{"id":344,"date":"2015-03-19T13:02:34","date_gmt":"2015-03-19T11:02:34","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/?p=344"},"modified":"2015-03-19T13:02:34","modified_gmt":"2015-03-19T11:02:34","slug":"gallupien-syoksyt-ja-romahdukset-ylitulkintaa-ja-virheellisia-paatelmia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/2015\/03\/19\/gallupien-syoksyt-ja-romahdukset-ylitulkintaa-ja-virheellisia-paatelmia\/","title":{"rendered":"Gallupien sy\u00f6ksyt ja romahdukset \u2013 ylitulkintaa ja virheellisi\u00e4 p\u00e4\u00e4telmi\u00e4"},"content":{"rendered":"

\"Ville_pitkanen_25_low-res\"<\/a><\/strong>Kenties t\u00e4rkeimpin\u00e4 vaalis\u00e4\u00e4n ilmapuntareina toimivat tasaisin v\u00e4liajoin julkistettavat vaaligallupit, jotka tarjoavat niin puolueille, \u00e4\u00e4nest\u00e4jille kuin toimittajillekin ajantasaista tietoa puolueiden sen hetkisist\u00e4 voimasuhteista. Kuukausittain julkaistavien mielipidemittausten kannatusmuutokset ovat tavallisesti maltillisia, vaikkei t\u00e4t\u00e4 aina uskoisikaan tiedotusv\u00e4lineiden uutisotsikoita lukiessa.<\/p>\n

Vaaligallupien t\u00e4rkeimp\u00e4n\u00e4 funktiona on tuottaa tietoa tutkimusajankohdan poliittisista suhdanteista ja samalla ne ovat t\u00e4rke\u00e4 osa suurten tiedotusv\u00e4lineiden uutiskoneistoa; vaaligallupien tulokset ovat niit\u00e4 teett\u00e4ville v\u00e4lineille varmoja skuuppeja. Uutislogiikassa kaikkein herkullisin gallup on sellainen, joka ilment\u00e4\u00e4 suuria muutoksia puolueiden kannatuksissa, kun taas voimasuhteiden s\u00e4ilyminen ennallaan latistaa tutkimuksen uutisarvoa.<\/p>\n

Valtaosassa t\u00e4n\u00e4kin kev\u00e4\u00e4n\u00e4 julkaistuissa gallupeista muutokset ovat olleet verrattain maltillisia. Yleisradion gallupeissa suurimmat muutokset mitattiin tammikuun lopulla, kun SDP:n kannatus oli noussut 1,9 prosenttiyksikk\u00f6\u00e4 ja perussuomalaisten 1,5 prosenttiyksikk\u00f6\u00e4.<\/span><\/a> Sek\u00e4 joulukuun<\/span><\/a> ett\u00e4 helmikuun<\/span><\/a> mittauksissa suurimmat muutokset olivat prosenttiyksik\u00f6n luokkaa.<\/p>\n

Tiedotusv\u00e4lineiden n\u00e4k\u00f6kulmasta ei kuitenkaan ole olemassa niin v\u00e4h\u00e4ist\u00e4 muutosta, etteik\u00f6 siit\u00e4 saisi laadittua raflaavaa otsikkoa. \u201dPerussuomalaiset sy\u00f6ksyy alasp\u00e4in\u201d, \u201dKokoomus romahti kolmoseksi\u201d ja \u201dKeskustan kannatus k\u00e4\u00e4ntyi selv\u00e4\u00e4n laskuun\u201d uutisoi Yleisradio viimeisimm\u00e4t gallupinsa. Perussuomalaisten \u201dsy\u00f6ksyn\u201d taustalla oli yhden prosenttiyksik\u00f6n muutos, kokoomuksen \u201dromahdukseen\u201d riitti 0,8 prosenttiyksikk\u00f6\u00e4 miinusta ja keskustan kannatuksen \u201dselv\u00e4n laskun\u201d taustalla oli 1,1 prosenttiyksikk\u00f6\u00e4.<\/p>\n

Toinen mielenkiintoinen piirre gallupuutisissa liittyy tulkintoihin, joita tehd\u00e4\u00e4n haastateltujen taustoihin liittyen. Galluptutkimuksissa tutkittava perusjoukko koostuu \u00e4\u00e4nestysik\u00e4isist\u00e4 Suomen kansalaisista. Tavallisesti tutkimukset perustuvat v\u00e4est\u00f6tietoj\u00e4rjestelmist\u00e4 teht\u00e4viin satunnaisotantoihin, joissa huomioidaan joukko kansalaisten taustamuuttujia kuten ik\u00e4, sukupuoli, asuinalue ja ammattitausta. Lopuksi tuloksia viel\u00e4 painotetaan taustamuuttujien osalta siten, ett\u00e4 ne mahdollisimman edustavia.<\/p>\n

Huomionarvoista on se, ett\u00e4 tutkimuksissa esitetty virhemarginaali p\u00e4tee ainoastaan tarkasteltaessa koko otantaa, kun taas yksitt\u00e4isten taustamuuttujien kohdalla virhemarginaalien suuruus kasvaa merkitt\u00e4v\u00e4sti, kuten emeritusprofessori Pertti Suhonen Helsingin Sanomissa<\/span><\/a> kritisoi.<\/p>\n

Kun Yleisradio uutisoi helmikuun gallupiinsa pohjautuen etenkin ty\u00f6ntekij\u00e4miesten kyll\u00e4styneen keskustaan<\/span><\/a>, on aiheellista kysy\u00e4, kuinka luotettavalla pohjalla t\u00e4m\u00e4nkaltainen tulkinta todellisuudessa on. Tutkimuksessa oli haastateltu 3420 henkil\u00f6\u00e4, joista puoluekantansa oli kertonut 1965 henkil\u00f6\u00e4. Tutkimuksen yksityiskohtaisia taustatietoja ei lukijoille kerrottu, mutta karkean arvion mukaan haastatelluista noin 500\u2013600 henkil\u00f6\u00e4 lukeutui ammattitaustansa perusteella ty\u00f6ntekij\u00f6ihin ja heist\u00e4 ehk\u00e4 noin 200\u2013300 oli miehi\u00e4.<\/p>\n

Sen paremmin uutisesta kuin verkkouutiseen liitetyist\u00e4 taustamateriaaleista ei k\u00e4ynyt ilmi, kuinka moni ty\u00f6ntekij\u00e4mies oli vaihtanut puoluekantaansa eli millaisten kannatusheilahtelujen pohjalta tulkinta oli tehty. Selv\u00e4\u00e4 kuitenkin on, ettei kyseess\u00e4 ollut edustava otanta suomalaisista ty\u00f6ntekij\u00e4miehist\u00e4.<\/p>\n

Perinteinen tulkintaohje gallupeihin on se, ett\u00e4 yksitt\u00e4isen gallupin antamille tuloksille ei kannata virhemarginaaleista johtuen antaa liikaa painoarvoa ja huomio kannattaa kiinnitt\u00e4\u00e4 pidemm\u00e4n aikav\u00e4lin trendeihin. T\u00e4ll\u00f6in muutoksista puhuminen on vakaammalla pohjalla. Median lukija- ja katsojakilpailussa n\u00e4m\u00e4 perusperiaatteet tuppaavat kuitenkin unohtumaan.<\/p>\n

Ville Pitk\u00e4nen<\/strong><\/p>\n

VTT, erikoistutkija, Eduskuntatutkimuksen keskus<\/p>\n

 <\/p>\n\"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>\"rss\"<\/a>\"youtube\"<\/a>by <\/span>\"feather\"<\/a>\"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"reddit\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>\"mail\"<\/a>by <\/span>\"feather\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kenties t\u00e4rkeimpin\u00e4 vaalis\u00e4\u00e4n ilmapuntareina toimivat tasaisin v\u00e4liajoin julkistettavat vaaligallupit, jotka tarjoavat niin puolueille, \u00e4\u00e4nest\u00e4jille kuin toimittajillekin ajantasaista tietoa puolueiden sen hetkisist\u00e4 voimasuhteista. Kuukausittain julkaistavien mielipidemittausten kannatusmuutokset ovat tavallisesti maltillisia, vaikkei t\u00e4t\u00e4 aina uskoisikaan tiedotusv\u00e4lineiden uutisotsikoita lukiessa. Vaaligallupien t\u00e4rkeimp\u00e4n\u00e4 funktiona on tuottaa tietoa tutkimusajankohdan poliittisista suhdanteista ja samalla ne ovat t\u00e4rke\u00e4 osa suurten tiedotusv\u00e4lineiden uutiskoneistoa; vaaligallupien … Jatka lukemista Gallupien sy\u00f6ksyt ja romahdukset \u2013 ylitulkintaa ja virheellisi\u00e4 p\u00e4\u00e4telmi\u00e4<\/span> →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":47,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[38,37,11],"tags":[],"class_list":["post-344","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-eduskuntavaalit","category-journalismi","category-politiikka"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/344","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/users\/47"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=344"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/344\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":348,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/344\/revisions\/348"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=344"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=344"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=344"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}