{"id":350,"date":"2015-03-27T12:42:21","date_gmt":"2015-03-27T10:42:21","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/?p=350"},"modified":"2015-03-27T13:05:41","modified_gmt":"2015-03-27T11:05:41","slug":"onko-vaalipiiriuudistuksella-vaikutusta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/2015\/03\/27\/onko-vaalipiiriuudistuksella-vaikutusta\/","title":{"rendered":"Onko vaalipiiriuudistuksella vaikutusta?"},"content":{"rendered":"

\"Erkka_Railo-282_lowres\"<\/a>Vuoden 2015 vaaleihin k\u00e4yd\u00e4\u00e4n kolmellatoista vaalipiirill\u00e4 entisten viidentoista sijaan. Vaalipiirien m\u00e4\u00e4r\u00e4 v\u00e4heni kahdella, kun Kymen ja Etel\u00e4-Savon vaalipiiri yhdistettiin Kaakkois-Suomen vaalipiiriksi ja Pohjois-Savon ja Savo-Karjalan vaalipiiri yhdistettiin Savo-Karjalan vaalipiiriksi. Miten vaalipiirien yhdist\u00e4minen vaikuttaa vaalitulokseen?<\/p>\n

Yhdist\u00e4misen tavoitteena oli saada kansalaisten \u00e4\u00e4ni paremmin kuuluviin. Vuonna 2011 Etel\u00e4-Savon ja Pohjois-Karjalan vaalipiireist\u00e4 valittiin vain 6 kansanedustajaa kummastakin, mink\u00e4 seurauksena ns. piilev\u00e4 \u00e4\u00e4nikynnys oli n\u00e4iss\u00e4 vaalipiireiss\u00e4 noin 14 %. Se merkitsi, ett\u00e4 vain suurimmilla puolueilla oli mahdollisuuksia saada edustajansa l\u00e4pi. Vaalipiirien yhdist\u00e4minen on laskenut piilev\u00e4n \u00e4\u00e4nikynnyksen 5,5 %:in Kaakkois-Suomen vaalipiiriss\u00e4 ja Savo-Karjalan vaalipiiriss\u00e4 5,9 %:in.<\/p>\n

Vaalipiirien yhdist\u00e4mist\u00e4 on vastustettu sill\u00e4 perusteella, ett\u00e4 kansalaisten alueellinen edustavuus saattaa k\u00e4rsi\u00e4, kun kaksi asukasluvultaan erikokoista aluetta yhdistet\u00e4\u00e4n. Esimerkiksi vuoden 2011 vaaleissa Pohjois-Karjalan vaalipiiriss\u00e4 annettiin 87\u00a0185 \u00e4\u00e4nt\u00e4 ja Pohjois-Savon vaalipiiriss\u00e4 131\u00a0369 \u00e4\u00e4nt\u00e4. Pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n n\u00e4it\u00e4 lukuja tuijottamalla voi p\u00e4\u00e4ty\u00e4 ajatukseen, ett\u00e4 pohjoissavolaiset ehdokkaat jyr\u00e4\u00e4v\u00e4t pohjoiskarjalaiset. T\u00e4m\u00e4 on kuitenkin ep\u00e4todenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4. Vaalitilastoista ilmenee, ett\u00e4 kansalaiset \u00e4\u00e4nest\u00e4v\u00e4t ennen muuta oman alueensa ehdokkaita. Ei ole perusteita olettaa, ett\u00e4 joensuulaiset ryhtyisiv\u00e4t sankoin joukoin \u00e4\u00e4nest\u00e4m\u00e4\u00e4n kuopiolaista ehdokasta tai p\u00e4invastoin. Vanha maakuntaidentiteetti turvannee jatkossakin \u2013 ainakin toistaiseksi – alueellisen edustuksen.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 saattaa lohduttaa my\u00f6s ehdokkaita, jotka tuskailevat uusien vaalipiirien kokojen kanssa. Vain valtakunnallisesti tunnettujen ehdokkaiden kannattaa panostaa kampanjointiin oman kotiseudun ulkopuolella. Muille kansanedustajaehdokkaille on mielek\u00e4st\u00e4 keskitt\u00e4\u00e4 voimansa kampanjointiin omalla asuinpaikkakunnalla tai sen l\u00e4hiymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n

Tarkastelemalla vuoden 2011 vaalituloksia on mahdollista arvioida, mill\u00e4 tavoin alueellinen edustavuus muuttuu vuoden 2015 vaaleissa, kun vaalipiirej\u00e4 on yhdistetty. Periaatteessa viimeisen\u00e4 kansanedustajaksi p\u00e4\u00e4sseiden edustajien ns. vertausluku on jokaisessa vaalipiiriss\u00e4 suurin piirtein sama. Vuoden 2011 tilastoista n\u00e4kyy, ett\u00e4 Pohjois-Karjalan vaalipiiriss\u00e4 viimeinen l\u00e4pimenij\u00e4 oli Eero Reijonen vertausluvulla 11406,5 ja Pohjois-Savossa Erkki Virtanen vertausluvulla 11092,0. Kummassakin vaalipiiriss\u00e4 ensimm\u00e4inen varasijalle valittu on saanut pienemm\u00e4n vertausluvun kuin edell\u00e4 mainitut. T\u00e4st\u00e4 voi varovasti arvioida, ett\u00e4 merkitt\u00e4vi\u00e4 muutoksia alueelliseen edustavuuteen tuskin tulee.<\/p>\n

Tilanne Etel\u00e4-Savon ja Kymen vaalipiiriss\u00e4 on toinen. Etel\u00e4-Savossa alhaisin l\u00e4pimennyt vertausluku oli vuoden 2011 vaaleissa 9992,0 ja Kymess\u00e4 10386,0. Kymess\u00e4 ensimm\u00e4isell\u00e4 varasijalla oli Anu Urpalainen vertausluvulla 10131,3. N\u00e4in ollen Urpalainen olisi ohittanut Pauliina Viitamiehen, mik\u00e4li vaalipiirit olisivat olleet yhdistettyin\u00e4 jo vuonna 2011. Ero vertausluvussa selittyy sill\u00e4, ett\u00e4 Kymess\u00e4 oli hiukan enemm\u00e4n \u00e4\u00e4nest\u00e4ji\u00e4 suhteessa valittavien edustajien m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n. (\u00c4\u00e4nestysaktiivisuudessa ei ollut merkitt\u00e4vi\u00e4 eroja). Se puolestaan antaa olettaa, ett\u00e4 Kymen alueen ehdokkaat hy\u00f6tyv\u00e4t vaalipiirin yhdist\u00e4misest\u00e4 Etel\u00e4-Savon kustannuksella.<\/p>\n

N\u00e4ihin laskelmiin t\u00e4ytyy kuitenkin suhtautua varauksella, koska puolueiden kannatukset ovat muuttuneet merkitt\u00e4v\u00e4sti nelj\u00e4n vuoden aikana, mik\u00e4 varmasti vaikuttaa tulokseen enemm\u00e4n kuin vaalipiiriuudistus. Mielipidemittausten perusteella Keskustan nousu ja muiden puolueiden lasku johtaa useiden paikkojen siirtymiin yhdelt\u00e4 puolueelta toiselle.<\/p>\n

Vaalipiirien yhdist\u00e4minen muuttaa ehdokasasettelun logiikkaa. Yhdistetyst\u00e4 vaalipiirist\u00e4 hy\u00f6tyv\u00e4t ehdokkaat, joilla on tunnettuutta koko vaalipiirin alueella. T\u00e4llaisia henkil\u00f6it\u00e4 ovat tyypillisesti puolueiden johtohenkil\u00f6t, jotka saavat n\u00e4kyvyytt\u00e4 esimerkiksi televisiossa ja muissa kansallisen tason tiedotusv\u00e4lineiss\u00e4: esimerkiksi Kaakkois-Suomen vaalipiiriss\u00e4 Jouni Backman (sd.) tai Kimmo Tiilikainen (kesk.) ja Savo-Karjalan vaalipiiriss\u00e4 Seppo K\u00e4\u00e4ri\u00e4inen (kesk.). Kristillisdemokraatit yritt\u00e4\u00e4 ottaa vaalipiirien yhdist\u00e4misest\u00e4 hy\u00f6dyn irti asettamalla ehdolle hyvin tunnetun entisen urheilijan ja pitk\u00e4n linjan poliitikon Sari Essayahin Savo-Karjalan vaalipiiriss\u00e4. Vaalipiiriuudistus lis\u00e4\u00e4 painetta l\u00f6yt\u00e4\u00e4 lis\u00e4\u00e4 t\u00e4llaisia ehdokkaita listoille. Jos ajattelee optimistisesti, paine koko vaalipiiriss\u00e4 tunnettujen ehdokkaiden l\u00f6yt\u00e4miseen kehitt\u00e4\u00e4 v\u00e4hitellen vaalipiirien yhteishenke\u00e4. Toisaalta laajalti tunnettuja ehdokkaita on olemassa rajallisesti. Sen vuoksi puolueorganisaatiot pyrkiv\u00e4t jatkossakin l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n listoille ehdokkaita eri puolilta vaalipiiri\u00e4, mik\u00e4 v\u00e4hent\u00e4nee vaalipiirien yhdist\u00e4misest\u00e4 aiheutuvaa kipuilua.<\/p>\n

Todenn\u00e4k\u00f6isimmin vaalipiirien yhdist\u00e4misest\u00e4 hy\u00f6tyv\u00e4t eniten\u00a0keskisuuret puolueet vihre\u00e4t ja vasemmistoliitto, joilla on nyt realistinen mahdollisuus ylitt\u00e4\u00e4 vajaan 6 % \u00e4\u00e4nikynnys. Savo-Karjalan vaalipiiriss\u00e4 suuret puolueet kokoomus, SDP, keskusta ja perussuomalaiset jyr\u00e4\u00e4v\u00e4t edelleen, mutta Kaakkois-Suomen vaalipiiriss\u00e4 Ylen taannoinen mittaus ennustaa vihreille ja vasemmistoliitolle yht\u00e4 lis\u00e4paikkaa. Vuoden 2011 vaaleissa vihreiden Heli J\u00e4rvinen (vihr.) j\u00e4i niukalti Eduskunnan ulkopuolelle Etel\u00e4-Savossa ja samalla tavalla k\u00e4vi Kymess\u00e4 Pentti Tiusaselle (vas.). Nyt heill\u00e4 on paremmat mahdollisuudet nousta kansanedustajiksi.<\/p>\n

Vaalipiiriuudistuksen seurauksia analysoidaan todenn\u00e4k\u00f6isesti tarkkaan. Uudistuksen j\u00e4lkeen Suomessa on edelleen vaalipiirej\u00e4, joissa \u00e4\u00e4nikynnys on pienempien puolueiden n\u00e4k\u00f6kulmasta kohtuuton. Satakunnasta valitaan t\u00e4n\u00e4 vuonna 8 kansanedustajaa ja Lapista 7. Kataisen hallitus aloitti perustuslain uudistuksen, jonka tavoitteena oli mahdollistaa \u00a0vaalipiirien yhdist\u00e4minen. Sen toimeenpaneminen edellytt\u00e4\u00e4 kuitenkin hyv\u00e4ksynt\u00e4\u00e4 my\u00f6s seuraavalta, todenn\u00e4k\u00f6isesti keskustan vet\u00e4m\u00e4lt\u00e4 hallitukselta. Keskusta ei ole l\u00e4mmennyt uudistukselle, joka tosiasiallisesti heikent\u00e4\u00e4 sen valtaa pienemmiss\u00e4 vaalipiireiss\u00e4, joten sen\u00a0toteutuminen on ep\u00e4varmaa.<\/p>\n

Erkka Railo<\/strong><\/p>\n

VTT, dosentti, Eduskuntatutkimuksen keskuksen erikoistutkija<\/p>\n\"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>\"rss\"<\/a>\"youtube\"<\/a>by <\/span>\"feather\"<\/a>\"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"reddit\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>\"mail\"<\/a>by <\/span>\"feather\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Vuoden 2015 vaaleihin k\u00e4yd\u00e4\u00e4n kolmellatoista vaalipiirill\u00e4 entisten viidentoista sijaan. Vaalipiirien m\u00e4\u00e4r\u00e4 v\u00e4heni kahdella, kun Kymen ja Etel\u00e4-Savon vaalipiiri yhdistettiin Kaakkois-Suomen vaalipiiriksi ja Pohjois-Savon ja Savo-Karjalan vaalipiiri yhdistettiin Savo-Karjalan vaalipiiriksi. Miten vaalipiirien yhdist\u00e4minen vaikuttaa vaalitulokseen? Yhdist\u00e4misen tavoitteena oli saada kansalaisten \u00e4\u00e4ni paremmin kuuluviin. Vuonna 2011 Etel\u00e4-Savon ja Pohjois-Karjalan vaalipiireist\u00e4 valittiin vain 6 kansanedustajaa kummastakin, mink\u00e4 seurauksena … Jatka lukemista Onko vaalipiiriuudistuksella vaikutusta?<\/span> →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":28,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[38,11,50,39],"tags":[],"class_list":["post-350","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-eduskuntavaalit","category-politiikka","category-vaalipiirit","category-vaalit-2015"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/350","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/users\/28"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=350"}],"version-history":[{"count":8,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/350\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":358,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/350\/revisions\/358"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=350"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=350"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/ekeskus\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=350"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}