{"id":254,"date":"2024-11-04T15:55:52","date_gmt":"2024-11-04T13:55:52","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/earlyresearchgarden\/?p=254"},"modified":"2024-11-04T15:59:16","modified_gmt":"2024-11-04T13:59:16","slug":"luetaan-yhdessa-perheiden-lukukulttuurit-tarkastelussa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/earlyresearchgarden\/2024\/11\/04\/luetaan-yhdessa-perheiden-lukukulttuurit-tarkastelussa\/","title":{"rendered":"Luetaan yhdess\u00e4 – Perheiden lukukulttuurit tarkastelussa"},"content":{"rendered":"
\n
\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Tuoreimmassa ainedidaktiikka -verkkolehdess\u00e4 julkaistiin Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan tutkijoiden tutkimusartikkeli “Perheiss\u00e4 esiintyv\u00e4t lasten lukukulttuurit vanhempien kuvaamina”.
Kati Huld\u00e9n, Juli-Anna Aerila, Marko L\u00e4hteenm\u00e4ki ja Mirjamaija Mikkil\u00e4-Erdmann tarkastelivat artikkelissaan perheiden lukukulttuureihin vaikuttavia tekij\u00f6it\u00e4 vanhempien kuvailemina. Perheiden lukukulttuurilla, eli sill\u00e4 mit\u00e4, miten ja mink\u00e4 verran perheiss\u00e4 luetaan yhdess\u00e4<\/em>, on tutkitusti merkitt\u00e4v\u00e4 yhteys mm. lapsen lukutaitoon, luetun ymm\u00e4rt\u00e4miseen ja sanavaraston kasvuun (Silinskas, S\u00e9n\u00e9chal, Torppa & Lerkkanen, 2020). Lis\u00e4ksi lukemisella on havaittu olevan yhteys lapsen tunneajatteluun ja kykyyn ilmaista itse\u00e4\u00e4n (Aerila & Kauppinen, 2019).<\/p>\n\n\n\n

Perheiden lukukulttuurit ovat murroksessa, sill\u00e4 lapset ja nuoret lukevat entist\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n ja vanhempien malli lukemiseen on huomattavasti v\u00e4h\u00e4isemp\u00e4\u00e4, kuin mennein\u00e4 vuosikymmenin\u00e4 (Hanifi, 2021). Jotta lasten kehittyv\u00e4\u00e4 lukutaitoa ja lukuinnostusta voitaisiin tukea ja yll\u00e4pit\u00e4\u00e4, tulisi perheiden mahdollistaa lukemiseen kannustava ilmapiiri, sek\u00e4 sopivaa luettavaa niin lapsille, kuin aikuisillekin. Vanhemman antama malli lukemiseen on yhteydess\u00e4 lapsen lukuinnostukseen ja lukutapoihin; k\u00e4ytt\u00e4\u00e4k\u00f6 vanhempi aikaansa \u00e4lypuhelimella tai tv:n \u00e4\u00e4ress\u00e4, vai saako lapsi kotona lukemisen mallia ja luetaanko perheiss\u00e4 yhdess\u00e4? Mm. Clark & Hawkins (2010) toteavat, ett\u00e4 vanhemmat, jotka itse lukevat paljon, toimivat my\u00f6s lapsilleen lukemiseen innostavana esimerkkin\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

Huld\u00e9nin ja kumppaneiden (2024) tutkimusaineisto koostuu alakoululaisten vanhemmille l\u00e4hetetyst\u00e4 kyselyaineistosta lastensa lukemiseen liittyen. Vanhempia pyydettiin avoimessa kysymyksess\u00e4 kuvailemaan vapaasti lukemisen merkityksi\u00e4 lapselle, sek\u00e4 lukemista auttavia ja hankaloittavia tekij\u00f6it\u00e4. Tutkimustulokset lukemisen my\u00f6nteisist\u00e4 merkityksist\u00e4 jaoteltiin nelj\u00e4\u00e4n kategoriaan; lukunautintoon, oppimiseen, yhdess\u00e4oloon ja rentoutumiseen<\/em>. Vanhemmat kokivat lukuhetket t\u00e4rke\u00e4ksi yhdess\u00e4 tekemiseksi ja lukemisesta sai nautintoa niin lapsi, kuin vanhempikin. Kyselyyn vastanneiden vanhempien mukaan lukemista edist\u00e4vi\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4 oli mm. p\u00e4ivitt\u00e4inen lukeminen, ruutuajan rajaaminen, vanhemman oma esimerkki ja luettavien kirjojen saatavuus<\/em>. Lukemista esti sen sijaan \u00e4lylaitteiden k\u00e4ytt\u00f6, arjen kiire, sek\u00e4 motivaation puute ja lapsen ik\u00e4<\/em>. Monet vanhemmat olivat vastauksissaan tuoneet esiin, ett\u00e4 pienille lapsille luettiin selv\u00e4sti enemm\u00e4n, kuin vanhemmille lapsille.<\/p>\n\n\n\n

Vaikka edell\u00e4 kuvatun tutkimuksen mukaan perheiden lukukulttuureissa oli suurtakin vaihtelua, voidaan kuitenkin todeta, ett\u00e4 monissa perheiss\u00e4 lukemista arvostetaan ja lapsille luetaan paljon. Lukemisen ja lukutaidon merkitykset ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n ja vanhemmat pyrkiv\u00e4t edist\u00e4m\u00e4\u00e4n lastensa lukijuutta monin tavoin. Lukemisen hy\u00f6dyt ovat useimmille perheille selv\u00e4t ja lukemisesta saadaan nautintoa, sek\u00e4 opitaan monia yhteiskunnallisesti t\u00e4rkeit\u00e4 taitoja ja arvoja. Lukeminen my\u00f6s lis\u00e4\u00e4 perheiden yhdess\u00e4 vietetty\u00e4 aikaa. <\/p>\n\n\n\n

Alla olevan linkin kautta p\u00e4\u00e4set tutustumaan Huld\u00e9nin ja kumppaneiden (2024) tutkimukseen ja lukemaan koko artikkelin! Kurkkaa my\u00f6s postauksen lopusta kirja- ja materiaalivinkkaukset perheille ja ammattilaisille. Kommenttiboksiin voit j\u00e4tt\u00e4\u00e4 kysymyksi\u00e4 tai omia vinkkauksia lukuinnon her\u00e4tt\u00e4miseen kotona, varhaiskasvatuksessa tai koulussa. <\/p>\n\n\n\n

K\u00e4y lukemassa artikkeli t\u00e4\u00e4lt\u00e4.<\/strong><\/a>
<\/p>\n\n\n\n\n\n

Vinkit ja linkit:<\/strong><\/p>\n\n\n\n

– Sytyt\u00e4 lukukipin\u00e4 <\/strong>– Pedagogisia keinoja lukuinnon her\u00e4ttelyyn (Aerila & Kauppinen, 2019). Kirjasta l\u00f6ytyy paljon erilaisia konkreettisia<\/em> menetelmi\u00e4 ja toimintatapoja lukuinnon her\u00e4tt\u00e4miseen ja yll\u00e4pit\u00e4miseen. Ideat sopivat hyvin niin varhaiskasvatukseen, kuin kouluunkin. <\/p>\n\n\n\n

– Kirjasta kaveri<\/strong> – Sytykkeit\u00e4 lukijaksi kasvamiseen (Aerila & Kauppinen, 2021). Kirjasta kaveri tarjoaa menetelmi\u00e4 ja vinkkej\u00e4 kirjallisuuskasvatukseen ja lukuhetkiin varhaiskasvatusik\u00e4isten lasten parissa ty\u00f6skenteleville. Kirja ja sen sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4t vinkit sopivat hyvin my\u00f6s perheille, sek\u00e4 alakouluun. <\/p>\n\n\n\n


– Kirjoosi -hankkeessa<\/strong> on k\u00e4ytetty erilaisia materiaaleja ja toimintatapoja perhelukemisen tukemiseksi sek\u00e4 aikuisten lukijuuden vahvistumiseen. Tavoitteena oli tukea perheiden lukuinnostusta, lis\u00e4t\u00e4 perheiden yhdess\u00e4 viett\u00e4m\u00e4\u00e4 aikaa ja samalla tukea lasten kielellist\u00e4 kehityst\u00e4, sek\u00e4 tunne- ja vuorovaikutustaitoja. Pikkunorssin sivuilta voit k\u00e4yd\u00e4 lataamassa materiaalia ja lukemassa lis\u00e4\u00e4 hankkeesta. Lue lis\u00e4\u00e4 t\u00e4\u00e4lt\u00e4<\/a>.<\/p>\n\n\n\n


– IKI-TARU-hankkeen<\/strong><\/a> tavoitteena on kehitt\u00e4\u00e4 kirjallisuusl\u00e4ht\u00f6ist\u00e4 kielenopetusta taidel\u00e4ht\u00f6isi\u00e4 menetelmi\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4en. Sivustolla paljon vinkkej\u00e4 ja ideoita, sek\u00e4 ladattavaa materiaalia varhaiskasvatukseen, esiopetukseen ja kouluun.
<\/p>\n\n\n

\n
\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n

L\u00c4HTEET:<\/p>\n\n\n\n

Aerila, J-A. & Kauppinen, M. (2019). Sytyt\u00e4 lukukipin\u00e4 – Pedagogisia keinoja lukuinnon her\u00e4ttelyyn. PS-Kustannus.<\/p>\n\n\n\n

Clark, C., & Hawkins, L. (2010). Young People’s Reading: The Importance of the Home Environment and Family Support. More Findings from Our National Survey. National Literacy Trust<\/em>.<\/p>\n\n\n\n

Huld\u00e9n, K., Aerila, J-A., L\u00e4hteenm\u00e4ki, M., Mikkil\u00e4-Erdmann, M., 2024. Perheiss\u00e4 esiintyv\u00e4t lasten lukukulttuurit vanhempien kuvaamana. Ainedidaktiikka<\/em> 8(1), 4-25. <\/p>\n\n\n\n

Hanifi, R. (2021). Lukeminen muutoksessa. Teoksessa Mit\u00e4 kuuluu vapaa-aikaan<\/em>, 133-157.<\/p>\n\n\n\n

Silinskas, G., S\u00e9n\u00e9chal, M., Torppa, M., & Lerkkanen, M. K. (2020). Home literacy activities and children\u2019s reading skills, independent reading, and interest in literacy activities from kindergarten to grade 2. Frontiers in Psychology<\/em>, 11<\/em>, 1508.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Tuoreimmassa ainedidaktiikka -verkkolehdess\u00e4 julkaistiin Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan tutkijoiden tutkimusartikkeli “Perheiss\u00e4 esiintyv\u00e4t lasten lukukulttuurit vanhempien kuvaamina”.Kati Huld\u00e9n, Juli-Anna Aerila, Marko L\u00e4hteenm\u00e4ki ja Mirjamaija Mikkil\u00e4-Erdmann tarkastelivat …<\/p>\n","protected":false},"author":44334,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[8,10,7,9],"class_list":["post-254","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen","tag-kirjallisuus","tag-lapset-ja-nuoret","tag-lukeminen","tag-lukukulttuurit"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/earlyresearchgarden\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/254","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/earlyresearchgarden\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/earlyresearchgarden\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/earlyresearchgarden\/wp-json\/wp\/v2\/users\/44334"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/earlyresearchgarden\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=254"}],"version-history":[{"count":8,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/earlyresearchgarden\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/254\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":297,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/earlyresearchgarden\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/254\/revisions\/297"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/earlyresearchgarden\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=254"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/earlyresearchgarden\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=254"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/earlyresearchgarden\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=254"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}