{"id":208,"date":"2014-06-05T13:27:29","date_gmt":"2014-06-05T11:27:29","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/?p=208"},"modified":"2014-06-05T14:21:13","modified_gmt":"2014-06-05T12:21:13","slug":"kuinka-aanestysinto-tapetaan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/2014\/06\/05\/kuinka-aanestysinto-tapetaan\/","title":{"rendered":"Kuinka \u00e4\u00e4nestysinto tapetaan?"},"content":{"rendered":"

\"Tuomas<\/a>Europarlamentista pudonnut SDP:n Mitro Repo harmitteli<\/a> vaalituloksen selvitty\u00e4 sit\u00e4, miten v\u00e4h\u00e4n suomalainen media on kiinnostunut europarlamentaarikoista ja heid\u00e4n ty\u00f6st\u00e4\u00e4n. Revon kommentit olisi helppo tuomita vaalitappion aiheuttamaksi katkeruudeksi, mutta samalla niiss\u00e4 on totuutta enemm\u00e4n kuin siemeneksi. Vaikka \u00e4\u00e4ni\u00e4 menett\u00e4neiden tilalle saatiin toki uusia \u00e4\u00e4nikuninkaallisia, ei pid\u00e4 unohtaa, ett\u00e4 60 %:lle \u00e4\u00e4nioikeutetuista vaalien mieluisin vaihtoehto oli j\u00e4lleen kerran \u201cei kiinnosta\u201d.<\/p>\n

\u00c4\u00e4nest\u00e4jien v\u00e4h\u00e4ist\u00e4 mielenkiintoa eurovaaleja kohtaan on usein selitetty puhumalla ns. toisen asteen vaaleista. EU-politiikka on niin monimutkaista ja et\u00e4ist\u00e4, ettei tavallisen kansalaisen voi olettaakaan kiinnostuvan siit\u00e4. Lis\u00e4ksi vaalituloksen ei n\u00e4hd\u00e4 vaikuttavan harjoitettavan politiikan suuntaan, vaan toimivan l\u00e4hinn\u00e4 istuvan hallituksen suosion mittarina.<\/p>\n

T\u00e4llainen meriselitys on kuitenkin liian helppo pakotie todellisen ongelman \u00e4\u00e4relt\u00e4. Monimutkainen ja vaikeaselkoinen politiikka ei ole mik\u00e4\u00e4n EU:n yksinoikeus, vaan n\u00e4kyviss\u00e4 kaikilla politiikan tasoilla. Kuinka monesta esimerkiksi oheinen<\/a>\u00a0\u201csosiaali- ja terveydenhuollon j\u00e4rjest\u00e4mislain valmisteluryhm\u00e4n loppuraportti\u201d on yksinkertainen ja helppolukuinen?<\/p>\n

Kyse ei siis ole niink\u00e4\u00e4n EU-politiikan monimutkaisuudesta, vaan sen saaman huomion v\u00e4h\u00e4isyydest\u00e4. Vaikka esimerkiksi eurokriisi on hallinnut otsikoita viime vuosina, on unionin instituutioiden toiminta ja niiss\u00e4 tapahtuva politiikka j\u00e4\u00e4nyt h\u00e4m\u00e4r\u00e4n peittoon. Muutama valistava kirjoitus ei riit\u00e4 her\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n ihmisten mielenkiintoa, jos niit\u00e4 edelt\u00e4\u00e4 viiden vuoden hiljaisuus.<\/p>\n

Matala \u00e4\u00e4nestysprosentti ei siis ole mik\u00e4\u00e4n v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 Euroopan unioniin liittyv\u00e4 ilmi\u00f6. Mik\u00e4li eduskuntavaaleja ja kotimaan politiikkaa k\u00e4sitelt\u00e4isiin samanlaisella otteella kuin EU:ta, saataisiin my\u00f6s eduskuntavaalien \u00e4\u00e4nestysaktiivisuus tiputettua varsin vaivatta samoihin lukemiin.<\/p>\n

Havainnollistetaanpa pienell\u00e4 ajatusleikill\u00e4, milt\u00e4 eduskuntavaalien ja kotimaan politiikan julkisuus voisivat n\u00e4ytt\u00e4\u00e4, mik\u00e4li puolueet ja media kohtelisivat niit\u00e4 yht\u00e4 v\u00e4linpit\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4sti kuin eurovaaleja.<\/p>\n

Aluksi tiedotusv\u00e4lineet laskevat eduskuntataloon akkreditoitujen toimittajien m\u00e4\u00e4r\u00e4n nykyisest\u00e4 125:st\u00e4<\/a> nelj\u00e4\u00e4ntoista. Sen verran suomalaistoimittajia<\/a>, freelancerit mukaan lukien, on koko Brysselin kaupungissa t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4. Lis\u00e4ksi eduskunnan toiminnasta uutisoidaan jatkossa ainoastaan muodossa \u201cSuomi p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4\u201d tai \u201cSuomi kielt\u00e4\u00e4\u201d. Samalla ohitetaan erilaisten poliittisten ryhmien sek\u00e4 vaihtoehtojen olemassaolo ja kilpailu eduskunnan sis\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n

Arvioidessaan kansanedustajien ty\u00f6t\u00e4 media keskittyy ainoastaan siihen, miten hyvin n\u00e4m\u00e4 ajavat vaalipiirins\u00e4 etua verrattuna muihin vaalipiireihin. T\u00e4m\u00e4 etu lasketaan ynn\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 plus- ja miinusmerkkisi\u00e4 rahavirtoja vaalipiirien v\u00e4lill\u00e4. Nettomaksajuus m\u00e4\u00e4ritt\u00e4k\u00f6\u00f6n koko poliittisen j\u00e4rjestelm\u00e4n hy\u00f6dyllisyyden.<\/p>\n

Puolueet rakentavat eduskuntavaalien kampanjat niin teemoiltaan kuin vaaliorganisaatioiltaan t\u00e4ysin piirivetoisiksi, sek\u00e4 vaikenevat siit\u00e4, ett\u00e4 Helsingiss\u00e4 puolueet j\u00e4rjest\u00e4ytyv\u00e4t valtakunnalliselta pohjalta eduskuntaryhmiksi, joiden yhteinen nimitt\u00e4j\u00e4 ei ole edustajan kotipaikka. Kampanjoinnin m\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4 t\u00e4hd\u00e4t\u00e4\u00e4n siihen, ett\u00e4 ilman omaa aktiivisuuttaan \u00e4\u00e4nest\u00e4j\u00e4 huomaa vaalit vasta ennakko\u00e4\u00e4nestyksen jo alettua.<\/p>\n

Media kutsuu television vaalitentteihin l\u00e4hinn\u00e4 puolueiden piirij\u00e4rjest\u00f6jen puheenjohtajia, jotka eiv\u00e4t ole ehdolla vaaleissa. Tenteiss\u00e4 keskustellaan joko piiri- ja kuntatasoilla p\u00e4\u00e4tett\u00e4vist\u00e4 asioista tai hyvin abstrakteista kysymyksist\u00e4 kuten \u201ctarvitaanko Suomessa enemm\u00e4n vai v\u00e4hemm\u00e4n Helsinki\u00e4?\u201d.<\/p>\n

N\u00e4iden toimien lis\u00e4ksi v\u00e4hint\u00e4\u00e4n pari puoluetta voisi j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 puoluekokouksen ja vaihtaa puoluejohtoaan parin viikon sis\u00e4ll\u00e4 vaalip\u00e4iv\u00e4st\u00e4. N\u00e4in saadaan sek\u00e4 kansalaisten ett\u00e4 omien aktiivien huomio k\u00e4tev\u00e4sti vaaleista oleellisempien asioiden \u00e4\u00e4relle. \u00c4\u00e4nest\u00e4jien mielenkiinnon nujertaminen taataan lopullisesti vaali-iltana keskitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 analyysi siihen, millaiset l\u00e4ht\u00f6asetelmat tulos antaa seuraaviin kuntavaaleihin.<\/p>\n

Leikki sikseen. Olisi toki helppoa kysy\u00e4, miksi EU-politiikasta pit\u00e4\u00e4 v\u00e4kisin kirjoittaa, jos se ei kerran kiinnosta sen enemp\u00e4\u00e4 ihmisi\u00e4 kuin suurinta osaa puolueista tai mediasta. Totuus kuitenkin on, ett\u00e4 maailmassa on suuria, kansallisvaltioiden rajat ylitt\u00e4vi\u00e4 ongelmia, joiden ratkaisemiseksi jopa eurooppalainen yhteisty\u00f6 voi olla liian pient\u00e4.<\/p>\n

Euroopan unioni on j\u00e4rjestelm\u00e4n\u00e4 kaukana t\u00e4ydellisest\u00e4, mutta samalla se on ainoa ylikansallisten ongelmien ratkaisuun rakennettu mekanismi, jossa on mukana my\u00f6s ylikansallista demokratiaa. Unionin tulevaisuus ei kuitenkaan n\u00e4yt\u00e4 kovin valoisalta, kun sek\u00e4 puolueet ett\u00e4 media n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t suhtautuvan sen toimintaan varsin v\u00e4linpit\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4sti.<\/p>\n

 <\/p>\n

Tuomas Pulsa<\/strong><\/p>\n

Kirjoittaja ty\u00f6skentelee tutkimusavustajana Eduskuntatutkimuksen keskuksessa.<\/p>\n\"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>\"rss\"<\/a>\"youtube\"<\/a>by <\/span>\"feather\"<\/a>\"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"reddit\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>\"mail\"<\/a>by <\/span>\"feather\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Europarlamentista pudonnut SDP:n Mitro Repo harmitteli vaalituloksen selvitty\u00e4 sit\u00e4, miten v\u00e4h\u00e4n suomalainen media on kiinnostunut europarlamentaarikoista ja heid\u00e4n ty\u00f6st\u00e4\u00e4n. Revon kommentit olisi helppo tuomita vaalitappion aiheuttamaksi katkeruudeksi, mutta samalla niiss\u00e4 on totuutta enemm\u00e4n kuin siemeneksi. Vaikka \u00e4\u00e4ni\u00e4 menett\u00e4neiden tilalle saatiin toki uusia \u00e4\u00e4nikuninkaallisia, ei pid\u00e4 unohtaa, ett\u00e4 60 %:lle \u00e4\u00e4nioikeutetuista vaalien mieluisin vaihtoehto oli j\u00e4lleen … Jatka lukemista Kuinka \u00e4\u00e4nestysinto tapetaan?<\/span> →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":62,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[17],"tags":[30,20,8,29],"class_list":["post-208","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-eurovaalit","tag-aanestysaktiivisuus","tag-eurovaalit-2","tag-media","tag-puolueet"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/208","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/users\/62"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=208"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/208\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":213,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/208\/revisions\/213"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=208"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=208"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=208"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}