Kirjoittajat: Marjaana Raukola-Lindblom ja Ida Luotonen
Eläimen läsnäololla on tutkitusti monia positiivisia vaikutuksia ihmisten hyvinvointiin, sosiaaliseen vuorovaikutukseen, mielialaan ja oppimiseen. Eläinavusteinen toiminta kattaa monia erilaisia lähestymistapoja, mutta se voidaan yleisesti mieltää toiminnaksi, jossa eläin otetaan mukaan tukemaan ihmisten hyvinvointia. Tämä voi tapahtua suoran vuorovaikutuksen kautta tai esimerkiksi eläimen luonnollisen toiminnan tarkastelun avulla.
Ammatillisessa eläinavusteisessa työssä eläimen rooli on työskennellä yhteistyössä sosiaali-, terveys-, kasvatus- tai hyvinvointialan ammattilaisen kanssa. Eläin voidaan ottaa mukaan työskentelyyn yksilöllisen harkinnan mukaisesti, kun se sopii asiakkaan tavoitteisiin. Tällöin eläinavusteinen työ on tavoitteellista ja suunnitelmallista, mikä on edellytys toiminnan vaikuttavuuden ja turvallisuuden takaamiseksi. Onkin tärkeää, että eläinavusteinen työ noudattelee alansa lainsäädäntöä, hyviä käytänteitä ja eettisiä periaatteita. Kun eläin osallistuu asiakastyöhön, on myös sen hyvinvointi ammattilaisen vastuulla.
Eläinavusteisuus ilmenee usein monipuolisina vaikutuksina ihmisen hyvinvointiin mahdollistaen samanaikaisen vaikuttamisen useisiin asiakkaan tavoitteisiin. Tässä Turun yliopiston logopedian oppiaineen tutkimusprojektissa tarkastelemme eläinavusteisuutta erityisesti vuorovaikutuksen näkökulmasta: Miten eläimen kanssa vuorovaikutuksessa oleminen voi edistää asiakkaan kommunikaatiokykyä?
Eläimiä osallistetaan yhä enemmän tavoitteelliseen vuorovaikutuksen edistämiseen sosiaali- ja terveydenhuollossa. Tutkimusprojektimme ensimmäisessä vaiheessa toteutimme sosiaali- ja terveydenhuollon alalla työskenteville henkilölle suunnatun kyselyn, jossa kartoitimme heidän näkemyksiään koira-avusteisuuden vaikutuksista asiakkaiden vuorovaikutuskykyyn. Lisäksi keräsimme tietoa koira-avusteisuuteen liittyvistä tämänhetkisistä käytännöistä.
Kyselyn aineistosta on valmistumassa vuoden 2024 aikana kolme pro gradu -tutkielmaa, joiden tuloksia raportoimme jo kevään mittaan myös blogiteksteissä!
Lähteitä eläinavusteisesta työskentelystä:
Hautamäki, L., Ramadan, F. & Vilhunen, T. (2021). Millainen on hyvä eläinavusteinen interventio? Käsikirja eläinavusteisten menetelmien laadukkaaseen toteuttamiseen eri toimintaympäristöissä. Helsinki, Kelan julkaisuja, Kuntoutusta kehittämässä 2.
Mattila-Rautiainen S., Venojärvi M., Rautiainen H. & Keski-Valkama A. (2023). The impact on physical performance, pain and psychological wellbeing of chronic low back pain patients during 12-weeks of equine- facilitated therapy intervention. Frontiers in Veterinary Science 10. https://doi.org/10.3389/fvets.2023.1085768
Mickelsson, R. (2023). Lessons Learned from Horses Three Pedagogical Interventions Promoting Well-being of Students with Special Educational Needs. Väitöskirja. Helsingin yliopisto. http://hdl.handle.net/10138/352403
Nimer, J. & Lundahl, B. (2007). Animal-assisted therapy: A meta-analysis. Anthrozoös, 20, 225-238.
Shen, R., Xiong, P., Chou, U. & Hall, B. (2018). We need them as much as they need us: A systematic review of the qualitative evidence for possible mechanisms of effectiveness of animal-assisted intervention (AAI). Complementary Therapies in Medicine, 41, 203-307.
Vehmasto, E. & Lipponen, M. (2021). Eläinavusteinen psykososiaalinen kuntoutus. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim137, (17), 1775-80. https://www.duodecimlehti.fi/lehti/2021/17/duo16383