{"id":151,"date":"2014-03-24T10:53:15","date_gmt":"2014-03-24T08:53:15","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/?p=151"},"modified":"2014-03-24T10:57:12","modified_gmt":"2014-03-24T08:57:12","slug":"naiset-vastatuulessa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/2014\/03\/24\/naiset-vastatuulessa\/","title":{"rendered":"Naiset vastatuulessa"},"content":{"rendered":"

\"Erkka_Railo-282_lowres\"<\/p>\n

Elina Grundstr\u00f6m <\/a>esitti kaksi viikkoa sitten, ett\u00e4 Suomen politiikassa on k\u00e4ynniss\u00e4 \u201dpuhdistus\u201d: naisia vaihdetaan miehiin politiikan korkeilla johtopaikoilla. Antti Rinne haastaa Jutta Urpilaisen, keskustan sis\u00e4piiri lakkasi tukemasta Mari Kivinieme\u00e4 ja perussuomalaisten eduskuntaryhm\u00e4n puheenjohtaja vaihtui Pirkko Ruohonen-Lernerist\u00e4 Jari Lindstr\u00f6min. Listaa voisi jatkaa toteamalla, ettei viimeisiss\u00e4 presidentinvaaleissa yhdell\u00e4k\u00e4\u00e4n naisella ollut realistisia mahdollisuuksia voittoon.<\/span><\/p>\n

Grundstr\u00f6m on havainnut mielenkiintoisen trendin. Vuoden p\u00e4\u00e4st\u00e4 on eduskuntavaalit ja jos Urpilainen joutuu luovuttamaan Sdp:n puheenjohtajuuden, niin vaaleissa vain yhden puolueen puheenjohtaja on nainen, kristillisdemokraattien P\u00e4ivi R\u00e4s\u00e4nen. Tilanne on aivan erilainen kuin vuonna 2011, jolloin kahdeksasta eduskuntapuolueen puheenjohtajasta nelj\u00e4 oli naisia. Toisaalta on muistettava, ett\u00e4 kansanedustajista liki puolet on naisia kuten ministereist\u00e4kin (9\/19), eik\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 ole todenn\u00e4k\u00f6isesti tapahtumassa suuria muutoksia. Suomalainen politiikka s\u00e4ilynee t\u00e4ss\u00e4 mieless\u00e4 varsin tasa-arvoisena tulevaisuudessakin.<\/p>\n

Grundstr\u00f6mi\u00e4 voi kritisoida siit\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n tuntuu n\u00e4kev\u00e4n jonkinlaisen salaliiton vainoavan politiikan huipulla olevia naisia. Jokainen edell\u00e4 mainittu tapahtuma on kuitenkin my\u00f6s erillinen yksitt\u00e4istapaus, johon vaikuttavat muutkin tekij\u00e4t kuin toimijoiden sukupuoli. On selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kuka tahansa Sdp:n puheenjohtaja olisi pulassa, jos h\u00e4n olisi h\u00e4vinnyt nelj\u00e4t vaalit putkeen. Toisaalta asiassa on my\u00f6s se puoli, ett\u00e4 \u00e4\u00e4nest\u00e4j\u00e4t ovat saattaneet kokea ep\u00e4luuloa naisjohtajaa kohtaan ja siin\u00e4 mieless\u00e4 Urpilaisen sukupuoli on vaikuttanut tulokseen.<\/p>\n

Naisilta puuttuu toistaiseksi yksi merkitt\u00e4v\u00e4 saavutus suomalaisessa politiikassa: Nousu suuren puolueen johtoon, vaalien voittaminen ja sit\u00e4 seuraava normaali kausi p\u00e4\u00e4ministerin\u00e4. Anneli J\u00e4\u00e4tteenm\u00e4ki voitti vaalit niukasti, mutta ei kyennyt vakiinnuttamaan asemaansa. Urpilainen puolestaan ei ole voittanut yksi\u00e4k\u00e4\u00e4n vaaleja vaikka on ollut puheenjohtaja kohta kuusi vuotta. \u00a0Kokoomuksella ei ole edes ollut naispuolista johtajaa, perussuomalaisista puhumattakaan.<\/p>\n

Mist\u00e4 naisten vastoink\u00e4ymiset johtuvat?<\/p>\n

Yksinkertaistaen voi todeta, ett\u00e4 naisista ja miehist\u00e4 politiikassa vallitsee kaksi erilaista ja ristiriistaista k\u00e4sityst\u00e4. Kutsun niit\u00e4 samanlaisuusajatteluksi ja t\u00e4ydent\u00e4vyysajatteluksi. Hallitseva puhetapa 2000-luvun Suomessa on samanlaisuusajattelu: miehet ja naiset ovat l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti tasa-arvoisia ja pohjimmiltaan samankaltaisia. Niin miehet kuin naisetkin voivat hoitaa mit\u00e4 tahansa poliittisia teht\u00e4vi\u00e4. Samanlaisuusajattelun historialliset juuret ulottuvat l\u00e4nsimaisen ihmisoikeusk\u00e4sityksen syntyyn, valistuksen ajalle: kaikki ihmiset on luotu samanarvoisiksi.<\/p>\n

T\u00e4ydent\u00e4vyysajattelun keskeinen idea on, ett\u00e4 miehill\u00e4 ja naisilla on politiikassa erilaiset ja toisiaan t\u00e4ydent\u00e4v\u00e4t teht\u00e4v\u00e4t, jotka samalla asettuvat hierarkkiseen asemaan suhteessa toisiinsa. Naisille sopivat luontevasti politiikan \u201dpehme\u00e4t\u201d teht\u00e4v\u00e4t: sosiaalipolitiikka ja terveydenhoito ja muut hyvinvointivaltioon liittyv\u00e4t toimet sek\u00e4 koulutus, kulttuuri ja ymp\u00e4rist\u00f6nsuojelu. T\u00e4m\u00e4 k\u00e4sitys pohjautuu viime k\u00e4dess\u00e4 tulkintaan, ett\u00e4 naisten kyky synnytt\u00e4\u00e4 tekee heist\u00e4 empaattisempia ja soveliaampia hoitamaan sellaisia politiikan sektoreita, joissa huolehditaan muista. T\u00e4ll\u00e4kin ajattelutavalla on pitk\u00e4 historiansa, joka ylt\u00e4\u00e4 Suomessa 1800-luvulle saakka. Tutkijat ovat puhuneet \u00e4itikansalaisuudesta<\/i>. Se tarkoittaa, ett\u00e4 naisilla on oma erityinen paikkansa yhteisen kansallisvaltion kehitt\u00e4misess\u00e4. Heid\u00e4n teht\u00e4v\u00e4n\u00e4\u00e4n oli huolehtia kansakunnan hyvinvoinnista ja moraalista hoitamalla perhett\u00e4, kasvattamalla lapsista kunnon kansalaisia ja osallistumalla yhteiskunnallisesti valveutuneisiin liikkeisiin, kuten esimerkiksi raittiusliikkeeseen. T\u00e4m\u00e4 ajattelutapa on eri muodoissa s\u00e4ilynyt n\u00e4ihin p\u00e4iviin asti.<\/p>\n

J\u00e4lkimm\u00e4iseen k\u00e4sitykseen sukupuolten suhteista liittyy ajatus, ett\u00e4 politiikan \u201dkovat\u201d alat, erityisesti talous-, ulko- ja puolustuspolitiikka sopivat paremmin miehille kuin naisille. T\u00e4t\u00e4 miesten ja naisten erilaisuuteen perustuvaa ajattelutapaa n\u00e4kee politiikassa avoimesti \u00e4\u00e4neen lausuttuna harvoin. Se kuitenkin ilmenee esimerkiksi siin\u00e4, ett\u00e4 naisilla on sosiaali- ja terveysvaliokunnassa toistuvasti yliedustus ja menestyneimm\u00e4t naispoliitikot painottavat julkisuudessa sosiaali- ja terveyspolitiikan osaamistaan.<\/p>\n

Keskeist\u00e4 on, ett\u00e4 k\u00e4sitykset sukupuolten \u201dluonnollisista\u201d teht\u00e4vist\u00e4 ovat historiallisesti m\u00e4\u00e4rittyneit\u00e4. Toisin sanoen eri aikoina ihmiset ovat tulkinneet miesten ja naisten \u201dluonnolliset\u201d teht\u00e4v\u00e4t eri tavoin ja sen seurauksena naisten asema politiikassa on vaihdellut. \u00a0Miehet sen sijaan on t\u00e4h\u00e4n saakka mielletty politiikan tekemisen normiksi ja ovat sit\u00e4 edelleen.<\/p>\n

Aikanaan, kun hyvinvointivaltiota ei viel\u00e4 ollut, naisia oli politiikassa eritt\u00e4in v\u00e4h\u00e4n. Tuolloin kansalaisj\u00e4rjest\u00f6t olivat naisille luontevaksi mielletty toiminnan piiri. Kun hyvinvointivaltiota alettiin toden teolla rakentaa 1960-luvulla, politiikkaan syntyi heille luontevaksi ymm\u00e4rretty toimintasektori, joka alkoi v\u00e4hitellen kasvaa. Kylm\u00e4n sodan p\u00e4\u00e4tytty\u00e4 Suomen ulkopolitiikassa ryhdyttiin painottamaan ihmisoikeuksia ja demokratian rakentamista, mink\u00e4 seurauksena my\u00f6s naiset saattoivat toimia niin puolustusministerin\u00e4 kuin ulkoministerin\u00e4kin.<\/p>\n

Tietysti my\u00f6s ajatus sukupuolten tasa-arvosta ja samankaltaisuudesta vaikutti n\u00e4ihin saavutuksiin. Hiukan k\u00e4rjist\u00e4en voi todeta, ett\u00e4 niin kauan kuin elettiin taloudellista nousukautta ja kylm\u00e4n sodan j\u00e4lkeist\u00e4 rauhanaikaa, jossa suurvaltojen sotilaallinen vastakkainasettelu vaikutti ep\u00e4todenn\u00e4k\u00f6iselt\u00e4, naisilla oli mahdollisuus korkeimpiinkin suomalaisen politiikan asemiin. Kun kaikki meni hyvin, Suomella oli ik\u00e4\u00e4n kuin varaa tasa-arvoiseen, sukupuolten samankaltaisuutta korostavaan ajattelutapaan: naiset nousivat p\u00e4\u00e4ministereiksi, tasavallan presidentiksi ja suurten puolueiden puheenjohtajiksi.<\/p>\n

Nyt tilanne ei naisten n\u00e4k\u00f6kulmasta vaikuta en\u00e4\u00e4 yht\u00e4 hyv\u00e4lt\u00e4. Kun kansainv\u00e4lisess\u00e4 politiikassa otteet kovenevat ja kun talouspolitiikassa on ryhdytty vaatimaan hyvinvointivaltion supistamista ja julkisen sektorin rajuja leikkauksia, tila naisten \u201dpehme\u00e4lle\u201d politiikalle kapenee. Sukupuolten erilaisuutta painottava n\u00e4k\u00f6kulma on nyt my\u00f6t\u00e4tuulessa ja sen my\u00f6t\u00e4 naisten on vaikea esiinty\u00e4 yht\u00e4 uskottavasti talous-, ulko- ja turvallisuuspolitiikassa kuin miesten. Muutos ei ole suuri, mutta politiikan huippupaikoilla pienikin muutos n\u00e4ykyy voimakkaasti. Naiset n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t edelleen olevan omaan ruumiiseensa liitettyjen k\u00e4sitysten vankeja.<\/p>\n

Erkka Railo<\/strong><\/p>\n

Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja
\nPolitiikan tutkimuksen laitos
\nTurun yliopisto<\/p>\n

 <\/p>\n\"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>\"rss\"<\/a>\"youtube\"<\/a>by <\/span>\"feather\"<\/a>\"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"reddit\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>\"mail\"<\/a>by <\/span>\"feather\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Elina Grundstr\u00f6m esitti kaksi viikkoa sitten, ett\u00e4 Suomen politiikassa on k\u00e4ynniss\u00e4 \u201dpuhdistus\u201d: naisia vaihdetaan miehiin politiikan korkeilla johtopaikoilla. Antti Rinne haastaa Jutta Urpilaisen, keskustan sis\u00e4piiri lakkasi tukemasta Mari Kivinieme\u00e4 ja perussuomalaisten eduskuntaryhm\u00e4n puheenjohtaja vaihtui Pirkko Ruohonen-Lernerist\u00e4 Jari Lindstr\u00f6min. Listaa voisi jatkaa toteamalla, ettei viimeisiss\u00e4 presidentinvaaleissa yhdell\u00e4k\u00e4\u00e4n naisella ollut realistisia mahdollisuuksia voittoon. Grundstr\u00f6m on havainnut mielenkiintoisen … Jatka lukemista Naiset vastatuulessa<\/span> →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":28,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-151","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/151","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/users\/28"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=151"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/151\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":154,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/151\/revisions\/154"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=151"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=151"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=151"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}