{"id":2577,"date":"2025-10-30T19:10:26","date_gmt":"2025-10-30T19:10:26","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/deutschespracheanderuniversitatturku\/?p=2577"},"modified":"2025-11-03T17:26:11","modified_gmt":"2025-11-03T17:26:11","slug":"100-vuotisjuhlaviikko-jubilaeumswoche","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/deutschespracheanderuniversitatturku\/2025\/10\/30\/100-vuotisjuhlaviikko-jubilaeumswoche\/","title":{"rendered":"100-vuotisjuhlaviikko \/ Jubil\u00e4umswoche"},"content":{"rendered":"\n

FI\/DE<\/p>\n\n\n\n

Juhlaviikko: Turun yliopiston saksan kielen oppiaine 100 vuotta!<\/strong><\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Tasan 100 vuotta sitten, vuonna 1925, Turun yliopistoon perustettiin ensimm\u00e4inen saksan kielen professuuri. T\u00e4n\u00e4 vuonna saamme juhlia saksan kielen oppiaineen 100-vuotisjuhlavuotta. Nimi on vaihtunut vuosien varrella useita kertoja, mutta oppiaineen ydin on pysynyt kymmenen vuosikymmenen saatossa samana: intohimo saksan kielen opetukseen ja tutkimukseen.<\/p>\n\n\n\n

Juhlaviikon aikana 6.\u201310.10.2025 j\u00e4rjestettiin erilaisia tapahtumia, joiden toivottiin tavoittavan laajan yleis\u00f6n sek\u00e4 yliopiston sis\u00e4ll\u00e4 ett\u00e4 sen ulkopuolella. Turun yliopiston saksan kielen oppiaine kiitt\u00e4\u00e4 Aue-s\u00e4\u00e4ti\u00f6t\u00e4 sek\u00e4 Saksan ja Sveitsin suurl\u00e4hetyst\u00f6j\u00e4 juhlaviikon tukemisesta.<\/p>\n\n\n\n

Juhlaviikko alkoi maanantaina, jolloin koululaiset saivat oppitunnin mittaisen maistiaisen saksan kielen opiskelusta. He p\u00e4\u00e4siv\u00e4t my\u00f6s tutustumaan Turun yliopiston kampukseen saksan kielen opiskelijoiden kanssa. Iltap\u00e4iv\u00e4ll\u00e4 oli vuorossa kaikille kiinnostuneille avoin kaupunkikierros \u201cDeutsche Spuren in Turku\u201d. Oppaana toimi Anke Michler-Janhunen, joka on saksan kielen opettaja ja k\u00e4\u00e4nt\u00e4j\u00e4. Kierros alkoi yliopistokampukselta ja jatkui Aurajokea pitkin kohti keskustaa aina kaupunginkirjastolle asti ja p\u00e4\u00e4ttyi lopulta Turun tuomiokirkolle. Kierroksen aikana opas kertoi muun muassa 1800-luvun asuntoarkkitehtuurin erityispiirteist\u00e4, joihin saksalainen arkkitehti Carl Ludwig Engel oli vaikuttanut. Lis\u00e4ksi h\u00e4n n\u00e4ytti useita rakennuksia, jotka saksalaisia sukujuuria omaava teollisuusmies Fredric von Rettig oli rakentanut tai rahoittanut. N\u00e4ihin rakennuksiin kuuluvat esimerkiksi vanha kaupunginkirjasto sek\u00e4 rakennus, jossa toimii nyky\u00e4\u00e4n arkeologinen museo. Mielenkiintoisella kaupunkikierroksella oli mukana paljon ihmisi\u00e4 ja monet osallistujat toivoivat viel\u00e4 uutta kierrosta tulevaisuudessa, sill\u00e4 kaikkia kiinnostavia kohteita ei valitettavasti keretty k\u00e4yd\u00e4 kerralla l\u00e4pi.<\/p>\n\n\n\n

\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n<\/figure>\n\n\n\n

Kaupunkikierroksen j\u00e4lkeen luvassa oli baarikierros saksan kielen opiskelijoiden ainej\u00e4rjest\u00f6 Germanica ry:n johdolla. Germanica johdatti osallistujat turkulaisiin baareihin, joissa k\u00e4ytiin yhdess\u00e4 mielenkiintoisia keskusteluja ja pelattiin hauskoja pelej\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n<\/figure>\n\n\n\n

Keskiviikkona toimittaja ja kirjailija Anna Saraste piti juhlaluennon \u201cSaksa otsikoiden takana\u201d. Saraste avasi esityksess\u00e4\u00e4n nyky-Saksaa koskevia havaintojaan, jotka auttoivat selitt\u00e4m\u00e4\u00e4n maata tavoilla, jotka eiv\u00e4t aina ylit\u00e4 uutiskynnyst\u00e4. Saraste nivoi luentoon my\u00f6s esimerkkej\u00e4 omasta raportoinnistaan vuosien varrelta. Tunnelmaa juhlaluennolle toi saksan kielen opiskelijoiden esitt\u00e4m\u00e4 musiikki. Luennon j\u00e4lkeen oli vuorossa \u201cOpiskelijatutkimus NYT\u201d, jolloin saksan kielen opiskelijat esitteliv\u00e4t ajankohtaisia tutkimusaiheitaan. Yhteens\u00e4 viisi opiskelijaa esitteli kandidaatin- tai pro gradu -tutkielmansa, joiden laaja ja kiinnostava aihekirjo vei yleis\u00f6n mukanaan.<\/p>\n\n\n\n

\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n<\/figure>\n\n\n\n

Perjantaina j\u00e4rjestettiin juhlaseminaari, jonka juonsivat professori Minna Maijala sek\u00e4 yliopisto-opettaja Christian Niedling. Saksan suurl\u00e4hettil\u00e4\u00e4n, Turun yliopiston vararehtorin, humanistisen tiedekunnan dekaanin ja Aue-s\u00e4\u00e4ti\u00f6n johtajan tervehdysten ja onnittelujen j\u00e4lkeen vieraille tarjottiin kurkistus saksan kielen oppiaineen alkuaikoihin: Emil \u00d6hmann esiteltiin oppiaineen ensimm\u00e4isen\u00e4 professorina. H\u00e4nen nimens\u00e4 on edelleen tuttu monille opiskelijoille ja tutkijoille Emil \u00d6hmannin s\u00e4\u00e4ti\u00f6n kautta, joka my\u00f6nt\u00e4\u00e4 apurahoja. Lis\u00e4ksi esiteltiin 1920-luvun opintojen erityispiirteit\u00e4, kuten pro exercitio -harjoitukset, joissa opiskelijat puolustivat omia tekstej\u00e4\u00e4n muiden opiskelijoiden edess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Minna Maijala ja Christian Niedling kertoivat lukuisista saksan kielen oppiaineessa vuosikymmenten aikana tapahtuneista muutoksista ja uudistuksista, kuten k\u00e4\u00e4nn\u00f6stieteen perustamisesta 1980-luvulla ja tutkimusaiheiden laajentumisesta, mik\u00e4 on heijastunut my\u00f6s pro gradu -tutkielmien aiheisiin. Viimeisen 100 vuoden aikana saksan kielen oppiaineessa onkin valmistunut l\u00e4hes 1 000 pro gradu -tutkielmaa. Juhlaseminaarissa kuultiin my\u00f6s viime vuosikymmenten aikana henkil\u00f6kuntaan ja opiskelijoihin kuuluneiden tarinoita. Lis\u00e4ksi oppiaineen nykyinen henkil\u00f6kunta ja tohtoriopiskelijat esitteliv\u00e4t ajankohtaista tutkimustaan.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

100-vuotisjuhlan kunniaksi kaikille vieraille tarjottiin luonnollisesti syntym\u00e4p\u00e4iv\u00e4kakkua ja juhlaseminaari p\u00e4\u00e4ttyi onnittelumaljaan. Juhlaviikko huipentui viel\u00e4 perjantai-iltana hienoon juhlaillallisen arkeologisen museon rakennuksessa, jonka teollisuusmies Fredric von Rettig oli rakennuttanut alun perin perheens\u00e4 kodiksi.<\/p>\n\n\n\n

\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n<\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Koko juhlaviikon ajan Arcanumin aulassa oli my\u00f6s opiskelijoiden ja tutkijoiden kokoama saksan kielt\u00e4 ja kulttuuria k\u00e4sittelev\u00e4 posterin\u00e4yttely.<\/p>\n\n\n\n

Juhlaviikko oli kokonaisuudessaan eritt\u00e4in onnistunut ja sis\u00e4lsi paljon monipuolisia tapahtumia, joita tullaan muistelemaan saksan kielen oppiaineessa l\u00e4mm\u00f6ll\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Kuvat: Nuppu Kettunen, Minna Maijala, Eveliina Steinmetz, Hilla Heino<\/em><\/p>\n\n\n\n

\n\n\n\n

Jubil\u00e4umswoche: Unser Fach \u201eDeutsche Sprache\u201c ist 100 Jahre!<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Vor genau 100 Jahren im Jahr 1925 wurde der Lehrstuhl \u201eGermanische Philologie\u201c an der Universit\u00e4t Turku gegr\u00fcndet und dieses Jahr d\u00fcrfen wir 100-j\u00e4hrigen Bestand unseres Faches \u201eDeutsch Sprache\u201c feiern. Der Name hat sich im Laufe der Jahre mehrfach ge\u00e4ndert, aber der Kern ist \u00fcber zehn Jahrzehnte geblieben: die Leidenschaft f\u00fcr Lehre und Forschung der deutschen Sprache.<\/p>\n\n\n\n

Im Rahmen der Jubil\u00e4umswoche 06.-10.10.2025 wurden verschiedene Veranstaltungen angeboten, um ein breites Publikum innerhalb und au\u00dferhalb der Universit\u00e4t anzusprechen und an den Feierlichkeiten teilhaben zu lassen. Das Fach Deutsch der Universit\u00e4t Turku dankt der Aue-Stiftung sowie den Botschaften Deutschlands und der Schweiz f\u00fcr die freundliche Unterst\u00fctzung und F\u00f6rderung.<\/p>\n\n\n\n

Die Jubil\u00e4umswoche begann am Montag mit einer Schnupperstunde f\u00fcr Sch\u00fcler:innen der Oberstufe, die einen Einblick in das Studium der deutschen Sprache bekamen. Anschlie\u00dfend wurden ihnen der Universit\u00e4tscampus von Student:innen der Deutschen Sprache vorgestellt. Am Nachmittag gab es f\u00fcr alle Interessanten eine Stadtf\u00fchrung mit dem Titel \u201eDeutsche Spuren in Turku\u201c, die von der Stadtf\u00fchrerin Anke Michler-Janhunen gehalten wurde, die auch Deutschlehrerin und \u00dcbersetzerin ist. Die Stadtf\u00fchrung begann auf dem Campus und f\u00fchrt am Fluss entlang Richtung Innenstadt zur Stadtbibliothek und endete schlie\u00dflich im Dom. Unterwegs erl\u00e4uterte die Stadtf\u00fchrerin u.a. die Besonderheiten der Wohnarchitektur im 19. Jahrhundert, gepr\u00e4gt von dem deutschen Architekten Carl Ludwig Engel. Zudem wies sie auf verschiedene Bauwerke hin, die von dem deutschst\u00e4mmigen Industriellen Fredric von Rettig erbaut oder finanziert wurden. Die Stadt Turku verdankt heute beispielweise dem Industriellen die alte Stadtbibliothek und das Geb\u00e4ude, in dem heutzutage das arch\u00e4ologische Museum ihr Zuhause hat. Die interessante Stadtf\u00fchrung war gut besucht und viele Teilnehmer:innen \u00e4u\u00dferten den Wunsch nach einem zweiten Teil der F\u00fchrung, da nur ein Teil der deutschen Spuren innerhalb einer Stadtf\u00fchrung abgedeckt werden konnte. Nach der Stadtf\u00fchrung lud Germanica, Fachschaft der Deutschstudent:innen, zur Kneipentour ein.     <\/p>\n\n\n\n

Am Mittwoch hielt die Journalistin und Autorin Anna Saraste einen Festvortrag \u201eSaksa otsikoiden takana\u201c (Deutschland hinter den Schlagzeilen). Der Vortrag wurde musikalisch von Student:innen der Deutschen Sprache umrahmt und endete in einer lebhaften Fragerunde zur gegenw\u00e4rtigen Politik. Im Anschluss wurden aktuelle Forschungsthemen von Student:innen vorgestellt. F\u00fcnf Student:innen pr\u00e4sentierten ihre Bachelor- und Masterarbeiten und \u00fcberraschten das Publikum mit der thematischen Spannbreite von einer kontrastiven Analyse von Beipackzetteln in deutschsprachigen L\u00e4ndern \u00fcber die Analyse von Grammatikstrukturen bishin zur Befragung von Student:innen zu Gr\u00fcnden ein Deutschstudium aufzunehmen.<\/p>\n\n\n\n

Den H\u00f6hepunkt der Festwoche bildete das Festseminar \u201eDas Fach Deutsch an der Universit\u00e4t Turku fr\u00fcher und heute\u201c am Freitag. Prof. Dr. Dr. Minna Maijala, Verantwortliche des Lehrstuhls, und Dr. Christian Niedling, Universit\u00e4tslehrer im Fach Deutsche Sprache, moderierten mit professioneller Leichtigkeit durch die zweisprachige Festveranstaltung. Nach der Begr\u00fc\u00dfung und den Gratulationen des Deutschen Botschafters, der Vizepr\u00e4sidentin der Universit\u00e4t Turku, der Dekanin der Philosophischen Fakult\u00e4t und der Leiterin der Aue Stiftung bekamen die G\u00e4ste einen visuellen Eindruck \u00fcber die vielseitigen Veranstaltungen im Rahmen der Jubil\u00e4umswoche an den Tagen zuvor. Danach gaben die Moderator:innen einen kurzweiligen Einblick in die geschichtlichen Anf\u00e4nge des Fachs: Emil \u00d6hmann wurde als erster Professor des Faches vorgestellt. Er ist auch der Begr\u00fcnder der Emil-\u00d6hmann-Schule. Sein Name ist vielen Student:innen und Forscher:innen weiterhin durch die Emil-\u00d6hnmann-Stiftung bekannt, die Stipendien verleiht. Des Weiteren wurden Besonderheiten des Studiums in den 20er-Jahren vorgestellt, wie die Pro exercitio-\u00dcbungen, in denen Student:innen in den selbst erstellte Texte vor ihren Mitstudent:innen verteidigten. Minna Maijala und Christian Niedling wiesen auf zahlreiche Ver\u00e4nderungen und Erneuerungen im Fach Deutsch im Laufe der Jahrzehnte hin, z.B. die Gr\u00fcndung der Translationswissenschaften in den 80er-Jahren und die Erweiterung der Forschungsthemen. Dies spiegelte sich auch in den Themen der Masterarbeiten wider. Mit Stolz betonten sie, dass in den vergangenen 100 Jahren nahezu 1000 Masterarbeiten fertiggestellt wurden. Der Bogen zur heutigen Zeit wurde gespannt, indem das Personal und Student:innen aus den letzten Jahrzehnten in Form von kurzen abwechslungsreichen digitalen Beitr\u00e4gen zu Wort kamen. Es wurden viele Anekdoten preisgegeben, beispielsweise an schnarchende Student:innen im Seminar und an die unbequemen, dennoch sehr beliebten, gelben Sofas vor dem ehemaligen Sekretariat erinnert.<\/p>\n\n\n\n

Anl\u00e4sslich des Jubil\u00e4ums gab es in der Kaffeepause Geburtstagstorte f\u00fcr alle G\u00e4ste. Im Anschluss stellte sich das aktuelle Personal und die Doktorand:innen mit ihren Forschungsschwerpunkte vor. Das Festseminar endete mit einem Gl\u00fcckwunschtoast f\u00fcr das 100-j\u00e4hrige Fach Deutsch.<\/p>\n\n\n\n

Die Jubil\u00e4umswoche m\u00fcndete in eine festliche Abendgesellschaft im Geb\u00e4ude des arch\u00e4ologischen Museums, das urspr\u00fcnglich von dem Industriellen Fredric von Rettig als Wohnhaus f\u00fcr seine Familie erbaut worden war.<\/p>\n\n\n\n

W\u00e4hrend der Jubil\u00e4umswoche gab es eine Posterausstellung zur deutschen Sprache und Kultur, gestaltet von Studierenden und Forschenden, in der Eingangshalle von Arcanum.<\/p>\n\n\n\n

Das Fach Deutsch darf auf eine gelungene Jubil\u00e4umswoche mit vielen abwechslungsreichen Veranstaltungen zur\u00fcckblicken.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

FI\/DE Juhlaviikko: Turun yliopiston saksan kielen oppiaine 100 vuotta! Tasan 100 vuotta sitten, vuonna 1925, Turun yliopistoon perustettiin ensimm\u00e4inen saksan kielen professuuri. T\u00e4n\u00e4 vuonna saamme juhlia saksan kielen oppiaineen 100-vuotisjuhlavuotta. Nimi on vaihtunut vuosien varrella useita kertoja, mutta oppiaineen ydin on pysynyt kymmenen vuosikymmenen saatossa samana: intohimo saksan kielen opetukseen ja tutkimukseen. Juhlaviikon aikana 6.\u201310.10.2025 […]<\/p>\n","protected":false},"author":44391,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-2577","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/deutschespracheanderuniversitatturku\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2577","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/deutschespracheanderuniversitatturku\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/deutschespracheanderuniversitatturku\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/deutschespracheanderuniversitatturku\/wp-json\/wp\/v2\/users\/44391"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/deutschespracheanderuniversitatturku\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2577"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/deutschespracheanderuniversitatturku\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2577\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2609,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/deutschespracheanderuniversitatturku\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2577\/revisions\/2609"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/deutschespracheanderuniversitatturku\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2577"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/deutschespracheanderuniversitatturku\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2577"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/deutschespracheanderuniversitatturku\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2577"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}