{"id":219,"date":"2014-09-02T14:34:25","date_gmt":"2014-09-02T12:34:25","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/?p=219"},"modified":"2014-09-02T15:13:01","modified_gmt":"2014-09-02T13:13:01","slug":"miksi-poliittinen-johtajuus-on-sukupuolikysymys","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/2014\/09\/02\/miksi-poliittinen-johtajuus-on-sukupuolikysymys\/","title":{"rendered":"Miksi poliittinen johtajuus on sukupuolikysymys?"},"content":{"rendered":"

\"Mari<\/a>Mar<\/em>i K. Niemen Lectio Precursoria Turun yliopiston v\u00e4it\u00f6stilaisuudesta 30.8.2014<\/em><\/p>\n

Suomalaiset naiset saivat \u00e4\u00e4nioikeuden vuonna 1906, yht\u00e4 aikaa miesten kanssa. Naisia valittiin jo ensimm\u00e4iseen eduskuntaan, ja ensimm\u00e4inen naisministerikin nousi teht\u00e4v\u00e4\u00e4ns\u00e4 jo 20-luvulla.<\/p>\n

Kansainv\u00e4lisiss\u00e4 vertailuissa Suomi on ollut edell\u00e4k\u00e4vij\u00e4 sukupuolten tasa-arvossa. Pohjoismainen tasa-arvomalli, johon kuuluvat ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n ja poliittiseen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon aktiivisesti ja runsaslukuisesti osallistuvat naiset, on olennainen osa Suomi-kuvaa.<\/p>\n

Suomalaisista kansanedustajista 42 prosenttia on naisia. Esimerkiksi Isossa-Britanniassa vastaava luku on 23 prosenttia. Nyky-Suomessa hallitusten ministerinsalkut jaetaan tasapuolisesti naisten ja miesten kesken. Britanniassa t\u00e4llainen k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 on viel\u00e4 kaukainen ajatus.<\/p>\n

Ehk\u00e4p\u00e4 juuri Suomessa varhain saavutetut merkkipaalut ja maan hyv\u00e4 menestys kansainv\u00e4lisiss\u00e4 vertailuissa ovat tuottaneet ajattelua, ett\u00e4 tasa-arvo on meill\u00e4 jo saavutettu.<\/p>\n

*<\/p>\n

Hugo, Emil, Antti, Ky\u00f6sti, Paavo, Juho Kusti, Pekka, Edvin, Kustaa Fredrik, Arvo, Jussi, Juha, Harri, Ilkka, Pertti, Sauli, Ville, Jyrki ja Alexander \u2013 he kaikki ovat vuorollaan johtaneet nykyist\u00e4 p\u00e4\u00e4ministeripuoluettamme, kokoomusta. Yhteens\u00e4 SDP:ll\u00e4, keskustalla ja kokoomuksella on historiansa aikana ollut 58 johtajaa. Heist\u00e4 kolme on ollut naisia.<\/p>\n

T\u00e4n\u00e4 elokuisena lauantaina Suomen tasavallan presidentti, p\u00e4\u00e4ministeri, ulkoministeri ja valtiovarainministeri ovat miehi\u00e4. Yht\u00e4k\u00e4\u00e4n nelj\u00e4st\u00e4 suurimmasta puolueesta ei johda nainen. Itse asiassa kahdella niist\u00e4 ei ole koskaan ollut naista johtajanaan. \u00a0Kahdeksasta eduskuntapuolueesta vain yht\u00e4, sit\u00e4 kaikkein pienint\u00e4, johtaa nainen. Eduskunnan kolme puhemiest\u00e4kin ovat \u2013 miehi\u00e4.<\/p>\n

Eri puolueissa ja eri aikoina johtajaksi on valikoitunut melko erilaisiakin henkil\u00f6it\u00e4. Yksi asia suurten suomalaispuolueiden johtajia on kuitenkin yhdist\u00e4nyt. Heist\u00e4 95 prosenttia on ollut miehi\u00e4.<\/p>\n

Tutkimukseni sai alkunsa ristiriidasta, joka vallitsee puolueiden varhain omaksuman tasa-arvo-ajattelun ja niiden omissa organisaatioissa toteutuneiden konkreettisten johtajavalintojen v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n

*<\/p>\n

V\u00e4it\u00f6stutkimukseni k\u00e4sittelee Suomen ehk\u00e4 t\u00e4rkeint\u00e4 rekrytointiprosessia. Suuren suomalaisen puolueen johtajaksi valikoituminen on olennainen etappi matkalla p\u00e4\u00e4ministeriksi, maamme poliittisesti vaikutusvaltaisimpaan teht\u00e4v\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Minua kiinnosti, miten tuohon teht\u00e4v\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4see.<\/p>\n

Naiset tulivat mukaan suurten puolueiden johtajavaaleihin 80- ja 90-lukujen taitteessa. Lukum\u00e4\u00e4r\u00e4isesti naisia on ollut ehdokkaana miehi\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n. Naiset ajateltiin pitk\u00e4\u00e4n toistensa kilpailijoiksi: useamman ehdokasnaisen pel\u00e4ttiin sy\u00f6v\u00e4n toistensa \u00e4\u00e4ni\u00e4.<\/p>\n

Naisten johtajavaaleissa saaman niukan kannatuksen valossa heid\u00e4n roolinsa oli usein l\u00e4hinn\u00e4 symbolinen, naisten aktiivisuutta ja politiikan osallisuutta kuvastava. Vasta 2000-luvun alussa ensimm\u00e4iset naiset nousivat suurten puolueiden johtajiksi ja p\u00e4\u00e4ministereiksi.<\/p>\n

Vaikka t\u00e4rkeit\u00e4 lasikattoja on rikottu, naisten l\u00e4pimurto poliittisiksi johtajiksi on Suomessakin viel\u00e4 kesken.<\/p>\n

*<\/p>\n

Tutkimukseni on artikkeliv\u00e4it\u00f6skirja, joka koostuu nelj\u00e4st\u00e4 artikkelista ja johdanto-osasta. Artikkeleita yhdist\u00e4vin\u00e4 tekij\u00f6in\u00e4 ovat nousu suuren puolueen johtajaksi ja median ja politiikan vuorovaikutus.<\/p>\n

Kolmen perinteisesti suuren suomalaisen puolueen, SDP:n, kokoomuksen ja keskustan johtajavalintoja analysoin kolmen suuren suomalaisen sanomalehden uutisoinnin valossa.<\/p>\n

Aamulehden, Helsingin Sanomien ja Turun Sanomien <\/em>uutisointi 1980-luvun lopulta 2010-luvulle tarjosi ensi vaiheessa l\u00e4ht\u00f6kohdan johtajavaihdosten ajoittumisen ja niiden keskeisten vaiheiden paikantamiselle. Tutkimuksen toisessa vaiheessa analysoin sanomalehdiss\u00e4 johtajuudesta k\u00e4yty\u00e4 keskustelua etenkin siit\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta, miten ajatusta naisen noususta puoluejohtajaksi k\u00e4siteltiin.<\/p>\n

Tutkimuksen edetess\u00e4 huomasin, ett\u00e4 tiedotusv\u00e4lineiden rooli johtajavaihdoksissa muuttui ja monipuolistui tarkastelemani kauden aikana. \u00a0Media tarjoaa puolueille areenan, jolla k\u00e4yd\u00e4 johtajavaaleja. Samalla mediasta on tullut vaalia julkisuustapahtumana tuottava, tulkitseva ja siihen kantaaottava osapuoli. T\u00e4m\u00e4n roolin ottaminen ei olisi ollut mahdollista ilman puolueiden my\u00f6t\u00e4mielt\u00e4.<\/p>\n

Kansalaisten huomion toivossa puolueet ovat kutsuneet tiedotusv\u00e4lineet osaksi t\u00e4rkeint\u00e4 rekrytointiprosessiaan. Median tulkintavallan kasvun my\u00f6t\u00e4 my\u00f6s arvaamattomuus ja riskit tuossa prosessissa ovat puolueiden n\u00e4k\u00f6kulmasta kasvaneet.<\/p>\n

Toisinaan kesyt\u00f6n media on kritisoinut puolueiden johtajavaaleja ja niiden ehdokkaita tylsyydest\u00e4 ja t\u00e4htipotentiaalin puutteesta. Puolueiden sis\u00e4isi\u00e4 riitoja on k\u00e4sitelty julkisuudessa tavalla, joka ei ole niille eduksi. Median suosimat ehdokkaat eiv\u00e4t aina ole olleet samoja, joita puolueiden sis\u00e4piiriss\u00e4 on johtajaksi kaavailtu.<\/p>\n

Joskus n\u00e4m\u00e4 median suosikit ovat olleet naisiakin.<\/p>\n

*<\/p>\n

Miksi vaikutusvaltaisimpien puolueiden johtajuus on Suomessa vakiintunut miesten ty\u00f6ksi?<\/p>\n

Yht\u00e4 selityst\u00e4 ei ole. Merkityst\u00e4 on perinteell\u00e4, mutta my\u00f6s esimerkiksi sattumalla. Keskustan Eeva Kuuskoski-Vikatmaa oli l\u00e4hell\u00e4 tulla valituksi puolueensa johtajaksi vuonna 1990. H\u00e4n voitti vaalin ensimm\u00e4isen kierroksen. Jos h\u00e4n olisi voittanut toisenkin kierroksen, olisiko naisten poliittisen johtajuuden kuva Suomessa t\u00e4n\u00e4\u00e4n toisenlainen?<\/p>\n

Selitt\u00e4vi\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4 l\u00f6ytyy my\u00f6s puolueissa vakiintuneista toimintatavoista, kuten k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6st\u00e4 jota kutsun manttelinperij\u00e4kulttuuriksi. T\u00e4t\u00e4 perinnett\u00e4 kuvastaa pieni tarina, jonka teille nyt kerron. Sen tapahtumat sijoittuvat 1960-luvun Turkuun.<\/p>\n

*<\/p>\n

Vuonna 1969 SDP piti puoluekokoustaan Turussa. Puoluetta johti Rafael Paasio, mutta puoluesihteerin paikka oli auki. Paasio on kuvannut muistelmissaan tuon puoluekokouksen asetelmia. H\u00e4nen mukaansa puoluesihteerivalinta \u00e4ityi sodaksi, jota yritettiin ohjailla puoluetoimistolta k\u00e4sin.<\/p>\n

\u201dN\u00e4ytti silt\u00e4, ett\u00e4 pojat olivat jakaneet paikat kesken\u00e4\u00e4n valmiiksi<\/em>\u201d, Paasio muistelee.<\/p>\n

Paasiolle eiv\u00e4t kelvanneet puoluetoimiston puoluesihteeriksi tarjoamat ehdokkaat, Pekka Korvenheimo ja Esko Niskanen. H\u00e4nen mielest\u00e4\u00e4n kummastakaan ei ollut tuohon teht\u00e4v\u00e4\u00e4n. Kuten Paasio asiaa kuvasi:<\/p>\n

\u201dPuoluesihteeri \u2013 \u2013 Se on raskas ja vaativa teht\u00e4v\u00e4, joka kuluttaa miehen nopeasti. T\u00e4llaiseen teht\u00e4v\u00e4\u00e4n piti kuitenkin mies hakea. <\/em><\/p>\n

Kokouksessa oli puoluesihteeriasiaa k\u00e4sitelt\u00e4ess\u00e4 hyvin kire\u00e4 tunnelma. Korvenheimo piti itse\u00e4\u00e4n jo varmana puoluesihteerin\u00e4. Niin min\u00e4 sen k\u00e4sitin ja lienen ollut oikeassa. \u2019Pojat\u2019 olivat luvanneet!\u201d <\/em>Paasio p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 pohdintansa.<\/p>\n

Puoluejohtaja puuttuikin omak\u00e4tisesti puoluesihteerin valintaan. H\u00e4nelle oli vinkattu viel\u00e4 tuntemattoman mutta lupaavaksi, k\u00e4ytt\u00f6kelpoiseksi ja kansainv\u00e4liseksi sanotun Kalevi Sorsan nimi. Paasio etsi puoluekokouksessa Sorsan k\u00e4siins\u00e4. T\u00e4m\u00e4 l\u00f6ytyi Turun konserttitalon ravintolasta sy\u00f6m\u00e4st\u00e4 hernekeittoa.<\/p>\n

\u201dKyselin, mit\u00e4 mielt\u00e4 h\u00e4n olisi puoluesihteerin teht\u00e4vist\u00e4\u201d,<\/em> Paasio kuvaa miesten kohtaamista.<\/p>\n

Ehdotus h\u00e4mmensi Sorsaa, joka halusi kysy\u00e4 asiasta Irene-vaimonsa mielipidett\u00e4. Puolison suhtauduttua my\u00f6nteisesti, Kalevi Sorsan ura SDP:n puoluesihteerin\u00e4 aukeni. Puoluejohtajan auktoriteetti riitti nostamaan tuntemattoman Sorsan teht\u00e4v\u00e4\u00e4n, vaikka tapaa \u201dsinkauttaa y\u00f6n lopputunteina\u201d uusi ehdokas vaaliin kritisoitiinkin.<\/p>\n

Kun Paasio vuonna 1975 v\u00e4istyi SDP:n puoluejohtajan paikalta, h\u00e4nen jatkajakseen oli vain yksi ehdokas. Sorsa nousi teht\u00e4v\u00e4\u00e4n \u00e4\u00e4nestyksitt\u00e4.<\/p>\n

Valmisteltu oli my\u00f6s puolueen seuraava johtajavaihdos Kalevi Sorsasta Pertti Paasioon vuonna 1987. S\u00e4r\u00f6n sujuvaan menettelyyn toivat puolueen naiset SDP:n naisliiton Vappu Taipaleen johdolla. He eiv\u00e4t hyv\u00e4ksyneet menettely\u00e4 jossa, Vappu Taipaleen sanoin, pojat n\u00e4yttiv\u00e4t jakavan Sorsan perint\u00f6\u00e4. Naisliitto asettikin omat ehdokkaansa kaikkiin keskeisiin teht\u00e4viin, my\u00f6s puolueen puheenjohtajaksi.<\/p>\n

Puoluekokousedustajille j\u00e4i kumileimasimen rooli. My\u00f6s politiikasta uutisoivat tiedotusv\u00e4lineet j\u00e4iv\u00e4t tuolloin viel\u00e4 prosessin ulkopuolelle.<\/p>\n

*<\/p>\n

Vuonna 1993 turkulainen Maija Perho-Santala oli haastanut kokoomuksen puheenjohtaja Pertti Salolaisen johtajavaaliin.<\/p>\n

Perho-Santalaa vaalissa tukenut Ilkka Suominen toivoi, ettei yksin sukupuoli ratkaisisi k\u00e4sill\u00e4 ollutta johtajavaalia naisehdokkaan tappioksi, ja jatkoi: \u201dKlassista sanontaa k\u00e4ytt\u00e4en, Maija on hyv\u00e4 j\u00e4tk\u00e4<\/em>\u201d.<\/p>\n

Samana vuonna SDP valitsi johtajakseen Paavo Lipposen. Lipponen lohdutti johtajavaalissa vain 14 \u00e4\u00e4nt\u00e4 saanutta Tarja Halosta toteamalla, ett\u00e4 \u201djoskus miest\u00e4 etsiess\u00e4 niit\u00e4 ei l\u00f6ydy miesten joukosta\u201d. \u00a0<\/em>Ilmeisesti Lipponen halusi sanoa, ett\u00e4 Tarja Halosessa olisi riitt\u00e4v\u00e4sti \u201dmiest\u00e4\u201d johtajaksikin.<\/p>\n

Kes\u00e4ll\u00e4 2014 Paula Risikko tavoitteli puolueensa kokoomuksen puheenjohtajuutta. H\u00e4nen kampanjap\u00e4\u00e4llikk\u00f6ns\u00e4 Pekka Selenius totesi kampanjan aikana, ett\u00e4 \u201dPaula on niin kova j\u00e4tk\u00e4<\/em>\u201d ettei vaalista miss\u00e4\u00e4n nimess\u00e4 tule sukupuolikysymyst\u00e4.<\/p>\n

Johtajavalintojen yhteydess\u00e4 on mietitty, kuka voisi t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 edelt\u00e4j\u00e4n suuret saappaat. Kuka olisi valtiomiesainesta?<\/p>\n

Kun naisehdokkaita on haluttu tukea johtajavaalissa, heit\u00e4 on ik\u00e4\u00e4n kuin puhuttu miehiksi. Naisten kannattaminen johtajiksi puhumalla heist\u00e4 hyvin\u00e4 j\u00e4tkin\u00e4, kertoo jotakin siit\u00e4, mit\u00e4 ajattelemme naisista ja miehist\u00e4. Se kertoo my\u00f6s siit\u00e4, mit\u00e4 ajattelemme johtajuudesta.<\/p>\n

\u201dSukupuolikysymykseksi\u201d on ymm\u00e4rretty vain ajatus naisten johtajuudesta. Johtajuus on kuitenkin sukupuolikysymys ennen kaikkea siksi, ett\u00e4 johtajat ovat olleet miehi\u00e4.<\/p>\n

*<\/p>\n

Tutkimukseni jo k\u00e4ynnistytty\u00e4 suomalainen politiikka asettui uuteen asentoon vuoden 2011 eduskuntavaalien my\u00f6t\u00e4. Eduskunnan pienin puolue, perussuomalaiset, sai historiallisen suuren vaalivoiton.<\/p>\n

Perinteisesti suuren puolueen johtajaksi oli noustu puoluekokouksessa k\u00e4ydyn johtajavaalin kautta. Perussuomalaisten voiton my\u00f6t\u00e4 aukeni kuitenkin uusi v\u00e4yl\u00e4 suuren puolueen johtajuuteen: pienen puolueen nostaminen suurten joukkoon.<\/p>\n

My\u00f6s t\u00e4ss\u00e4 prosessissa median merkitys oli keskeinen. Timo Soinin onnistumisessa kristallisoitui se, miksi puolueet kasvavasti odottavat johtajiltaan taitoa median k\u00e4sittelyss\u00e4 ja julkisuuden hallinnassa.<\/p>\n

Noiden vaalien j\u00e4lkeen SDP, keskusta ja kokoomus ovat kaikki vaihtaneet johtajiaan. V\u00e4it\u00e4n tutkimuksessani, ett\u00e4 perussuomalaisten vaalivoiton aiheuttama j\u00e4ristys heijastui noihin johtajavaihdoksiin, joskin eri tavoin.<\/p>\n

Kunkin puolueen luonne ja puoluekulttuuri vaikuttavat siihen, millaisia johtajia ne valitsevat, mutta merkityst\u00e4 on my\u00f6s puolueiden v\u00e4lisell\u00e4 kilpailuasetelmalla.<\/p>\n

Vuonna 1990 keskustan nuori ja mediaketter\u00e4 uusi puoluejohtaja Esko Ahon sai kiitosta esiintymisist\u00e4\u00e4n. H\u00e4nen onnistumisensa tv-lamppujen loisteessa n\u00e4ytti vaikeuttavan SDP:t\u00e4 tuolloin johtaneen, k\u00f6mpel\u00f6ist\u00e4 esiintymisist\u00e4 moititun Pertti Paasion asemaa. Paasion seuraajaksi valitun Ulf Sundqvistin t\u00e4rkeiksi avuiksi n\u00e4htiin elegantti ulkoasu ja sulava esiintyminen.<\/p>\n

Johtaja valitaan aina joissakin olosuhteissa ja johonkin tiettyyn kilpailuasetelmaan. T\u00e4m\u00e4n vuoksi olosuhteiden, sen kontekstin, jossa johtaja vaihtuu ja uusi johtaja valitaan, on oltava mukana tuon vallanvaihdon analyysiss\u00e4.<\/p>\n

Mari K. Niemi (v\u00e4it.)<\/strong><\/p>\n

Tutkija, Eduskuntatutkimuksen keskus &\u00a0University of Strathclyde, Glasgow.<\/p>\n

Linkki v\u00e4it\u00f6skirjaan: Kaksi tiet\u00e4 huipulle. Media ja puoluejohtajuus Suomessa naisten noususta populismin aaltoon<\/em><\/a>.<\/p>\n

\n\"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>\"rss\"<\/a>\"youtube\"<\/a>by <\/span>\"feather\"<\/a>\"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"reddit\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>\"mail\"<\/a>by <\/span>\"feather\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Mari K. Niemen Lectio Precursoria Turun yliopiston v\u00e4it\u00f6stilaisuudesta 30.8.2014 Suomalaiset naiset saivat \u00e4\u00e4nioikeuden vuonna 1906, yht\u00e4 aikaa miesten kanssa. Naisia valittiin jo ensimm\u00e4iseen eduskuntaan, ja ensimm\u00e4inen naisministerikin nousi teht\u00e4v\u00e4\u00e4ns\u00e4 jo 20-luvulla. Kansainv\u00e4lisiss\u00e4 vertailuissa Suomi on ollut edell\u00e4k\u00e4vij\u00e4 sukupuolten tasa-arvossa. Pohjoismainen tasa-arvomalli, johon kuuluvat ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n ja poliittiseen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon aktiivisesti ja runsaslukuisesti osallistuvat naiset, on olennainen osa … Jatka lukemista Miksi poliittinen johtajuus on sukupuolikysymys?<\/span> →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":44,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[11,31],"tags":[],"class_list":["post-219","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-politiikka","category-sukupuoli"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/219","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/users\/44"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=219"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/219\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":225,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/219\/revisions\/225"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=219"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=219"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=219"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}