![\"\"](\"https:\/\/blogit.utu.fi\/earlyresearchgarden\/wp-content\/uploads\/sites\/698\/2024\/11\/Merin-kuva-1_TY-1024x683.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\nMeri on valmistunut Rauman kampukselta lastentarhanopettajaksi (nyk. varhaiskasvatuksen opettaja) tammikuussa 2016, jonka j\u00e4lkeen h\u00e4n ty\u00f6skenteli lastentarhanopettajan teht\u00e4viss\u00e4 alle 3-vuotiaiden lasten parissa, my\u00f6hemmin my\u00f6s 3\u20135 -vuotiaiden lasten varhaiskasvatusryhm\u00e4ss\u00e4. Meri suoritti varhaiskasvatuksen maisterin opintoja ty\u00f6nteon ohella parin vuoden ajan, j\u00e4\u00e4den lopulta opintovapaalle viimeistelem\u00e4\u00e4n tutkintoa. Maisteriksi h\u00e4n valmistui tammikuussa 2019, jonka seurauksena h\u00e4n ty\u00f6llistyi yliopistolle. Jatko-opiskelu oli mieless\u00e4 hyvin nopeasti. H\u00e4n ryhtyi suunnittelemaan v\u00e4it\u00f6skirjatutkimustaan syksyll\u00e4 2019, mik\u00e4 johti tutkimussuunnitelman l\u00e4hett\u00e4miseen kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2020 ja jatko-opinto-oikeuden saamiseen.<\/p>\n\n\n\n
Meri on ty\u00f6st\u00e4nyt v\u00e4it\u00f6skirjatutkimustaan ja tohtoriopintojaan Turun yliopiston Oppimisen, opetuksen ja oppimisymp\u00e4rist\u00f6jen tutkimuksen (eli OPPI) tohtoriohjemassa syyslukukaudesta 2020 alkaen. H\u00e4nen v\u00e4it\u00f6skirjansa tulee olemaan nykyaikainen artikkeliv\u00e4it\u00f6skirja, eli v\u00e4it\u00f6skirja, joka koostuu kolmesta eri osatutkimuksesta, joista kustakin julkaistaan vertaisarvioitu tutkimusartikkeli tieteellisess\u00e4 lehdess\u00e4. Marraskuuhun 2024 menness\u00e4 kaksi Merin tutkimusartikkeleista on julkaistu. Parhaillaan h\u00e4n ty\u00f6st\u00e4\u00e4 v\u00e4it\u00f6skirjastaan yhteenvetoa.<\/p>\n\n\n\n
Meri kuvaa prosessiaan v\u00e4it\u00f6skirjatutkijana seuraavasti: <\/p>\n\n\n\n
“V\u00e4it\u00f6skirjatutkimusprosessiin ryhtyminen on ollut el\u00e4m\u00e4ni yksi parhaimmista p\u00e4\u00e4t\u00f6ksist\u00e4. Sen lis\u00e4ksi, ett\u00e4 olen saanut mahdollisuuden syvent\u00e4\u00e4 asiantuntijuuttani tutkimusperustaisesti ja kehitty\u00e4 tutkijana, koen oppineeni valtavasti my\u00f6s itsest\u00e4ni. Akateeminen maailma on varsin kiehtova toimintaymp\u00e4rist\u00f6, joka tarjoaa valtavasti mahdollisuuksia uuden oppimiselle, tiedon tuottamiselle, keskustelulle ja verkostoitumiselle.”<\/em><\/p>\n\n\n\n Muistellessaan el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 ja opintojaan taaksep\u00e4in, Meri tunnistaa matkaltaan useita hetki\u00e4, jotka her\u00e4tteliv\u00e4t h\u00e4nen kiinnostustaan tutkimuksen tekemiseen. Ensimm\u00e4isen kerran h\u00e4n kiinnostui tutkimuksen kiehtovasta maailmasta suorittaessaan kandidaatin tutkintoon kuuluvaa tutkimusmenetelm\u00e4kurssia (nykyisess\u00e4 opetussuunnitelmassa Tutkimusty\u00f6pajan 1 kaltainen kurssi). Kurssi antoi h\u00e4nelle uusia n\u00e4kemyksi\u00e4 tieteellisen tiedon synnyst\u00e4 ja tiedon tuottamisesta. H\u00e4nen kiinnostuksensa tutkimuksen tekemiseen syveni kanditutkielmaprosessin my\u00f6t\u00e4, jolloin h\u00e4n p\u00e4\u00e4si hyv\u00e4ss\u00e4 ohjauksessa oppimaan tutkimuksen tekemist\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4. Meri teki kandidaatintutkielmansa yhdess\u00e4 kandiparin kanssa, ja valmiista tutkielmasta tehtiin lopulta my\u00f6s artikkeli paikallislehteen. T\u00e4m\u00e4 antoi Merille oivalluksen siit\u00e4, ett\u00e4 tieteellisest\u00e4 tutkimuksesta on hyv\u00e4 viesti\u00e4 eri foorumeilla, jotta tutkittu tieto saavuttaisi laajemman lukijakunnan ja parhaimmillaan my\u00f6s alalla ty\u00f6skentelev\u00e4t ammattilaiset; tutkimusperustaisen tiedon jalkauttaminen k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n ty\u00f6h\u00f6n on \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen t\u00e4rke\u00e4\u00e4 varhaiskasvatuksen ja kasvatuksen kehitysty\u00f6ss\u00e4. Kenties t\u00e4st\u00e4 l\u00f6ytyy ensimm\u00e4inen kipin\u00e4, joka johdatti Merin hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4\u00e4n ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n ja tutkimuksessaan mm. sosiaalisen median kanavia osana tiedeviestint\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Meri kuvaa maisteriopintojen pro gradu -tutkielman ty\u00f6st\u00e4mist\u00e4 kolmanneksi v\u00e4it\u00f6skirjatutkimukseen inspiroineeksi kokemukseksi. Meri kuvaa h\u00e4nen ajattelunsa ja tutkijuutensa kehittyneen pro gradu -prosessin aikana. Vaikka h\u00e4n koki opinn\u00e4ytteen ty\u00f6st\u00e4misen ajoittain haastavaksi, ja vaikka h\u00e4nen ajatuksensa olivat toisinaan solmussa, laadukkaan graduohjauksen ja graduseminaareissa k\u00e4ytyjen keskustelujen ansiosta h\u00e4n onnistui j\u00e4sent\u00e4m\u00e4\u00e4n ajatuksiaan ja kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n omaa opinn\u00e4ytety\u00f6t\u00e4\u00e4n. T\u00e4m\u00e4 her\u00e4tt\u00e4\u00e4 toivoa my\u00f6s allekirjoittaneessa, gradupolkuaan aloittelevassa maisteriopiskelijassa. Meri toteaakin, ett\u00e4:<\/p>\n\n\n\n “Prosessin tuloksena syntyi opinn\u00e4ytety\u00f6n lis\u00e4ksi v\u00e4it\u00f6skirjatutkimuksen tekemisest\u00e4 unelmoiva maisteri.<\/em>“<\/p>\n\n\n\n Meri haluaa kannustaa jokaista kandi- ja maisterivaiheen opiskelijaa tarttumaan opinn\u00e4ytety\u00f6h\u00f6ns\u00e4 mielenkiinnolla ja oppimisen ilolla, sill\u00e4 koskaan ei voi tiet\u00e4\u00e4, mihin ty\u00f6 opiskelijan johdattaa. Opiskelijalla on erinomainen mahdollisuus tutkia ja kehitt\u00e4\u00e4 omaa ajatteluaan osana opinn\u00e4ytety\u00f6prosessia. Meri kuvailee tutkijan ja opettajan ty\u00f6ss\u00e4 olevan paljon yht\u00e4l\u00e4isyyksi\u00e4: molemmissa ammateissa tarkastellaan asioita ja ilmi\u00f6it\u00e4 eri n\u00e4k\u00f6kulmista ja muodostetaan uutta ymm\u00e4rryst\u00e4 asian ymp\u00e4rille. Molempiin t\u00f6ihin liittyy aineiston ker\u00e4\u00e4mist\u00e4, tulkintojen ja johtop\u00e4\u00e4t\u00f6sten tekemist\u00e4 ja niist\u00e4 viestimist\u00e4 esimerkiksi kollegalle, opiskelijoille tai koko tiedeyhteis\u00f6lle. H\u00e4nen mukaansa molemmissa ammateissa tarvitaan kriittist\u00e4 ajattelua ja metakognitiivisia taitoja. Opettajan urasta haaveilevan ei siis suinkaan tarvitse hyl\u00e4t\u00e4 ajatusta tutkimuksen tekemisest\u00e4, vaan n\u00e4m\u00e4 kaksi ammattia voivat toimia toisiaan tukevina ja kehitt\u00e4vin\u00e4.<\/p>\n\n\n\n “Pid\u00e4n tutkimusty\u00f6ss\u00e4 erityisesti siit\u00e4, ett\u00e4 se tarjoaa valtavasti mahdollisuuksia oman asiantuntijuuden tutkimusperustaiselle syvent\u00e4miselle ja kehitt\u00e4miselle. On mahtavaa saada tehd\u00e4 tutkimusta alasta, jota rakastaa.<\/em>“<\/p>\n\n\n\n Mik\u00e4li opiskelijalla her\u00e4\u00e4 pienikin kiinnostus tutkimuksen tekemiseen, Meri suosittelee juttelemaan v\u00e4ist\u00f6skirjatutkijoiden kanssa tutkimuksen tekemisest\u00e4, jatko-opinnoista ja niihin hakemisesta tai muista mietitytt\u00e4vist\u00e4 asioista. Yliopistomme v\u00e4it\u00f6skirjatutkijat keskustelevat v\u00e4it\u00f6skirjatutkimusprosessista mielell\u00e4\u00e4n my\u00f6s nykyisten ja tulevien opiskelijoiden kanssa. Yhteisty\u00f6 ja yhteishenki ovatkin yliopistomme ja Rauman kampuksen kantavia voimia ja yhdess\u00e4 tekemisen henki erottuu vahvasti yli opintoasteiden ja tutkintolinjojen.<\/p>\n\n\n\n Tohtorikoulutusta harkitseville yliopistomme verkkosivuilta l\u00f6ytyy tarkempaa tietoa OPPI-tohtorikoulutuksesta, koulutukseen hakemisesta, tutkimussuunnitelman tekemisest\u00e4 ja jatko-opintoseminaareista (https:\/\/www.utu.fi\/fi\/tutkimus\/tutkijakoulu\/oppimisen-opetuksen-ja-oppimisymparistojen-tutkimuksen-tohtoriohjelma<\/a>).<\/p>\n\n\n\n Merin tuorein tutkimusartikkeli “Suomen ensimm\u00e4isen yliopistollisen harjoittelup\u00e4iv\u00e4kodin juuret ja synty”<\/strong> julkaistiin lokakuussa Kasvatus & Aika -journaalissa. Artikkelissa tarkastellaan varhaiskasvatuksen opettajankoulutuksen opetusharjoittelujen j\u00e4rjest\u00e4mist\u00e4 puolentoista vuosisadan aikana (1863\u20132020). Tutkimuksen tavoitteina oli selvitt\u00e4\u00e4 yliopistollisen harjoittelup\u00e4iv\u00e4kotikonseptin historiallista taustaa ja tutkia millaiseksi konsepti kehittyi vuosien aikana. (Pihanper\u00e4, M., Lepist\u00f6, J., Kinos, J. & Ruokonen, I., 2024.) Tutkimus on sellaisenaan merkitt\u00e4v\u00e4 lis\u00e4 yliopistollisen varhaiskasvatuksen opettajankoulutuksen historiantuntemuksen lis\u00e4\u00e4miseen ja aiheen merkitys on kiistaton: jokaisen suomalaisen varhaiskasvatuksen opettajan tutkinnon suorittavan tulisi omata k\u00e4sitys siit\u00e4, mit\u00e4 vaiheita koulutuksen historiaan on kuulunut ja opetusharjoittelun n\u00e4k\u00f6kulmasta tarkasteltuna aihe on varsin kiinnostava. Suomen ensimm\u00e4ist\u00e4 yliopistollista harjoittelup\u00e4iv\u00e4koti Rauman pikkunorssia eli Pikkunorssia alettiin suunnitella Raumalle syksyll\u00e4 2017 ja harjoittelup\u00e4iv\u00e4kotip\u00e4iv\u00e4koti avattiin tammikuussa 2021. Artikkelissa kuvataan tarkasti Pikkunorssin suunnittelua ja synty\u00e4. Lis\u00e4ksi artikkeli tarjoaa kattavan historiallisen kuvan siit\u00e4, mitk\u00e4 toimet ja k\u00e4yt\u00e4nteet ovat ohjanneet varhaiskasvatuksen opettajankoulutukseen kuuluvien opetusharjoitteluiden muotoutumista nykyiseen tilaansa 1860-luvun Jyv\u00e4skyl\u00e4n mallikouluun perustetusta seimest\u00e4 ja lastentarhasta l\u00e4htien. (Pihanper\u00e4 ym., 2024.)<\/p>\n\n\n\n Lue koko artikkeli t\u00e4st\u00e4.<\/a><\/p>\n\n\n\n Merin julkaistut v\u00e4it\u00f6skirja-artikkelit linkkeineen:<\/strong><\/p>\n\n\n\n Seuraa meit\u00e4 my\u00f6s Instagramissa: @earlyresearchgarden<\/p>\n\n\n\n <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Meri Pihanper\u00e4 on Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksen Rauman kampuksella vuodesta 2019 alkaen projektitutkijana ty\u00f6skennellyt v\u00e4it\u00f6skirjatutkija. Meri kuvaa ty\u00f6nkuvaansa yliopistolla monipuoliseksi ja inspiroivaksi. H\u00e4nen ty\u00f6ns\u00e4 sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 v\u00e4it\u00f6skirjatutkimuksen …<\/p>\n","protected":false},"author":44334,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[11,13,12],"class_list":["post-304","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen","tag-tutkijahaastattelu","tag-vaitoskirjatutkija","tag-varhaiskasvatus"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/earlyresearchgarden\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/304","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/earlyresearchgarden\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/earlyresearchgarden\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/earlyresearchgarden\/wp-json\/wp\/v2\/users\/44334"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/earlyresearchgarden\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=304"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/earlyresearchgarden\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/304\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":312,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/earlyresearchgarden\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/304\/revisions\/312"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/earlyresearchgarden\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=304"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/earlyresearchgarden\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=304"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/earlyresearchgarden\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=304"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}![\"\"](\"https:\/\/blogit.utu.fi\/earlyresearchgarden\/wp-content\/uploads\/sites\/698\/2024\/11\/Merin-kuva-2_-TY-1024x683.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n\n