{"id":240,"date":"2014-10-17T11:35:12","date_gmt":"2014-10-17T09:35:12","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/?p=240"},"modified":"2014-10-17T11:40:53","modified_gmt":"2014-10-17T09:40:53","slug":"valikysymykset-opposition-aseena","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/2014\/10\/17\/valikysymykset-opposition-aseena\/","title":{"rendered":"V\u00e4likysymykset opposition aseena"},"content":{"rendered":"

\"Sinin<\/a><\/strong>Perussuomalaiset ja keskusta ovat j\u00e4tt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 yhteisen v\u00e4likysymyksen hallituksen talouspolitiikasta ja Suomen talouden kehityksest\u00e4. V\u00e4likysymys tulee olemaan 20. t\u00e4ll\u00e4 hallituskaudella. Ylen uutisen<\/a> mukaan vasemmistoliittoa ja vihreit\u00e4 ei pyydetty mukaan v\u00e4likysymyksen valmisteluun. Perussuomalaisten puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo kertoi Ylen aamutv:ss\u00e4<\/a>, ett\u00e4 v\u00e4likysymyksen j\u00e4tt\u00e4minen ei olisi vaaliteknisesti edes j\u00e4rkev\u00e4\u00e4, vaan kannattavampaa olisi katsella hallituksen r\u00e4mpimist\u00e4 huhtikuuhun saakka. Slunga-Poutsalon mukaan v\u00e4likysymys on kuitenkin teht\u00e4v\u00e4, koska\u00a0Suomella \u201dei ole varaa en\u00e4\u00e4 odottaa\u201d.<\/p>\n

Mist\u00e4 aiheista v\u00e4likysymyksi\u00e4 on j\u00e4tetty kuluvan vaalikauden aikana? Onko oppositio ollut v\u00e4likysymysten takana yhten\u00e4 rintamana? Mik\u00e4 hallituksen politiikassa on ollut erityisesti kritiikin kohteena, ja puuttuuko jokin politiikan sektori v\u00e4likysymysaiheiden joukosta?<\/p>\n

V\u00e4likysymyksen j\u00e4tt\u00e4minen on eduskunnan keino selvitt\u00e4\u00e4 hallituksen luottamus. V\u00e4likysymyksen tekev\u00e4t tavallisesti oppositiopuolueet, ja siihen tarvitaan v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 20 edustajan allekirjoitus. V\u00e4likysymys voidaan kohdistaa koko valtioneuvostolle tai yksitt\u00e4iselle ministerille. V\u00e4likysymys j\u00e4tet\u00e4\u00e4n keskuskansliaan, ja ensimm\u00e4inen allekirjoittaja esittelee kysymyksen t\u00e4ysistunnossa. Jos t\u00e4ysistunnon keskustelussa ehdotetaan ep\u00e4luottamuslauseen antamista hallitukselle tai ministerille, toimitetaan eduskunnassa luottamus\u00e4\u00e4nestys. Itsen\u00e4isyyden aikana Suomen hallitus on kaatunut nelj\u00e4 kertaa v\u00e4likysymykseen, kaksi kertaa 1920-luvulla ja kaksi kertaa 1950-lopulla.<\/p>\n

Keskusta ja perussuomalaiset ovat opposition suurimmat ja ainoat alkuper\u00e4iset puolueet. Syyskuun loppuun menness\u00e4 on j\u00e4tetty kaikkiaan 19 v\u00e4likysymyst\u00e4. Osassa n\u00e4ist\u00e4 v\u00e4likysymyksist\u00e4 allekirjoittajina on my\u00f6s vasenryhm\u00e4n, muutos2011:n ja vasemmistoliiton edustajia.<\/p>\n

Oppositio on toiminut yhteisess\u00e4 rintamassa vain alle kolmasosassa v\u00e4likysymyksi\u00e4. Yhteisty\u00f6 on kuitenkin selv\u00e4sti tiivistynyt loppua kohden. Vuosien 2011\u20132012 aikana vain yksi v\u00e4likysymys kymmenest\u00e4, joka koski euroalueen talouskriisi\u00e4, ker\u00e4si molemmat puolueet taakseen. Sen sijaan vuosien 2013\u20132014 aikana j\u00e4tetyist\u00e4 yhdeks\u00e4st\u00e4 v\u00e4likysymyksest\u00e4 yhteinen s\u00e4vel on l\u00f6ytynyt viiteen kertaan. N\u00e4iss\u00e4 aiheina ovat olleet asuntopolitiikka, lasten kotihoidon tuki, hallituksen kuntapolitiikka, hallituksen perhepolitiikka ja ty\u00f6tt\u00f6myys. \u201dTy\u00f6tt\u00f6myystilanne Suomessa\u201d-otsikolla j\u00e4tetty v\u00e4likysymys on ker\u00e4nnyt eniten allekirjoittajia, yhteens\u00e4 87 nime\u00e4.<\/p>\n

Puolet keskustan v\u00e4likysymyksist\u00e4, joihin perussuomalaiset eiv\u00e4t ole yhtyneet, k\u00e4sittelee kuntapolitiikkaa. Huolenaiheina ovat olleet kunnalliset l\u00e4hipalvelut, kuntauudistus ja sote-palvelut. Loput keskustan omista v\u00e4likysymyksist\u00e4 k\u00e4sittelev\u00e4t lapsiperheiden hyvinvointia, ik\u00e4ihmisten hoivaa ja kansalaisten eriarvoistumista.<\/p>\n

Perussuomalaiset on j\u00e4tt\u00e4nyt omalla joukollaan seitsem\u00e4n v\u00e4likysymyst\u00e4. N\u00e4ist\u00e4 kolmessa aiheena on euroalueen talouskriisi. Muut v\u00e4likysymykset k\u00e4sittelev\u00e4t puolustusvoimia, kuntauudistusta, hallituksen talous- ja teollisuuspolitiikkaa ja poliisia.<\/p>\n

Suosituin aihe on siis ollut kuntapolitiikka, josta on kauden aikana j\u00e4tetty kaikkiaan kuusi v\u00e4likysymyst\u00e4. \u00a0Toiseksi eniten on ollut esill\u00e4 euroalueen talouskriisi, josta perussuomalaiset ovat j\u00e4tt\u00e4neet v\u00e4likysymyksen nelj\u00e4 kertaa. Huomionarvoista on my\u00f6s se, ett\u00e4 eri tavalla sosiaalipolitiikkaan liittyv\u00e4t aiheet, kuten palvelut, perheet ja el\u00e4kkeet, ovat olleet esill\u00e4 joka toisessa v\u00e4likysymyksess\u00e4.<\/p>\n

Kullakin puolueella on oma vahvuusalueensa politiikan sektoreista. Kokoomusta pidet\u00e4\u00e4n uskottavana talouspolitiikassa, SDP:n vahvuus on sosiaalipolitiikka, keskustan kivijalka on alueelliset kysymykset, vihreill\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6politiikka ja perussuomalaisilla Euroopan unioni. Puolueille on edullista p\u00e4\u00e4st\u00e4 keskustelemaan julkisesti nimenomaan sellaisista aiheista, joissa niiden koetaan olevan uskottavia.<\/p>\n

Keskusta ja perussuomalaiset ovat j\u00e4tt\u00e4neet v\u00e4likysymyksi\u00e4 ennen muuta niist\u00e4 aiheista, jotka kuuluvat puolueiden omiin vahvuusalueisiin. Toki sek\u00e4 kuntapolitiikka ett\u00e4 euroalueen talouskriisi ovat olleet politiikassa esill\u00e4 muutenkin, mutta silmiinpist\u00e4v\u00e4\u00e4 on, ett\u00e4 ainuttakaan v\u00e4likysymyst\u00e4 ei ole j\u00e4tetty esimerkiksi ymp\u00e4rist\u00f6politiikasta tai valtion omistajapolitiikasta.<\/p>\n

V\u00e4likysymyksen j\u00e4tt\u00e4minen on enemmist\u00f6hallituksen aikana opposition keino nostaa tiettyj\u00e4 aiheita julkiseen keskusteluun. Hallituksen linjaukset eiv\u00e4t ole l\u00e4hesk\u00e4\u00e4n aina merkitt\u00e4vi\u00e4 impulsseja v\u00e4likysymysten syntymiseen. Sen sijaan oppositiopuolueet liikkuvat hallitusta haastaessaan mielell\u00e4\u00e4n omalla vahvuus- ja mukavuusalueellaan.<\/p>\n

Parlamentaarisen demokratian n\u00e4k\u00f6kulmasta v\u00e4likysymys on mahdollisuus haastaa hallituksen harjoittama politiikka, ja mahdollisesti my\u00f6s vaikuttaa tuleviin p\u00e4\u00e4t\u00f6ksiin. Toisaalta jos v\u00e4likysymys ei kuitenkaan johda k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 koskaan hallituksen kaatumiseen, mik\u00e4 on sen tosiasiallinen tarkoitus, voidaan kysy\u00e4, onko v\u00e4likysymyksell\u00e4 muuta kuin eduskuntaa ty\u00f6llist\u00e4v\u00e4 vaikutus. Onko v\u00e4likysymyksist\u00e4 hy\u00f6ty\u00e4 vai haittaa eduskunnan lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6ty\u00f6lle?<\/p>\n

Niukin mahdollinen enemmist\u00f6hallitus on Suomessa vallassa todenn\u00e4k\u00f6isesti ensi kev\u00e4\u00e4n eduskuntavaaleihin. On mielenkiintoista n\u00e4hd\u00e4, millaisista aiheista suurin mahdollinen v\u00e4hemmist\u00f6oppositio haastaa hallitusta, ja toimiiko poliittisesti laaja oppositio yhten\u00e4 rintamana. Hallituksen talouspolitiikka n\u00e4ytt\u00e4isi olevan ainakin yksi sellainen teema, josta perussuomalaiset ja keskusta pystyv\u00e4t nyt esitt\u00e4m\u00e4\u00e4n yhteisen v\u00e4likysymyksen.<\/p>\n

Sini Ruohonen <\/strong><\/p>\n

Tohtorikoulutettava, Eduskuntatutkimuksen keskus<\/a><\/p>\n\"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>\"rss\"<\/a>\"youtube\"<\/a>by <\/span>\"feather\"<\/a>\"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"reddit\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>\"mail\"<\/a>by <\/span>\"feather\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Perussuomalaiset ja keskusta ovat j\u00e4tt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 yhteisen v\u00e4likysymyksen hallituksen talouspolitiikasta ja Suomen talouden kehityksest\u00e4. V\u00e4likysymys tulee olemaan 20. t\u00e4ll\u00e4 hallituskaudella. Ylen uutisen mukaan vasemmistoliittoa ja vihreit\u00e4 ei pyydetty mukaan v\u00e4likysymyksen valmisteluun. Perussuomalaisten puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo kertoi Ylen aamutv:ss\u00e4, ett\u00e4 v\u00e4likysymyksen j\u00e4tt\u00e4minen ei olisi vaaliteknisesti edes j\u00e4rkev\u00e4\u00e4, vaan kannattavampaa olisi katsella hallituksen r\u00e4mpimist\u00e4 huhtikuuhun saakka. Slunga-Poutsalon mukaan … Jatka lukemista V\u00e4likysymykset opposition aseena<\/span> →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":44,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[35,11,32,36],"tags":[],"class_list":["post-240","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-eduskunta","category-politiikka","category-puolueet-2","category-valikysymys"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/240","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/users\/44"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=240"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/240\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":244,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/240\/revisions\/244"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=240"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=240"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=240"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}