{"id":196,"date":"2014-05-08T08:39:45","date_gmt":"2014-05-08T06:39:45","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/?p=196"},"modified":"2014-05-08T08:39:45","modified_gmt":"2014-05-08T06:39:45","slug":"nouseeko-aanestysaktiivisuus-eurovaaleissa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/2014\/05\/08\/nouseeko-aanestysaktiivisuus-eurovaaleissa\/","title":{"rendered":"Nouseeko \u00e4\u00e4nestysaktiivisuus eurovaaleissa?"},"content":{"rendered":"

\"Erkka_Railo-282_lowres\"<\/a>Viime p\u00e4ivin\u00e4 olen saanut toimittajilta runsaasti huolestuneita soittoja: \u201dUskotko, ett\u00e4 \u00e4\u00e4nestysaktiivisuus t\u00e4ll\u00e4 kertaa nousee?\u201d Se on hyv\u00e4 kysymys.<\/p>\n

Euroopan parlamentin vaaleihin on aikaa vajaat kolme viikkoa, mutta toimittajien ja poliitikkojen huoli on yhteinen. Ensimm\u00e4isiss\u00e4 europarlamenttivaaleissa vuonna 1996 uurnille vaivautui 57,6 prosenttia kansalaisista, vuonna 1999 \u00e4\u00e4nestysaktiivisuus laski 31,4 prosenttiin ja sen j\u00e4lkeisiss\u00e4 vaaleissa \u00e4\u00e4nestysaktiivisuus on ollut 40 prosentin luokkaa. Hyv\u00e4lt\u00e4 ei n\u00e4yt\u00e4 nytk\u00e4\u00e4n. Kansalaisten kiinnostus vaaleja kohtaan vaikuttaa valjulta.<\/p>\n

Suomi ei kuitenkaan ole mik\u00e4\u00e4n poikkeus EU-maiden joukossa. Vuonna 2009 \u00e4\u00e4nestysaktiivisuus oli koko EU-alueella 43,0 prosenttia (Suomessa 40,3) ja monessa maassa viel\u00e4 selv\u00e4sti alhaisempi kuin Suomessa. N\u00e4in oli esimerkiksi Tshekiss\u00e4, jossa 28,2 prosenttia \u00e4\u00e4nioikeutetuista osallistui vaaleihin tai vaikkapa Alankomaissa, jossa 36,75 prosenttia kansalaisista k\u00e4vi antamassa \u00e4\u00e4nens\u00e4.<\/p>\n

Miksi europarlamenttivaalien \u00e4\u00e4nestysaktiivisuus on niin alhainen?<\/p>\n

Syit\u00e4 on monta. Aloitetaan vaikka laajoista rakenteellisista syist\u00e4. Kaikille l\u00e4nsimaisille yhteiskunnille on yhteist\u00e4, ett\u00e4 puoluepoliittinen osallistuminen on jatkuvasti v\u00e4hentynyt ja puolueiden j\u00e4senm\u00e4\u00e4r\u00e4t ovat laskeneet. \u00c4\u00e4nestysaktiivisuus on kaikissa l\u00e4nsimaissa laskenut 1970-luvulta l\u00e4htien. Kansalaiset eiv\u00e4t koe puoluepoliittista toimintaa tehokkaana v\u00e4lineen\u00e4 vaikuttaa yhteiskunnallisiin asioihin. Muutoksen taustalla on l\u00e4nsimaisten yhteiskuntien individualisoituminen ja luokkaidentiteettien h\u00e4m\u00e4rtyminen. Nyt koetaan mielekk\u00e4\u00e4mm\u00e4ksi yhden asian liikkeiss\u00e4 toimiminen. Monissa it\u00e4isen Keski-Euroopan maissa puoluepolitiikka k\u00e4rsii laajemminkin sellaisista vaikeuksista \u2013 lyhytik\u00e4isist\u00e4 puolueista ja hallituksista \u2013 jotka heikent\u00e4v\u00e4t kansalaisten kiinnostusta ja sitoutumista politiikkaan.<\/p>\n

My\u00f6s mediaa on syytetty \u00e4\u00e4nest\u00e4jien apatiasta. On totta, ett\u00e4 tiedotusv\u00e4lineet seuraavat Euroopan unionin asioita pinnallisesti. Median huomio kiinnittyy vain suurimpiin Euroopan unionin tapahtumiin, kuten Eurooppa-neuvoston huippukokouksiin, jossa unionin j\u00e4senvaltioiden johtajat tapaavat. Muut Euroopan unionin instituutiot mukaan lukien Euroopan parlamentti n\u00e4kyv\u00e4t julkisuudessa eritt\u00e4in v\u00e4h\u00e4n. Kuten jokainen meppi tiet\u00e4\u00e4, kotimaan median huomion her\u00e4tt\u00e4minen on kovan ty\u00f6n takana. Seurauksena on, ett\u00e4 Euroopan parlamentti vaikuttaa kansalaisten mielest\u00e4 et\u00e4iselt\u00e4 tai jopa tarpeettomalta instituutiolta. \u201dKai se n\u00e4kyisi uutisissa useammin, jos sill\u00e4 olisi jotain merkityst\u00e4?\u201d ajattelevat \u00e4\u00e4nest\u00e4j\u00e4t.<\/p>\n

Tokihan on n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4, ett\u00e4 tiedotusv\u00e4lineet tekev\u00e4t vaalien alla hartiavoimin t\u00f6it\u00e4 her\u00e4tt\u00e4\u00e4kseen kansalaiset \u00e4\u00e4nest\u00e4m\u00e4\u00e4n. Esimerkiksi Yleisradio panostaa t\u00e4m\u00e4n vuoden vaaleihin n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4sti ja haastattelee kaikki ehdokkaat. T\u00e4m\u00e4 on tietysti hyv\u00e4 asia. Samalla se muistuttaa kuitenkin tilannetta, jossa koululainen j\u00e4tt\u00e4\u00e4 l\u00e4ksyt toistuvasti tekem\u00e4tt\u00e4 ja yritt\u00e4\u00e4 paikata laiminly\u00f6ntins\u00e4 p\u00e4ntt\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 kirjan kokeita edelt\u00e4v\u00e4n\u00e4 iltana. Onhan sekin jotain, mutta kymppej\u00e4 on turha odottaa.<\/p>\n

Alhaista \u00e4\u00e4nestysaktiivisuutta voi selitt\u00e4\u00e4 my\u00f6s sill\u00e4, ett\u00e4 Euroopan unionin julkisuuskuva on tunnetusti huono monessa j\u00e4senmaassa. Tutkimukset osoittavat, ett\u00e4 toimittajat ja poliitikot puhuvat toistuvasti Euroopan unionista j\u00e4senmaiden kilpakumppanina. Uutisissa ja poliitikkojen puheissa Euroopan unioni on instituutio, jonka kanssa kukin j\u00e4senmaa k\u00e4y nollasummapeli\u00e4 resursseista. Jos jotain saadaan, toimittajat ja poliitikot kehuvat j\u00e4senmaan voittaneen, ja jos ei saada, syyp\u00e4\u00e4 on Euroopan unioni. Euroopan unionin talouskriisin k\u00e4rjistyess\u00e4 vuosina 2010\u201311 Irlannissa ihmeteltiin, mink\u00e4 takia EU ei suostu auttamaan pulaan joutunutta j\u00e4senmaata. Samaan aikaan Suomessa kauhisteltiin, miten Euroopan unioni voi suunnitella avustuspaketteja asioitaan vastuuttomasti hoitaneille j\u00e4senmaille. Olitpa sitten Irlannissa tai Suomessa, monien toimittajien ja poliitikkojen mielest\u00e4 syyp\u00e4\u00e4 oli Euroopan unioni. Kuka sellaiselle \u00e4\u00e4nens\u00e4 haluaisi antaa?<\/p>\n

My\u00f6s politiikan rakenteelliset syyt alentavat \u00e4\u00e4nestysaktiivisuutta. Parlamenttivaalien ongelma on, ett\u00e4 Euroopan parlamentin puolueryhmien ja kansallisten puolueiden v\u00e4lill\u00e4 on melkoinen et\u00e4isyys. Vaalikampanjoita k\u00e4yv\u00e4t kansalliset puolueet, mutta Euroopan parlamentissa valtaa k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t puolueryhm\u00e4t, joiden j\u00e4senet valitaan jokaisen j\u00e4senmaan puolueiden listoilta. Kunkin maan vaaleissa puolueryhm\u00e4t n\u00e4kyv\u00e4t kuitenkin eritt\u00e4in v\u00e4h\u00e4n. Todenn\u00e4k\u00f6isesti harva suomalainen osaisi mainita edes kahta parlamentin puolueryhm\u00e4\u00e4. Kansallisten puolueiden ja puolueryhmien v\u00e4linen et\u00e4isyys luo vaikutelman, ett\u00e4 \u00e4\u00e4nen antamisesta on todella pitk\u00e4 matka konkreettiseen poliittiseen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon Euroopan parlamentissa. Enk\u00e4 viel\u00e4 maininnut edes sit\u00e4, ett\u00e4 Euroopan parlamentin valtaoikeudet ovat edelleen rajalliset ainakin verrattuna kansallisiin parlamentteihin.<\/p>\n

Asiaan liittyy se, ett\u00e4 eurooppalaisten parlamenttiryhmien sis\u00e4inen koheesio on heikompi kuin kansallisten tai esimerkiksi suomalaisten poliittisten puolueiden. T\u00e4m\u00e4 tosin vaihtelee parlamenttiryhm\u00e4st\u00e4 toiseen. Euroopan kansanpuolue (EPP), jossa kokoomuksen ja kristillisdemokraattien mepit ovat, on hajanaisempi kuin esimerkiksi Euroopan sosialistien parlamenttiryhm\u00e4 PES, jossa sosiaalidemokraatit ovat. Parlamenttiryhmien koheesio on vuosien ja vuosikymmenien saatossa v\u00e4hitellen kohentunut, kun mepit ovat ymm\u00e4rt\u00e4neet yhteisty\u00f6n merkityksen. T\u00e4st\u00e4 huolimatta monet merkitt\u00e4v\u00e4t jakolinjat kulkevat puolueryhmien sis\u00e4ll\u00e4, eik\u00e4 niiden v\u00e4lill\u00e4. Esimerkiksi EPP \u00e4\u00e4nesti taannoin niukalti veroparatiisien lopettamisen puolesta<\/a>.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 hajanaisuus hankaloittaa yhteiseurooppalaisen vaalikampanjan k\u00e4ymist\u00e4, mik\u00e4 toisi puolueryhm\u00e4t selke\u00e4mmin kansalliseen julkisuuteen ja konkretisoisi kontaktia kansallisten vaalien ja Euroopan parlamentin v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n

Alhaiseen \u00e4\u00e4nestysaktiivisuuteen vaikuttavat siis monet syyt. Euroopan unionin yleisesti heikko julkisuuskuva sek\u00e4 parlamentin, puolueryhmien ja poliitikkojen v\u00e4h\u00e4inen n\u00e4kyvyys kansallisessa julkisuudessa ovat yksi syy ja kansallisten puolueiden ja poliitikkojen heikko kytkeytyminen Euroopan parlamentin puolueryhmien toimintaan on toinen. N\u00e4in ollen ehdolle asettautuneista ministereist\u00e4 huolimatta \u00e4\u00e4nestysaktiivisuus j\u00e4\u00e4nee edelleen kauaksi esimerkiksi eduskuntavaalien tai presidentinvaalien tasosta.<\/p>\n

Erkka Railo<\/strong><\/p>\n

Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja
\nPolitiikan tutkimuksen laitos
\nTurun yliopisto<\/p>\n\"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>\"rss\"<\/a>\"youtube\"<\/a>by <\/span>\"feather\"<\/a>\"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"reddit\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>\"mail\"<\/a>by <\/span>\"feather\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Viime p\u00e4ivin\u00e4 olen saanut toimittajilta runsaasti huolestuneita soittoja: \u201dUskotko, ett\u00e4 \u00e4\u00e4nestysaktiivisuus t\u00e4ll\u00e4 kertaa nousee?\u201d Se on hyv\u00e4 kysymys. Euroopan parlamentin vaaleihin on aikaa vajaat kolme viikkoa, mutta toimittajien ja poliitikkojen huoli on yhteinen. Ensimm\u00e4isiss\u00e4 europarlamenttivaaleissa vuonna 1996 uurnille vaivautui 57,6 prosenttia kansalaisista, vuonna 1999 \u00e4\u00e4nestysaktiivisuus laski 31,4 prosenttiin ja sen j\u00e4lkeisiss\u00e4 vaaleissa \u00e4\u00e4nestysaktiivisuus on ollut … Jatka lukemista Nouseeko \u00e4\u00e4nestysaktiivisuus eurovaaleissa?<\/span> →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":47,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-196","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/196","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/users\/47"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=196"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/196\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":198,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/196\/revisions\/198"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=196"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=196"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=196"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}