenmuutos tai kielievoluutio eiv\u00e4t siis tarkoita muutosta kenenk\u00e4\u00e4n yksil\u00f6n<\/em> tavassa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kielt\u00e4 el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 aikana.<\/p>\n

Kielenmuutos on mekanistisesti sosiolingvistinen ilmi\u00f6 \u2013 miten innovaatio levi\u00e4\u00e4 populaatiossa. Sill\u00e4 on my\u00f6s spatiaalinen ulottuvuus \u2013 murteet ja kielet ovat kielellisen vaihtelun alueellista ilmentym\u00e4\u00e4. Oma kiinnostukseni on tiukasti menneisyydess\u00e4: Miten kielen alueellinen vaihtelu ja siit\u00e4 seuranneet murteet (kielen mikroevoluutio) ja kielikunnat (kielen makroevoluutio) kehittyiv\u00e4t aikana ennen mediaa ja internetti\u00e4, aikana jolloin tarvittiin puhujapopulaatioiden fyysinen kontakti kielenpiirteiden levi\u00e4miseen.<\/p>\n

Kielievoluutio on sek\u00e4 vertikaalista ett\u00e4 horisontaalista<\/strong><\/h2>\n

Osa kielenpiirteist\u00e4 periytyy vertikaalisesti, puumaisesti aikaisemmalta kohortilta seuraavalle tai populaation jakautuessa kantaryhm\u00e4st\u00e4 tyt\u00e4rryhmiin. Horisontaalitaso viittaa taas kielikontakteihin, joissa kielipiirteit\u00e4 siirtyy murteesta ja kielest\u00e4 toiseen: Ihmiset oppivat toisiltaan uusia \u00e4\u00e4nteit\u00e4, matkivat prosodiaa eli intonaatiota ja omaksuvat uusia sanoja ja kielen rakenteita.<\/p>\n

Vertikaalisen evoluution kuvaamiseksi biologiassa on kehitetty fylogeneettisia malleja. Ne mallintavat evoluution kahtiahaarautumista \u2013 joskin haarojen pituudesta ja tukiarvoista arvioidaan kahtiahaarautumisen ja polytomisen haarautumisen todenn\u00e4k\u00f6isyys. My\u00f6s kielen fylolingvistiikka perustuu biologisiin mutta kielille muokattuihin evoluutiomalleihin (Greenhill et al. 2020). Fylolingvistiikka k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 useimmiten ns. perussanalistoja, joissa olevat merkitykset (sanat) ovat kielen pysyvint\u00e4 osaa vastaten genomin ultrakonservatiivisia alueita. Aineiston ytimen\u00e4 on kognaattitieto: miten merkitys sanotaan kussakin kieless\u00e4, ja ovatko eri kielten sanat samaa alkuper\u00e4\u00e4 kesken\u00e4\u00e4n eli kognaatteja.<\/p>\n

Luiden p\u00e4\u00e4ll\u00e4 on kuitenkin lihaa, eli perityn aineksen lis\u00e4ksi kielievoluutiota muokkaa lainautumalla siirtyv\u00e4 aines. Fylolingvistiikassa rakennetaan parhaillaan keinoja vertikaalin ja horisontaalin evoluution yhdist\u00e4miseen. Samaa ty\u00f6t\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n my\u00f6s biologisen evoluution parissa: Viime vuosina geenitekniikoiden kehittyess\u00e4 biologien leuat ovat olleet koetuksella loksahtelun takia, sill\u00e4 ryhm\u00e4 toisensa j\u00e4lkeen raportoi lajista toiseen siirtyneist\u00e4 genomin osista. Horisontaalia transmissiota \u2013 aineksen lainautumista \u2013 on siis muillakin kuin bakteereilla ja kulttuureilla.<\/p>\n

Kumulatiivista tutkimusta<\/strong><\/h2>\n

Laskennallisen kielievoluutiotutkimuksen kantava piirre on kumulatiivisuus. Julkaistua aineistoa, analyysia, hypoteesia tai teoriaa testataan ja parannetaan, ja julkaistaan toinen paperi. Seuraava ryhm\u00e4 jatkaa t\u00e4st\u00e4. Fylogeneettisten mallien kehitys onkin ollut merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 viimeisen 20 vuoden aikana niin biologisen kuin onneksi kielellisen evoluution tutkimuksessa. Glottokronologian ja leksikostatistiikan kehitys sen sijaan tyss\u00e4si 1950-luvulla niiden saaman huonon maineen vuoksi.<\/p>\n

Ent\u00e4p\u00e4 populaatiogenetiikan tarjonta?<\/strong><\/h2>\n

BEDLAN-ty\u00f6ryhm\u00e4n tulokulma vertikaalin ja horisontaalin kielenmuutoksen yhdist\u00e4miseen on erilainen. Kaivamme kyll\u00e4 esille uralilaisen kielikunnan luurangon k\u00e4ytt\u00e4en sanaston ultrakonservoitunutta osaa ja fylolingvistisi\u00e4 menetelmi\u00e4. Tied\u00e4mme kuitenkin, ett\u00e4 biologiassa kontaktissa olevien ryhmien divergenssin (eriytymisen) ja konvergenssin (sekoittumisen) analysointiin ei k\u00e4ytet\u00e4 puumalleja, vaan populaatiogenetiikan admixture-malleja. Uskon, ett\u00e4 uusien aineistojen ja populaatiogenetiikan mallien tullaan saamaan lihat luitten p\u00e4\u00e4lle.<\/p>\n

Testasimme populaatiogenetiikan l\u00e4hestymistapaa Lauri Kettusen Suomen murrekartastolla (Syrj\u00e4nen et al. 2016) sek\u00e4 it\u00e4merensuomalaiskielten aineistoilla (Honkola et al. 2019), joista molemmat kuvaavat kielen alueellista vaihtelua aikana ennen massamediaa. Tarkoitus ei ole vain tehd\u00e4 murrekarttoja, vaan painia uusin ottein kielitieteen vanhojen kysymysten kanssa.<\/p>\n

Esimerkkin\u00e4 uusien menetelmien antamista mahdollisuuksista olkoon kuitenkin murrerajojen etsint\u00e4. Is\u00e4ni seminaarity\u00f6 vuodelta 1972 Turun yliopiston Suomen kielen laitoksella k\u00e4sitteli savolaiskiilan ja etel\u00e4pohjanmaan murteen rajaa Kortesj\u00e4rvell\u00e4. H\u00e4n tutki seitsem\u00e4\u00e4 murrepiirrett\u00e4, ja p\u00e4\u00e4tyi toteamaan, ett\u00e4 kiilan sijaintia ei voi varmasti paperille piirt\u00e4\u00e4, sill\u00e4 eri piirteet rajaavat murteen eri tavoin. H\u00e4n kuitenkin esitti kartan (kuva 2).<\/p>\n

Me sen sijaan otimme k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n kaikki Kettusen murrekartaston 213 murrepiirrett\u00e4 kaikista 525 suomen kielt\u00e4 puhuvasta pit\u00e4j\u00e4st\u00e4, populaatiogenetiikan mallipohjaisen STUCTURE \u2013ohjelman sek\u00e4 paikkatietomenetelm\u00e4t tuloksen visualisoimiseen. Kysyimme ohjelmalta, ett\u00e4 millainen on maan murrejako, jos murteita on 2, 3, 4\u20268. Vastauksena oli kullekin pit\u00e4j\u00e4lle tuotettu frekvenssiarvo. Kuva 2 kertoo Etel\u00e4- ja Keski-Pohjanmaan pit\u00e4jien kuulumisesta K=8 klusteroinnissa etel\u00e4pohjanmaahan (oranssi), keskipohjanmaahan (sininen) ja savolaismurteisiin (vihre\u00e4). Populaatiogenetiikan klusterointimenetelm\u00e4t eiv\u00e4t oleta tarkkoja rajoja populaatioiden v\u00e4lille, vaan antavat todellisen kuvan tilanteesta: savolaisuus, keskipohjalaisuus ja etel\u00e4pohjalaisuus esiintyv\u00e4t eri vahvuisina eri pit\u00e4jiss\u00e4.<\/p>\n

\"\"

Kuva 2. Vasen: Savolaiskiilan sijainnista (pisteviivoitettu alue) Risto Vesakosken vuoden 1972 seminaarity\u00f6ss\u00e4. Keskimm\u00e4iset kuvat: Savolaiskiilan sijainti Syrj\u00e4nen et al. (2016) mallipohjaisen ryhmittelyanalyysissa. Oikea kuva: Analyysi tuottaa kullekin pit\u00e4j\u00e4lle frekvenssiluvun kuuluvuudesta eri murrealueisiin. Aineisto, analyysi ja tulkinta l\u00f6ytyv\u00e4t artikkelista. \u00a0https:\/\/bedlan.net\/publications\/<\/p><\/div>\n

 <\/p>\n

Uusi tulokulma, uudet mahdollisuudet <\/strong><\/h2>\n

Voimme nyt mitata murteiden v\u00e4list\u00e4 divergenssi\u00e4 (Honkola et al. 2018) ja konvergenssia (Santaharju et al. l\u00e4hetetty k\u00e4sikirjoitus) ja etsi\u00e4 niille syit\u00e4. Vihdoin voimme testata tilastollisesti miten hallinnolliset, kulttuuriset ja luonnonmaantieteelliset tekij\u00e4t ovat muokanneet murremaisemaa ja populaatioiden v\u00e4lisi\u00e4 kontakteja. Parasta on, ett\u00e4 kieliaineisto on pit\u00e4j\u00e4kohtaisina frekvenssein\u00e4 yhteismitallinen Suomen geneettisen aineiston kanssa (Kerminen et al. 2021), mik\u00e4 mahdollistaa ihan uudet l\u00e4hestymiset ihmisen diversiteetin tutkimukseen.<\/p>\n

Oleellista on, ett\u00e4 populaatiogenetiikan menetelm\u00e4t ovat sovellettavissa my\u00f6s kielikuntien tutkimiseen. T\u00e4m\u00e4 on mahdollista juuri nyt, kun uusia typologisia aineistoja on tulossa ulos. Z\u00fcrichin yliopisto julkaisi juuri uuden version AutoTyp \u2013aineistostaan, maailman kielten uusi typologinen Grambank-aineisto on arvioinnissa Science-<\/em>lehdess\u00e4 (Turun yliopisto on tietenkin mukana) ja maaliskuussa julkaistaan uusi uralilainen typologinen aineistomme UraType (kuva 3).<\/p>\n

\"\"

Kuva 3. Esimerkkej\u00e4 UraTyp-aineiston kysymyksist\u00e4 (Moilanen et al. 2021).<\/p><\/div>\n

Uralilainen yhdistelm\u00e4<\/strong><\/h2>\n

Seuraava vaihe onkin yhdist\u00e4\u00e4 tunnetut sanastolliset kielikontaktit (de Heer et al. 2022) typologisiin kontakteihin ja vertikaalisen evoluution luurankoon. Kokeilimme mallintaa uralilaisen kielikunnan sis\u00e4isi\u00e4 kontakteja populaatiogenetiikan tulokulmasta. Parhaiten aineistoon sopi malli, joka jakoi kielikunnan nelj\u00e4\u00e4n eri komponenttiin (kuva 4). N\u00e4m\u00e4 \u201dkontaktialueet\u201d yhdist\u00e4v\u00e4t evolutiivisesti eronneita uralilaisten kielten haaroja.<\/p>\n

\"\"

Kuva 4. UraTyp aineiston fast-STRUCTURE analyysi. Aineisto ja analyysi selitet\u00e4\u00e4n tarkemmin Norvik et al. 2022, Journal of Uralic Linguistic (ensimm\u00e4inen numero julkaistaan maaliskuussa). Uralilaisten kielten kartat, sites.utu.fi\/URHIA. Perinteinen puumalli: Korhonen 1981.<\/p><\/div>\n

 <\/p>\n

Kerettil\u00e4isyytt\u00e4 vai ei?<\/strong><\/h2>\n

On selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kielenmuutos ei ole t\u00e4sm\u00e4lleen samanlainen prosessi kuin biologinen evoluutio. Leino et al. (2020) kirjankappaleessa perustelemme, miksi erilaisuus ei kuitenkaan est\u00e4 tarjoilemasta ideoita ja aineistoja tieteiden v\u00e4lisen raja-aidan yli, ja avaamasta uusia mahdollisuuksia kielievoluution ja ihmisen kielellisen menneisyyden ymm\u00e4rt\u00e4miseen.<\/p>\n

 <\/p>\n

L\u00e4hteet:<\/strong><\/h2>\n

Greenhill SJ, Heggarty P, & Gray RD. 2020 Bayesian Phylolinguistics. In Janda RD, Joseph BD, & Vance BS (Eds) The Handbook of Historical Linguistics<\/em>, Volume II, pp. 226–253. Wiley-Blackwell: New Jersey.<\/a><\/p>\n

Honkola, T.<\/strong>, Santaharju, J.<\/strong> , Syrj\u00e4nen, K.<\/strong> & Pajusalu, K. 2019: Clustering lexical variation of Finnic languages based on Atlas Linguarum Fennicarum. <\/a>Linguistica Uralica 55:3. <\/em>https:\/\/dx.doi.org\/10.3176\/lu.2019.3.01<\/a><\/p>\n

Honkola, T., Ruokolainen, K., Syrj\u00e4nen, K., Leino U, Tammi, I, Wahlberg, N. & Vesakoski, O.<\/strong> 2018. Evolution within a language: Environmental differences contribute to divergence of dialect groups. BMC Evolutionary Biology.<\/em> 18:132. https:\/\/doi.org\/10.1186\/s12862-018-1238-6<\/a>.<\/p>\n

Kerminen S., Cerioli N., Pacauskas D., ym. (2021) Changes in the fine-scale genetic structure of Finland through the 20th century. Plos Genetics 17, e1009347.<\/p>\n

Leino, U., Syrj\u00e4nen, K. & Vesakoski, O.<\/strong> 2020: Linguistic change and biological evolution.<\/a> Ryan Nefdt, Carita Klippi & Bart Karstens (eds.), Interdisciplinary Perspectives on the Philosophy and Science of Language. Palgrave Macmillan.<\/p>\n

Moilanen, U., Pesonen P., Norvik, M., Saipio, J., Vesakoski, O., Immonen, V. <\/strong>& Onkamo, P. <\/strong>2021: New tools for studying Finnish archaeology and Uralic languages<\/a>. Antiquity<\/em> 95(323), E30. https:\/\/doi.org\/10.15184\/aqy.2021.113<\/a>.<\/p>\n

Syrj\u00e4nen, K.<\/strong>*, Honkola, T.<\/strong>*, Lehtinen, J.<\/strong>, Leino, A.<\/strong> & Vesakoski, O.<\/strong> (2016) \u201cApplying population genetic approaches within languages: Finnish dialects as linguistic populations\u201d<\/a>, Language Dynamics and Change 6: 235-283. DOI: 10.1163\/22105832-00602002.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Halusin nuorna tytt\u00f6n\u00e4 el\u00e4\u00e4 keskiajalla. Hoitaa el\u00e4imi\u00e4 ja el\u00e4\u00e4 mets\u00e4st\u00e4. Sittemmin tajusin, ett\u00e4 mielikuva ihmisen ja luonnon harmonisesta suhteesta oli vahvasti liioiteltu ja ett\u00e4 ihmisill\u00e4 oli tapana kuolla nuorena ja sairaina. P\u00e4\u00e4dyin vain tutkimaan menneisyytt\u00e4. Otin akateemista vauhtia ekologisesta lajiutumisesta, … Continue reading →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":183,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[20,1],"tags":[],"class_list":["post-1672","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-research","category-uncategorized"],"post_mailing_queue_ids":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/collegia\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1672","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/collegia\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/collegia\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/collegia\/wp-json\/wp\/v2\/users\/183"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/collegia\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1672"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/collegia\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1672\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1683,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/collegia\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1672\/revisions\/1683"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/collegia\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1672"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/collegia\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1672"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/collegia\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1672"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}