{"id":228,"date":"2014-10-02T14:54:21","date_gmt":"2014-10-02T12:54:21","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/?p=228"},"modified":"2014-10-10T12:59:26","modified_gmt":"2014-10-10T10:59:26","slug":"perusruotsalaiset-ja-suomidemokraatit","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/2014\/10\/02\/perusruotsalaiset-ja-suomidemokraatit\/","title":{"rendered":"Perusruotsalaiset ja suomidemokraatit?"},"content":{"rendered":"

\"Jokisipila\"<\/a>Vierailin keskiviikkona 24.9. YLEn A-Studio -ohjelmassa<\/a> keskustelemassa syyskuun puoliv\u00e4lin valtiop\u00e4iv\u00e4vaaleissa enn\u00e4tykselliset 12.86 prosenttia \u00e4\u00e4nist\u00e4 ja 49 paikkaa 349 edustajan joukossa saavuttaneen Sverigedemokraterna-puolueen (SD) eli ruotsidemokraattien ja perussuomalaisten (PS) eroista ja yht\u00e4l\u00e4isyyksist\u00e4. Koska aika televisiossa on aina kortilla ja k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olleen lyhyen ajan puitteissa oli mahdollista k\u00e4sitell\u00e4 vain perusasiat, jatkan pohdintaa t\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n

Perussuomalaisiin kuuluva Euroopan parlamentin j\u00e4sen Jussi Halla-aho on todennut, ett\u00e4 jos Sverigedemokraterna toimisi miss\u00e4 tahansa muualla kuin Ruotsissa, sit\u00e4 pidett\u00e4isiin t\u00e4ysin normaalina puolueena. Jos tarkastelee ruotsidemokraattien 2011 julkaistua periaateohjelmaa<\/a>, Halla-aho on pitk\u00e4lti oikeassa. Siit\u00e4 nimitt\u00e4in l\u00f6ytyy hyvin v\u00e4h\u00e4n sellaista, mik\u00e4 oikeuttaisi puolueen t\u00e4ydellisen erist\u00e4misen, joka on ollut muiden puolueiden ruotsidemokraatteja kohtaan valitsema linja. Korostaessaan nationalismia ja ruotsalaiskansallista identiteetti\u00e4 sek\u00e4 kritisoidessaan monikulttuurisuusajattelua ja maahanmuuttopolitiikkaa ohjelma toki haastaa Ruotsissa vallitsevia poliittisen korrektiuden rajoja, mutta mit\u00e4\u00e4n lainvastaista tai normaalin demokraattisen poliittisen kilvoittelun k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen kanssa ristiriidassa olevaa sielt\u00e4 ei l\u00f6ydy.<\/p>\n

Puoluejohtaja Jimmie \u00c5kesson on tehnyt hartiavoimin t\u00f6it\u00e4 tuodakseen puolueensa valtavirtaan ja tehd\u00e4kseen siit\u00e4 poliittisesti salonkikelpoisen. H\u00e4nen johdollaan puolueessa on toteutettu reipasotteinen sis\u00e4inen puhdistus, jossa riveist\u00e4 on siivottu rasistisia ja muukalaisvihamielisi\u00e4 kannanottoja julkisuudessa esitt\u00e4neit\u00e4 j\u00e4seni\u00e4. Omissa esiintymisiss\u00e4\u00e4n h\u00e4n on toistuvasti torjunut syyt\u00f6kset puolueen rasistisuudesta. T\u00e4m\u00e4 ei kuitenkaan viel\u00e4 ole riitt\u00e4nyt murtamaan saartorengasta puolueen ymp\u00e4rill\u00e4.<\/p>\n

Ruotsidemokraatit tekee ongelmalliseksi puolueen tausta. Sen perustivat vuonna 1988 joukko aiemmin Bevara Sverige Svensktin, Framstegspartietin ja Sverigepartietin kaltaisissa \u00e4\u00e4rinationalistisissa, oikeistoradikaaleissa, maahanmuuttovastaisissa ja rasistisissa liikkeiss\u00e4 toimineita henkil\u00f6it\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 SD:n ensimm\u00e4isess\u00e4 versiossa vaikuttivat esimerkiksi ruotsalaisen uusnatsismin johtohahmoihin kuulunut Robert Vesterlund ja kansallissosialistisessa Nordisk Rikspartietissa aiemmin toiminut Anders Klarstr\u00f6m. Juuri n\u00e4m\u00e4 ulkoparlamentaarisissa rasistisissa \u00e4\u00e4rij\u00e4rjest\u00f6iss\u00e4 piilev\u00e4t juuret saavat muut puolueet karttamaan ruotsidemokraatteja kuin ruttoa.<\/p>\n

SD ei p\u00e4\u00e4se pakoon menneisyytt\u00e4\u00e4n. Muiden puolueiden keskuudessa ollaan vakuuttuneita, ett\u00e4 kaikesta julkisesta kasvojenpesusta ja p\u00e4invastaisista vakuutteluista huolimatta nyt Riksdagetiin valitun 49 ruotsidemokraatin joukossa on rasistisesti ja islamofobisesti ajattelevia henkil\u00f6it\u00e4. N\u00e4it\u00e4 ep\u00e4ilyj\u00e4 ruokkii se, ett\u00e4 monen tuoreen SD-parlamentaarikon kampanja rakentui l\u00e4hes yksinomaan maahanmuuton ja monikulttuurisuuden vastustamiselle. Voimakkaat vastareaktiot selittyv\u00e4t sill\u00e4, ett\u00e4 Ruotsissa monikulttuurisuus, suvaitsevaisuus ja inklusiivisuus kuuluvat suorastaan valtiolliseen identiteettiin. Moni ruotsalainen tulkitsee niiden avoimen haastamisen suorana hy\u00f6kk\u00e4yksen\u00e4 kansankodin arvomaailman keskeisimpi\u00e4 pilareita vastaan.<\/p>\n

Suomessa on luonnollisesti seurattu tarkkaan, mit\u00e4 naapurimaassa tapahtuu. Ruotsidemokraattien nousussa on n\u00e4hty samoja piirteit\u00e4 kuin perussuomalaisten vuonna 2011 ottamassa jytkyss\u00e4. Esimerkiksi S\u00f6dert\u00f6rnin yliopiston tutkija Ann-Cathrin Jungar on niputtanut SD:n ja PS:n yhdess\u00e4 Tanskan ty\u00f6v\u00e4enpuolueen kanssa samaksi oikeistopopulistiseksi puolueperheeksi. T\u00e4llainen n\u00e4kemys ei kuitenkaan tee oikeutta perussuomalaisten ruotsidemokraateista olennaisella tavalla eroavalle historialliselle kehitykselle ja ideologiselle taustalle.<\/p>\n

Siin\u00e4 miss\u00e4 SD:n kasvualustana oli maahanmuuttokriittinen tai oikeammin suoran muukalaisvihamielinen ulkoparlamentaariseen toimintaan suuntautunut yhden asian liike, perussuomalaiset on alusta saakka profiloitunut parlamentaarisen j\u00e4rjestelm\u00e4n kautta vaikuttamaan pyrkiv\u00e4n\u00e4 ja politiikkavaihtoehtoja laajalla rintamalla tarjoavana puolueena. Perussuomalaisiin on toki vuosien saatossa syntynyt vahva maahanmuuttokriittinen siipi, mutta puolueen eksistentiaalinen perusolemus on l\u00f6ydett\u00e4viss\u00e4 muualta. Maahanmuuttokriittisyytt\u00e4 t\u00e4rke\u00e4mpi\u00e4 m\u00e4\u00e4ritt\u00e4vi\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4 perussuomalaisille ovat EU-kriittisyys ja ns. vanhojen puolueiden eli entisen kolmen suuren (SDP, Keskusta, Kokoomus) haastaminen.<\/p>\n

Perussuomalaisten ideologiset juuret l\u00f6ytyv\u00e4t agraaripopulistisesta SMP:st\u00e4, joka aikanaan kelpuutettiin maan hallitukseenkin. Vuoden 2011 vaaleissa saavuttamansa 19 prosentin kannatuksen ja 39 eduskuntapaikan kautta perussuomalaisten yleinen poliittinen uskottavuus ja kansanvaltainen mandaatti ovat olleet aivan toista luokkaa kuin vuoteen 2010 Ruotsin nelj\u00e4n prosentin valtakunnallisen \u00e4\u00e4nikynnyksen alle j\u00e4\u00e4neiden ruotsidemokraattien. Toisin kuin 15 vuoden parlamentaarisen kokemuksen puolueena omaavat perussuomalaiset, ruotsidemokraatit ovat vasta institutionalisoitumistaipaleensa alussa.<\/p>\n

Toisin kuin ruotsalaisessa kahteen blokkiin (sosialidemokraattien johtama punavihre\u00e4 ryhmittym\u00e4 ja maltillisen kokoomuksen johtama porvarillinen allianssi) perustuvassa parlamentaarisessa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4, Suomen puoluekent\u00e4ss\u00e4 ei perinteisesti ole ollut sellaisia raja-aitoja, joita ei hallituskoalitiota muodostettaessa olisi voitu ylitt\u00e4\u00e4. Meill\u00e4 on ollut SDP:n ja Maalaisliitto-Keskustan yhteisty\u00f6h\u00f6n nojanneita punamultahallituksia, kokoomuksen ja SDP:n muodostamia sinipunakoalitioita sek\u00e4 koko oikeisto-vasemmisto-spektrin l\u00e4p\u00e4isseit\u00e4 sateenkaarihallituksia. Toisin kuin Ruotsissa, Suomessa \u00e4\u00e4nest\u00e4j\u00e4t eiv\u00e4t ole p\u00e4\u00e4sseet p\u00e4\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n hallituspohjasta, vaan sen ratkaisemisen puolueet ovat varanneet omaksi oikeudekseen.<\/p>\n

Vaalivoittonsa j\u00e4lkeenk\u00e4\u00e4n ruotsidemokraatit eiv\u00e4t viel\u00e4 ole aivan samoissa lukemissa perussuomalaisten kanssa. Nyt puolueen kannatus on kuitenkin jo niin suurta, ett\u00e4 sen erist\u00e4minen kokonaan yhteiskunnallisen keskustelun ja parlamentaarisen yhteisty\u00f6n ulkopuolelle on yh\u00e4 hankalampaa ja demokratian kannalta entist\u00e4 ongelmallisempaa. Puolueen omana l\u00e4hiajan tavoitteena on p\u00e4\u00e4st\u00e4 k\u00e4ym\u00e4\u00e4n kauppaa hallituskoalitiolle antamallaan tuella, mutta hallitusvastuuseen se ei suoranaisesti pyri. Perussuomalaisille taas hallitukseen meno on julkilausuttu tavoite ja l\u00e4hitulevaisuudessa oikeastaan v\u00e4ist\u00e4m\u00e4t\u00f6nkin askel, mik\u00e4li puolue haluaa s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 uskottavuutensa aitona poliittisena vaihtoehtona, ei pelkk\u00e4n\u00e4 pysyv\u00e4sti oppositiossa istuvana protestipuolueena.<\/p>\n

Perinteinen vasemmisto-oikeisto \u2013jaottelu on puutteellinen ty\u00f6kalu SD:n ja PS:n analysoinnissa. Oikeistolaista niiden agendalla on kansallismielisyys, maahanmuuttokriittisyys, lain ja j\u00e4rjestyksen korostaminen sek\u00e4 yleinen arvokonservatismi, mutta talouspolitiikassa ne ovat l\u00e4hemp\u00e4n\u00e4 keskustavasemmistoa. Varsinkin perussuomalaisilla mutta my\u00f6s ruotsidemokraateilla on vahvasti perinteiseen pohjoismaiseen sosialidemokratiaan nojaavia talouspoliittisia n\u00e4kemyksi\u00e4. Ne haluavat s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 hyvinvointivaltion, puolustavat valtion oikeutta s\u00e4\u00e4dell\u00e4 markkinoiden toimintaa ja haluavat tukea pienyritt\u00e4jien toimintaa.<\/p>\n

Markku Jokisipil\u00e4<\/strong><\/p>\n

Johtaja, Eduskuntatutkimuksen keskus<\/p>\n\"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>\"rss\"<\/a>\"youtube\"<\/a>by <\/span>\"feather\"<\/a>\"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"reddit\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>\"mail\"<\/a>by <\/span>\"feather\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Vierailin keskiviikkona 24.9. YLEn A-Studio -ohjelmassa keskustelemassa syyskuun puoliv\u00e4lin valtiop\u00e4iv\u00e4vaaleissa enn\u00e4tykselliset 12.86 prosenttia \u00e4\u00e4nist\u00e4 ja 49 paikkaa 349 edustajan joukossa saavuttaneen Sverigedemokraterna-puolueen (SD) eli ruotsidemokraattien ja perussuomalaisten (PS) eroista ja yht\u00e4l\u00e4isyyksist\u00e4. Koska aika televisiossa on aina kortilla ja k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olleen lyhyen ajan puitteissa oli mahdollista k\u00e4sitell\u00e4 vain perusasiat, jatkan pohdintaa t\u00e4ss\u00e4. Perussuomalaisiin kuuluva Euroopan parlamentin … Jatka lukemista Perusruotsalaiset ja suomidemokraatit?<\/span> →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":44,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[18,33,32,34],"tags":[],"class_list":["post-228","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-maahanmuutto","category-perussuomalaiset","category-puolueet-2","category-ruotsidemokraatit"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/228","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/users\/44"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=228"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/228\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":237,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/228\/revisions\/237"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=228"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=228"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=228"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}